Liikennesääntöjen mukainen pyöräileminen Yliopistonkadun ja Väinönkadun, Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun sekä Kauppakadun ja Vaasankadun risteyksissä

Vuonna 2015 neuvoimme ja laskimme JYPSin hankkeessa pyöräilijöitä Sepänkadulla ja Väinönkadulla. Tilaisuuksien pohjalta julkaisimme artikkelin Pyöräkaistojen vaikutus pyöräilemiseen Sepänkadulla ja Väinönkadulla sekä pyöräileminen Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä.

Saimme myös vuonna 2016 Liikennevirastolta liikkumisen ohjauksen valtionapua. Kiitos kun pyöräilet -hankkeen osana neuvoimme ja laskimme pyöräilijöitä muutamissa keskustan risteyksissä. Päätavoite oli opastaa fillarilla liikkuvia eräissä hankalimmiksi todetuissa paikoissa. Pysäytimme poliisin kanssa useimmat liikennesääntöjen vastaisesti pyöräilleistä sekä ohjeistimme heitä mm. välttämään jalkakäytävillä pyöräilemistä, valitsemaan turvalliset ajolinjat ja näyttämään kääntymismerkkejä. Neuvontojen ohessa tilastoimme liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilleet. Havainnoimme kaikkiaan 2196 pyöräilijän käytöstä. Osalta pysäytetyistä ehdimme kysyä syitä liikennesääntöjen vastaiseen toimintaan.

Järjestimme neuvonta- ja laskentatilaisuudet Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä keskiviikkona 27.4., Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksessä keskiviikkona 29.6. ja maanantaina 5.9. sekä Kauppakadun ja Vaasankadun risteyksessä maanantaina 3.10. Tilaisuudet kestivät kaksi tuntia.

Alla esitellään ensin neuvonta- ja laskentatilaisuuksien toteutustapoja ja liikennesääntöjen tulkitsemista sekä tämän jälkeen risteyksittäin tuloksia ja parannusehdotuksia väyläjärjestelyihin. Jos et halua lukea risteyskohtaisia tekstejä, niin loikkaa loppuun yleisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin.

Neuvonta- ja laskentatilaisuudet kartalla. Tilaisuudet pidettiin muutamissa hankalimmiksi todetuissa keskustan risteyksissä. Karttapohja kartta.jkl.fi.

NEUVONTA- JA LASKENTATILAISUUKSIEN TOTEUTUSTAVAT

Toteutimme neuvonta- ja laskentatilaisuudet yhteistyössä Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Viimeisessä tilaisuudessa oli mukana myös Liikenneturva. Pääasiassa toimittiin siten, että poliisi pysäytti liikennesääntöjen vastaisesti pyöräilleet, jypsiläiset puolestaan opastivat, tilastoivat ja haastattelivat pyörällä liikkuneita. Henkilökuntaa oli sijoitettuna risteysten kaikkiin haaroihin.

Tilastoimme kaikki liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilleet. Suurin osa liikennesääntöjen vastaisesti toimineista pysäytettiin ja ohjeistettiin. Osalta pysäyteytyistä kysyimme syitä liikennesääntöjen vastaiseen toimintaan – kaikkia ei ehditty haastatella.

Myös autolla ja kävellen liikkuneita pysäytettiin ja ohjeistettiin jonkin verran.

Moni pysäytetty kehui neuvontoja ja kyseli muitakin vinkkejä pyöräilemiseen Jyväskylässä. Myös ohikulkijoita kävi kiittelemässä neuvontatilaisuuksien järjestämistä.

Neuvonta- ja laskentatilaisuus meneillään Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksessä 27.4.2016.

LIIKENNESÄÄNTÖJEN TULKITSEMINEN

Liikennesääntöjen mukainen ja vastainen käytös on toki aina vähintään jossain määrin tulkinnanvaraista, varsinkin kun suomalainen pyöräilylainsäädäntö on osin puutteellinen. Selkeitä rikkeitä laskentatilaisuuksissa olivat mm. jalkakäytävällä pyöräileminen, ajaminen 1-suuntaisella väylällä väärään suuntaan, väistämissääntöjen rikkominen ja se, ettei annettu tilaa jalankulkijalle.

Myös jalkakäytävällä pyöräileminen voi olla joissain pakottavissa tilanteissa sallittua, mutta yleensä tämä kriteeri ei täyty. Tieliikennelain 8. pykälä toteaa näin: “Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.

Kääntymismerkin näyttämättömyys on selkeä rike, mutta toisinaan merkkiä tai sen näyttämättömyyttä on vaikea havaita. Lisäksi merkkejä näytetään Suomessa toistaiseksi kovin vähän. Näin vain räikeimmät näyttämättömyydet tilastoitiin.

Osa ajolinjoista on hankalasti tulkittavissa “oikeaksi” tai “vääräksi”. Monet suomalaiset väyläratkaisut, esimerkiksi painonappivalot pyörätien väärällä puolella, pyöräteiden sivusiirtymät ajoratojen risteyksissä ja liian jyrkät mutkat, johdattavat virheellisille ajolinjoille. Ajorataa risteyksessä pyöräilevä saa liikennesääntöjenkin mukaan ryhmittäytyä kahdella eri tavalla. Näin vain selvästi virheelliset ajolinjat, esimerkiksi risteyksen kulmasta kulmaan oikaiseminen tai kääntyminen vasemmalle ajoradan oikeasta reunasta ennen poikittaisen ajoradan ylitystä, tulkittiin rikkeiksi.

Samoin oikea tilannenopeus on monesti subjektiivinen käsite, joten vain muutamia liian kovia tilannenopeuksia tilastoitiin. Ylinopeuksia on suomalaisilla pyöräteillä yleensä vaikea ajaa, koska pyöräteiden nopeusrajoitus on sama kuin viereisillä ajoradoilla. Esimerkiksi Kauppakadun pihakadulla 20 km/h:n nopeusrajoitus on helpompi ylittää.

Pyöräteiden jatkeiden ja suojateiden välinen erottelu on ollut vuosia varsin epäselvä. Pyörätien jatkeella saa ajaa pyörällä. Suojatiellä pyörää pitää taluttaa, tosin suojatien kohdalla olevaa luiskaa saa käyttää siirtymiseen ajoradalle tai ajoradalta pyörätielle. Lainsäädännön ja oikeuskäytännön kannalta vain kahden pituussuuntaisen pyörätien välinen ajoradan ylitys on yksiselitteisesti pyörätien jatke. Jalkakäytävien väliset ylitykset ovat yksiselitteisesti suojateitä. Neuvonta- ja laskentatilaisuuksissa olemme tulkinneet yhdistetyiltä jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä jalkakäytäville lähtevät ylitykset suojateiksi – näillä pyörällä liikkuvan oikeusturva on toistaiseksi heikko ja nämä myös maalataan Jyväskylässä suojateiksi. Toisin sanoen näiden suojateiden yli jalkakäytävälle asti ajaminen tulkittiin rikkeeksi. Myös katuajokoulutuksissa neuvomme oikeusturvasyistä välttämään kaikilla suojateillä pyöräilemistä. Käytännössä suojatiellä ja jalkakäytävällä pyöräileminen liittyvät lähes aina toisiinsa – suojatiellä pyöräilevät joko ovat ajaneet jalkakäytävällä tai ovat menossa ajamaan jalkakäytävälle. Tekeillä olevassa tieliikennelain uudistuksessa on tulossa muutoksia suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden asemaan.

YLIOPISTONKADUN JA VÄINÖNKADUN RISTEYS

Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksessä neuvoimme ja laskimme fillarilla liikkuvia keskiviikkona 27.4. klo 14–16. Sää oli tilaisuuden alussa sateinen ja koko ajan kolea.

Kahden tunnin aikana risteyksessä ajoi 239 pyöräilijää. Sateinen sää todennäköisesti verotti pyörällä liikkuneiden määrää.

Risteykseen saapuu monenlaisia väyliä: ajoratoja kolmesta suunnasta, pyöräkaista pyörätaskuineen, 6 jalkakäytävää, pihakatu sekä kaksi 2-suuntaista pyörätietä.

Yliopistonkatu on osa tulevaa Mäkibaana-pääpyöräreittiä (s. 8). Väinönkatu on muuten vilkas pyöräreitti.

Jalkakäytävät on merkitty vuodelta 2015 peräisin olevaan kuvaan punaisella ja pyörätiet sinisellä. Väinönkadun pyöräkaistat ja -tasku erottuvat heikosti. Remontin takia pyöräteiden jatkeita tai suojateitä ei juuri näy. Pyöräteiden välissä on pyörätien jatke, muut ylitykset ovat suojateitä. Pohjakuva kartta.jkl.fi.

Liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilleet

Pyöräilijät rikkoivat tässä risteyksessä enemmän liikennesääntöjä kuin muissa tutkituissa risteyksissä. Peräti 119 pyörällä liikkunutta eli 50 % ajoi liikennesääntöjen vastaisesti. Jos kaikki kääntymismerkkien näyttämättömyydet olisi tilastoitu, niin rikkeitä olisi ollut enemmän.

Rikkeiden suurta määrää tässä risteyksessä ei sinällään tarvitse ihmetellä. Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteys on pyöräilijälle yksi Jyväskylän haastavimpia. Todennäköisesti Yliopistonkatu–Väinönkatu on liikennesääntöjen mukaisen pyöräilyn kannalta Jyväskylän viiden haastavimman risteyksen joukossa.

Rikkeitä tilastoitiin enemmän kuin lokakuun 2015 neuvontatilaisuudessa. Maanantaina 5.10. klo 14–16 risteyksessä pyöräili 265 ihmistä, näistä 32 % rikkoi liikennesääntöjä. Mahdollisesti Väinönkadun pyöräkaistojen ja -taskun maalausten kuluminen syksyn ja talven aikana saattoi vaikuttaa tuloksiin – keväällä ja kesällä 2016 kaistat ja tasku eivät juuri enää erottuneet. Ainakin Väinönkadun jalkakäytävillä pyöräiltiin keväällä 2016 enemmän kuin syksyllä 2015. Mahdollisesti osa erosta johtuu tilastointitavoista – keväällä 2016 laskennoissa oli enemmän henkilökuntaa – ja sattumasta.

Yleisimmät rikkeet ja niiden syitä

Yleisin rike oli jalkakäytävällä pyöräileminen. Peräti 44 % fillarilla liikkuneista eli 89 % liikennesääntöjen vastaisesti pyöräilleistä ajoi jalkakäytävillä. Varsinkin Yliopistonkadun jalkakäytävää sekä Asemakadun että Puistokadun suunnasta saapui pyöräilijöitä tasaisena virtana.

Haastateltujen pyöräilijöiden omasta mielestä yleisin syy jalkakäytävällä fillaroimiseen oli se, etteivät he tienneet ajavansa jalkakäytävällä ja/tai eivät tienneet jalkakäytävää pyöräilijöille kielletyksi – yli puolet haastatelluista ilmoitti jalkakäytäväpyöräilynsä syyksi jomman kumman tai molemmat. Taustalla tärkeimpänä syynä jalkakäytävillä pyöräilemisen suureen määrään tässä risteyksessä on toki puutteellinen ja hankala infra: pyörätie puuttuu Yliopistonkadun Kauppakadun puolelta ja Yliopistonkatua on paikoin lähes mahdoton ylittää liikennesääntöjen mukaisesti toisen puolen pyörätielle. Kun suomalaiset on vielä totutettu pyöräilemään kaikkialla muualla kuin autojen seassa, niin Asemakadulta ja Yliopistonkadun kiinteistöiltä saavutaan yleisesti jalkakäytäviä pitkin Väinönkadun risteykseen.

Noin kolmasosa haastatelluista jalkakäytävillä pyöräilleistä oli sitä mieltä, etteivät he uskaltaneet ajaa Väinönkadun ajoradalla bussien vuoksi – Sepänkadulla ja Väinönkadulla on pyöräkaistat, mutta neuvontatilaisuuden aikaan kaistamaalaukset olivat kuluneet lähes jäljettömiin. Myöhemmin kesällä pyöräkaistat toteutettiin pysyvinä värillisellä asfaltilla.

Suojateillä fillaroi 21 % fillarilla liikkuneista eli 42 % liikennesääntöjen vastaisesti pyöräilleistä. Suojateillä olisi pyöräilty tilastoitua enemmän, mutta osa ehdittiin pysäyttää ja ohjeistaa ennen suojatielle ajamista. Jalkakäytävillä ja suojateillä pyöräileminen liittyvät lähes aina toisiinsa. Suurin osa haastatelluista suojateillä pyöräilleistä ei tiennyt, ettei suojateillä saa pyöräillä – tämä kertoo sekä liikennesääntöjen epäselvyydestä että pyöräilyvalistuksen puutteellisuudesta.

Päin punaisia valoja ajoi 3 % pyörällä liikkuneista. Kiire oli yleisin syy punaisia päin ajamiseen.

2 % pyörällä liikkuneista ei näyttänyt käsimerkkiä ajoradalla kääntyessään. Suurta osaa käsimerkkien näyttämättömyyksistä ei ehditty tilastoida. Valitettavan harva näyttää kääntymismerkkiä pyörällä kääntyessään, mutta ei tähän Suomessa juuri opastetakaan.

Muutamat ajoivat selvästi väärillä linjoilla tai jotain kadun osaa väärään suuntaan.

Jotkut ajoivat useammalla tavalla liikennesääntöjen vastaisesti, joten yhteenlaskettu prosentti ei täsmää liikennesääntöjen vastaisesti ajaneiden kokonaisosuuden kanssa.

Tyypillisiä liikennesääntöjen vastaisia ajoreittejä risteyksessä. Reitit tuottavat pyöräilyä erityisesti jalkakäytävillä ja suojateillä. Pohjakuva kartta.jkl.fi.

Risteyksen järjestelyiden parantaminen

Vuosien 2015 ja 2016 tilastointien perusteella Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä noin kolmasosa tai jopa puolet pyörällä liikkuvista ajaa liikennesääntöjen vastaisesti. Tämä kertoo huonon sääntötuntemuksen lisäksi puutteellisista pyöräväylistä ja pyöräilyn opastuksesta. Monet neuvonnoissa ohjeistetut olivatkin ymmällään risteyksen järjestelyistä pyöräilyn kannalta. Ei voi olla niin, että sääntöjen mukainen pyöräileminen vaatii tieliikennelain seikkaperäistä osaamista.

Yliopistonkadun suuntainen liikenne

Yliopistonkadun suuntaisessa liikenteessä oli neuvonta- ja laskentatilaisuuksissa vähiten rikkeitä, vaikka tämäkään linja ei Yliopistonkadulla ole ongelmaton. Erotellulla jalkakäytävällä ja 2-suuntaisella pyörätiellä on jokaisessa risteyksessä jyrkät sivusiirtymät, jotka tuottavat Yliopistonkatua ylöspäin menevän kävely- ja pyöräliikenteen oikomista eli risteämistä vastakkaisen liikenteen kulkulinjojen kanssa jokaisessa risteyksessä. Myöskään takaa tulevia autoja ei kunnolla näe, kun pitää kääntyä sivusiirtymälle poikkikadun suuntaan.

Yliopistonkadun pyörätien linjat Väinönkadun ja muissa risteyksissä pitäisi suoristaa.

Risteysalueen suurin infraongelma on pyörätien puuttuminen Yliopistonkadun Kauppakadun reunalta. Tämä aiheuttaa muun muassa fillarointia Kauppakadun puoleisella jalkakäytävällä. Yliopistonkatua on vielä vaikea ylittää pyörällä jatkuvien keskisaarekkeiden ja hankalien risteysten vuoksi. Kauppakadun puoleisille kiinteistöille, kaupoille ja liittymiin on hankala päästä.

Väinönkadun suuntainen liikenne

Väinönkadun suuntainen liikenne on sinällään ongelmatonta, jos osaa fiksut pyöräilytavat. Väinönkadun yläpäästä pyöräillään pyöräkaistan ja -taskun kautta suoraan Yliopistonkadun ajoradan yli. Vastaavasti Väinönkadun pihakadulta fillaroidaan suoraan Yliopistonkadun ajoradan yli pyöräkaistalle. Käytännössä todella monet ajoivat tai yrittivät ajaa neuvonta- ja laskentatilaisuuksissakin Yliopistonkadun yli jalkakäytävän ja suojatien kautta. Kun pysäytimme ja ohjeistimme näitä henkilöitä, niin useammat eivät edes tienneet, että ajoradan yli saisi pyöräillä – suomalaiset on totutettu ajamaan kaikkialla muualla kuin autoväylillä.

Kuten vuoden 2015 artikkelissakin todettiin, niin ohjaavat pyöräkaistamaalaukset Yliopistonkadun yli johdattaisivat ihmisiä oikeille ja turvallisille ajolinjoille.

Yliopistonkadun molemmille puolille kannattaisi harkita pyöräilyn omia liikennevaloja. Hieman ennen ajoratojen valoja vihreiksi vaihtuvat pyöräilyvalot päästäisivät pyörällä liikkuvat eteenpäin ennen autoja – tämä vähentäisi onnettomuusriskiä. Pyörän kuvalla varustetut valot myös osoittaisivat pyöräilyn paikan entistä paremmin ja parantaisivat pyöräilyn imagoa.

Kääntyvä liikenne

Liikennesääntöjen mukainen kääntyminen Yliopistonkadun 2-suuntaisen pyörätien sekä Väinönkadun pihakadun välillä on useimmille haastava tehtävä. Kovinkaan montaa sääntöjen mukaista kääntymistä ei neuvonta- ja laskentatilaisuuksissa nähty. 2-suuntainen pyörätie vain kadun toisella puolella tuottaa tällaisen tilanteen.

Vasemmalla Yliopistonkadun 2-suuntainen pyörätie. Millaisella ajolinjalla ja millaisilla liikennevaloilla pyöräilisit pyörätieltä oikealle Väinönkadun pihakadulle? (Risteyksen ajamista harjoitellaan mm. katuajoissa. Fiksuin ja samalla melkein ainut mielekäs tapa on siirtyä oikean laidan ajoradalle muutama kortteli aiemmin ja kääntyä ajoradalta pihakadulle.) Kuva Google Street View.

Asemakadun ja Yliopistonkadun risteys

Myöskään läheisen Asemakadun risteyksen suunnittelussa ei ole mietitty sitä, miten pyörällä liikkuvat ylittävät Yliopistonkadun – tämä tuottaa pyöräilyä Yliopistonkadun jalkakäytävälle Väinönkadun risteykseen.

1-suuntaiset pyörätiet Yliopistonkadulle

1-suuntaiset, kävelystä erotellut pyörätiet Yliopistonkadun molemmin puolin poistaisivat suuren osan edellä mainituista ongelmista ja varmastikin samalla liikennesääntöjen vastaisesta pyöräilystä. Myös Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa (s. 7 ja 9) ehdotetaan 1-suuntaisia pyöräteitä Yliopistonkadulle, kuten alla olevista kuvista voidaan havaita.

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa ehdotetaan Yliopistonkadulle 1-suuntaisia pyöräteitä. Yksi Jyväskylän pääpyöräbaana tulee jatkossa menemään Yliopistonkadun kautta.

Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteysalue voisi tulevaisuudessa näyttää esimerkiksi tältä. Pyöräilyn järjestelyt ovat yksisuuntaisia ja kauttaaltaan eroteltu jalankulusta. Väinönkadun alapäähän eli nykyiselle pihakadulle ei tosin liene tulossa pyöräkaistoja ja -taskua. Kuvakaappaus Navicon laatimasta Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmasta.

KAUPPAKADUN JA CYGNAEUKSENKADUN RISTEYS

Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksessä neuvoimme ja laskimme fillarilla liikkuvia keskiviikkona 29.6. klo 15–17 ja maanantaina 5.9. klo 15–17. Ensimmäisen tilaisuuden aikana satoi kuurottaisesti, toisen aikaan oli ajankohtaan nähden lämmintä ja aurinkoista.

Ensimmäisen tilaisuuden aikana risteyksessä ajoi 454 pyöräilijää ja toisen 857. Sadesää todennäköisesti vähensi pyöräilijöiden määrää ensimmäisessä tilaisuudessa. Toisaalta syyskuu on Jyväskylässä suosituin pyöräilykuukausi, kun lomat ovat päättyneet ja uudet opiskelijat saapuneet kaupunkiin.

Tilaisuuksien välissä Kauppakadulla Cygnaeuksenkadun molemmin puolin parannettiin pyöräilyolosuhteita toteuttamalla pyöräkaistat ja -taskut. Keskellä on ajorata ja reunoilla jalkakäytävät. Pidemmällä molemmilla suunnilla Kauppakatu on kohtuu kevein tilapäisin järjestelyin toteutettua pihakatua. Cygnaeuksenkadulla on 1-suuntainen ajorata Vapaudenkadulta Yliopistonkadulle. Gummeruksenkadun puolella on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, toisella puolella jalkakäytävä.

Kauppakatu on yksi Jyväskylän vilkkaimpia pyöräreittejä eli pääasiallinen väylä yliopiston ja ydinkeskustan välillä.

Pyörätie on merkitty sinisellä ja jalkakäytävät punaisella. Pyöräkaistat ja -taskut on lisätty tähän parin vuoden takaiseen kuvaan piirtämällä. Kaistoja ja taskuja ei vielä kadulla ollut ensimmäisessä neuvontatilaisuudessa 29.6. Pohjakuva kartta.jkl.fi.

Liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilleet

Melko hämmästyttävästi sekä keskiviikkona 29.6. että maanantaina 5.9. 79 % pyöräilijöistä ajoi liikennesääntöjen mukaisesti ja 21 % vastaisesti.

Jos kaikki kääntymismerkkien näyttämättömyydet olisi tilastoitu, niin rikkeitä olisi ollut enemmän.

Luultavasti pyöräkaistojen ja -taskujen ansiosta rikkeitä olisi tehty syyskuussa muuten vähemmän kuin kesäkuussa, mutta uusien opiskelijoiden saapuminen kaupunkiin elo-syyskuun taitteessa todennäköisesti lisäsi rikemäärää. Neuvontatilaisuuksienkin perusteella korkeakouluopiskelijat ovat suurin Kauppakadulla pyörällä liikkuva ryhmä. Suurelle osalle erityisesti uusista opiskelijoista Kauppakadun pihakadulla, pyöräkaistoilla ja -taskuissa sekä ylipäätään isomman kaupungin keskustassa pyöräileminen on vierasta.

Jotta Kauppakadun pyöräkaistojen ja -taskujen vaikutukset liikennesääntöjen noudattamiseen saataisiin kunnolla selville, niin muutamia laskentatilaisuuksia pitäisi toteuttaa vuonna 2017.

Yleisimmät rikkeet ja niiden syitä

Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksen tavoin jalkakäytävillä pyöräileminen oli yleisin rike. Jalkakäytävällä ajoi 29.6. 12 % pyöräilijöistä eli 60 % liikennesääntöjen vastaisesti fillaroineista. 5.9. lukemat olivat 11 ja 54 %.

Yleisin syy jalkakäytävillä fillarointiin oli haastateltujen jalkakäytävillä pyöräilleiden mielestä se, etteivät he tienneet missä kadulla pitää ajaa. Moni ei myöskään tiennyt jalkakäytäviä jalkakäytäviksi tai sitä, ettei niillä saa pyöräillä. Tärkeimpänä taustasyynä jalkakäytäviä käytettiin reitteinä kohteisiin erityisesti Cygnaeuksenkadulla Vaasankadun puolella ja Kauppakadulla Vapaudenkadun puolella. Cygnaeuksenkadun Vaasankadun puolen jalkakäytävää kuljettiin jalkakäytävän varren kerrostaloille ja Kauppakadun jalkakäytävää pizzeria Marian vieressä jalkakäytävälle sijoitetulle pyöräparkille. Pyöräväyliä ei kulje näille kohteille – ja osa ei tiennyt, että ajoradoilla “liikenteen seassa” saisi edes pyöräillä. Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun kulmassa useampi käytti jalkakäytävänpätkää liikennevalojen ohittamiseen Cygnaeuksenkadun pyörätielle Yliopistonkadun suuntaan.

Suojateitä pitkin ajoi sekä 29.6. että 5.9. 8 % pyörällä liikkuneista. Liikennesääntöjä rikkoneista pyöräilijöistä osuudet olivat 40 ja 39 %. Osa ehdittiin pysäyttää ja ohjeistaa ennen suojatielle ajamista. Haastateltujen suojateillä fillaroineiden mielestä yleisin syy suojatiepyöräilemiseen oli se, etteivät he tienneet suojatiellä ajamista kielletyksi. Käytännössä suojateitä käytettiin oikomiseen esimerkiksi kaupunginkirjaston suunnasta pizzeria Marian viereiselle pyöräparkille tai Kauppakadun suuntaisesti kuljettaessa ajoradan punaisten liikennevalojen ohittamiseen – suojateillä valot vaihtuvat ajorataa nopeammin vihreiksi.

Muut rikkeet olivat yleisempiä kuin vaikkapa Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksessä. 29.6. väärää ajolinjaa käytti 5 % ja 5.9. 8 % pyöräilijöistä. Liikennesääntöjä rikkoneista pyöräilijöistä osuudet olivat 26 ja 34 %. Suuri osa vääristä ajolinjoista oli ryhmittäytymisiä Kauppakadulla leveän kaistan (29.6.) tai pyörätaskun (5.9.) Yliopistonkadun puoleiseen reunaan keskustasta yliopiston suuntaan mennessä – Kauppakatu ei jatku suoraan oikean laidan edessä, joten aivan oikeaan laitaan ryhmittäytyvät mutta Kauppakatua jatkavat pyöräilijät koukkaavat vaarallisesti vasemmalle liikkeelle lähtiessään. Monet autoilijat vielä tulkitsevat oikeaan laitaan ryhmittäytyvien pyöräilijöiden kääntyvän oikealle Cygnaeuksenkadun pyörätielle. Näin sekä suoraan ajavat että oikealle kääntyvät autoilijat eivät usein osaa varoa pyöräilijöitä riittävästi. Läheltä piti -tilanteita sattui tässä kohdassa säännöllisesti varsinkin ennen pyörätaskun toteuttamista – nykyään taskua edeltävälle pysäytysviivalle jäävät autoilijat näkevät pyöräilijät paremmin.

Punaisia valoja päin ajoi sekä 29.6. että 5.9. 3 % pyörällä liikkuneista. Punaisia päin ajamista todennäköisesti vähensi poliisin ja huomioliivisten opastajien päivystäminen risteyksessä.

Yleisin syy punaisia valoja päin ajamiseen oli se, että Kauppakadulla pituussuuntaisesti kuljettaessa pyöräilijät kuvittelevat Cygnaeuksenkadun ylittävien suojateiden liikennevalojen koskevan myös ajoradalla/pyörätaskussa liikkuvia pyöräilijöitä – suojateillä vihreät valot vaihtuvat ajoradan valoja aiemmin. Ajoradan punaisia valoja päin ajaminen aiheuttaa tässä vaaratilanteita, koska poikittaisella Cygnaeuksenkadun yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on samaan aikaan vihreä valo.

Väärään suuntaan ajoradalla tai pyöräkaistalla ajoi 29.6. 2 % pyörällä liikkuneista ja 5.9. 1 %. Mainittakoon, että 29.6. kolme autoilijaakin yritti ajaa Cygnaeuksenkadun yksisuuntaista ajorataa väärään suuntaan.

Selkeitä käsimerkkien näyttämättömyyksiä ja muita rikkeitä oli lisäksi jonkin verran.

Jotkut ajoivat useammalla tavalla liikennesääntöjen vastaisesti, joten yhteenlasketut prosentit eivät täsmää liikennesääntöjen vastaisesti ajaneiden kokonaisosuuksien kanssa.

Tyypillisiä liikennesääntöjen vastaisia ajoreittejä risteyksessä. Reitit tuottavat erityisesti jalkakäytävillä ja suojateillä pyöräilemistä, oikealta Kauppakadun suunnasta tullessa myös melko vaarallisia ajolinjoja Cygnaeuksenkadun ylittävällä ajoradalla. Kauppakadulla ajetaan jonkin verran päin punaisia, koska suojateiden valojen kuvitellaan koskevan ajoradalla olevia pyöräilijöitä – tai ajoradan punaiset “kierretään” suojateiden kautta. Pohjakuva kartta.jkl.fi.

Risteyksen järjestelyiden parantaminen

Suuri osa rikkeistä risteyksessä johtuu pyöräilyinfran puutteista. Miten pyöräväyliä parannettaisiin risteyksen alueella?

Kauppakadun suuntainen liikenne

Kauppakadun suuntainen liikenne on nykyään eli pyöräkaistojen ja -taskujen toteuttamisen jälkeen ongelmatonta ja sujuvaa, jos osaa fiksut pyöräilytavat. Risteykseen saavutaan pihakadulta pyöräkaistoja pitkin. Jos ajoradan valot ovat vihreät, niin pyörätaskujen ja Cygnaeuksenkadun yli ajetaan suoraan eteenpäin. Jos ajoradan valot ovat punaiset, niin valojen vaihtumista pysähdytään odottamaan pyörätaskuihin autojen eteen.

Keskustan suunnasta tullessa pyörätasku on leveä, leveämpi kuin ajoratakaista Cygnaeuksenkadun toisella puolella. Ennen taskun toteuttamista autoille oli käytännössä suoraan ajavien kaista ja kääntymiskaista Cygnaeuksenkadulle. Jotta aiemmin mainittu pyöräilijöiden koukkaaminen taskun oikeasta reunasta Kauppakatua eteenpäin vähenisi, niin taskuun voitaisiin maalata ohjaavat nuolet. Minimissään oikeassa reunassa voisi olla kääntymisnuoli oikealle Cygnaeuksenkadun pyörätielle. Jatkossa isommassa Kauppakadun remontissa kannattaa miettiä väylän leveyttä tässä kohdassa.

Liikennevalojen rytmitystä risteyksessä voisi mahdollisesti miettiä, vaikka nykyinen käytäntö suosiikin jalankulkua. Eri aikaan vaihtuvat valot aiheuttavat punaisia valoja päin pyöräilemistä. Vielä parempi vaihtoehto olisi sijoittaa risteykseen pyöräilylle omat liikennevalot. Pyöräilyn valot mahdollistaisivat pyöräilijöiden päästämisen risteyksestä hieman ennen autoja, kaikki myös tietäisivät mitä valoja pitää noudattaa. Erilliset valot parantaisivat lisäksi pyöräilyn imagoa.

Pyöräparkki pizzeria Marian vieressä on sijoitettu ikävästi jalkakäytävälle ja käytettäväksi jalkakäytävältä. Ajoradalta ei ole luiskaa parkille. Parkki aiheuttaa pyöräilemistä jalkakäytävänpätkällä sekä Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun ylittävillä suojateillä. Jos jalkakäytäväpyöräilyä halutaan vähentää, niin parkki pitäisi kääntää toisinpäin tai muuten muuttaa alueen järjestelyjä.

Pihakadun toimivuuden ja jatkuvuuden kannalta voisi olla parasta, jos myös Cygnaeuksenkadun risteys olisi pihakatua. Näin risteyksestä poistuisivat ajoradat, pyöräkaistat ja -taskut sekä jalkakäytävät. Samalla Cygnaeuksenkatua ajavien autoilijoiden pitäisi hiljentää Kauppakadun kohdalla.

Cygnaeuksenkadun suuntainen liikenne

Cygnaeuksenkadulla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie vain Gummeruksenkadun puolella aiheuttaa monia ongelmia, varsinkin kun viereinen ajorata on yksisuuntainen Vapaudenkadulta ylämäkeen Yliopistonkadulle. Pyörätien reunaan ei myöskään ole tehty luiskia kadun ylittämistä varten. Cygnaeuksenkadun Vaasankadun puoleisten kerrostalojen pihoista tullessa ja Kauppakadulle tai Vapaudenkadulle mennessä juuri kukaan ei lähde pyöräilemään Cygnaeuksenkadun ajorataa ylöspäin ja kiertämään jopa koko korttelia päästäkseen toiseen suuntaan – lähes kaikki ajavat Cygnaeuksenkadun jalkakäytävää tai sitten 1-suuntaista ajorataa vähän matkaa väärään suuntaan. Sama pätee Yliopistonkadulta tai Kauppakadulta Cygnaeuksenkadun Vaasankadun puoleisille kiinteistöille saavuttaessa. Ylipäätään ajorataa ei välttämättä osata tai uskalleta käyttää.

Keskustan liikennesuunnitelmassa (s. 19) ja sitä kautta Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa  (s. 9) pyöräily Cygnaeuksenkadulla on merkitty ajoradan yhteyteen. Pyörätie siis poistuisi Cygnaeuksenkadulta. Ainakaan nykyisellä bussiliikenteen määrällä ja 1-suuntaisella ajoradalla tätä ei kannata toteuttaa. Osa bussiliikenteestä siirtynee jatkossa Vaasankadulle sen yläosan 2-suuntaistamisen myötä, mutta keskustan liikennesuunnitelman mukaan Cygnaeuksenkadun ajorata on säilymässä 1-suuntaisena. Ehdotuksessa ei ole pyöräilyä juuri mietitty, kuten aiemmassa JYPSin lausunnossakin (s. 19) olemme todenneet. Nykyisin Cygnaeuksenkadulla pääsee pyörällä yhteen suuntaan ja puolittaisesti toiseen, keskustan liikennesuunnitelman mukaisessa ratkaisussa pyörällä pääsisi enää yhteen suuntaan.

Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa pyöräily Cygnaeuksenkadulla on merkitty ajoradalle. Linjaus on peräisin keskustan liikennesuunnitelmasta.

Jos ajorata jää 1-suuntaiseksi, niin minimissään kadulle tarvitaan toiseen suuntaan pyöräkaista tai 1-suuntainen pyörätie. Jos kadulle jää vilkasta liikennettä, varsinkin busseja, niin 1-suuntainen pyörätie voi olla parempi ratkaisu varsinkin näin mäkisellä kadulla. Tarvittaessa 1-suuntaiset pyörätiet tai -kaistat pitää toteuttaa molempiin suuntiin. Yhdistetystä jalkakäytävästä ja pyörätiestä sekä 2-suuntaisesta pyörätiestä kadulla kannattaa joka tapauksessa luopua.

Kääntyvä liikenne

Osa kääntymisistä Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun välillä on haastavia sekä vaatii hyvää liikennesääntöjen ja fiksun ryhmittäytymisen osaamista. Esimerkiksi neuvontatilaisuuksien aikaan vain muutama osasi kääntyä oikein Cygnaeuksenkadun pyörätieltä kaupunginkirjaston suunnasta Kauppakadulle Vaasankadun suuntaan. Sama pätee kääntymiseen Cygnaeuksenkadun pyörätieltä Yliopistonkadun suunnasta Kauppakadulle Vaasankadun suuntaan. Toiseen suuntaan meneminen on yksinkertaisempaa.

1-suuntaiset pyörätiet tai -kaistat Cygnaeuksenkadulla poistaisivat merkittävän osan näistä ongelmista, samoin se, jos risteysalue olisi pihakatua.

Cygnaeuksenkadun molemmin puolin kääntyminen kielletty -kylttien alle lisättiin loppuvuonna 2016 lisäkilvet “Ei koske pyörätielle kääntyviä polkupyöräilijöitä”. Tämä on hyvä uudistus. Pyöräily on ajoneuvoliikennettä.

KAUPPAKADUN–SEMINAARINKADUN JA VAASANKADUN RISTEYS

Kauppakadun–Seminaarinkadun ja Vaasankadun risteyksessä neuvoimme ja laskimme fillarilla liikkuvia 3.10. klo 14–16. Sää oli aurinkoinen ja ajankohtaan nähden lämmin.

Pyöräilijöitä liikkui risteyksessä haastatteluaikana 646.

Kauppakadun kärjessä on reunoilla jalkakäytävät, keskellä on ajoradat molempiin suuntiin. Seminaarinkadun kärki on muuten samanlainen, mutta Yliopistonkadun puoleisella laidalla on jalkakäytävän sijasta yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Sekä Seminaarinkadun että Kauppakadun puolella on pätkä pyöräkaistaa pyörätaskuineen – näiden maalaaminen pari vuotta sitten paransi pyöräilyolosuhteita. Vaasankadulla Cygnauksenkadun puolella on jalkakäytävä, toisella laidalla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Vaasankadun ajorata on yksisuuntainen Yliopistonkadulta Vapaudenkadulle.

Kauppakatu–Seminaarinkatu on yksi Jyväskylän vilkkaimmista pyöräreiteistä eli pääväylä yliopiston ja ydinkeskustan välillä. Vaasankatu on vilkas erityisesti yläosaltaan, koska sen kautta kuljetaan mm. yliopiston kirjaston ja ylioppilaskylän välillä.

Pyörätiet on merkitty sinisellä, jalkakäytävät punaisella ja pihakatu vihreällä. Pyöräkaistojen ja -taskujen värejä on vahvistettu. Vaasankadun ylitykset olivat vähän aikaa pyöräteiden jatkeita tämän parin vuoden takaisen kuvan mukaisesti, mutta nyttemmin ne on maalattu takaisin suojateiksi. Pohjakuva kartta.jkl.fi.

Liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilleet

Pyörällä liikkuneistä 70 % ajoi liikennesääntöjen mukaisesti ja 30 % vastaisesti.

Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteykseen verrattuna suuremman rikemäärän tuotti lähinnä Seminaarinkadun yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie yliopiston kirjaston edustalla. Varsinkin iltapäivisin suurin osa pyöräliikenteestä saapuu risteykseen yliopiston suunnasta tätä pyörätietä pitkin – ja moni ei osaa siirtyä ravintola Ruthin luona ajoradan pyöräkaistalle Kauppakadulle ajamista varten. Suoraan Seminaarinkadun yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä pitkin ajaessa päätyy Vaasankadun ylittävälle suojatielle ja Kauppakadun alun jalkakäytävänpätkälle – tai ajamaan Kauppakadun kärjen pyöräkaistaa ja -taskua tai ajorataa vähän matkaa väärään suuntaan.

Jos kaikki kääntymismerkkien näyttämättömyydet olisi tilastoitu, niin rikkeitä olisi ollut enemmän.

Yleisimmät rikkeet ja niiden syitä

Yleisin rike tässäkin risteyksessä oli jalkakäytävällä pyöräileminen. 15 % kaikista pyöräilijöistä eli 49 % liikennesääntöjä rikkoneista pyöräilijöistä ajoi jalkakäytävällä.

Tyypillisimmin pyöräiltiin Kauppakadun Yliopistonkadun puoleisella jalkakäytävänpätkällä. Seminaarinkadun yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä suoraan ajaessaan päätyy tälle jalkakäytävälle, ja moni siirtyy jalkakäytävän kautta Kauppakadun pihakadulle. Samaa reittiä käytetään myös toiseen suuntaan. Myös Vaasankadun yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä ajettiin Vaasankadun suojatien ja Kauppakadun jalkakäytävän kautta pihakadulle. Vaasankadun jalkakäytävällä, jonka varrella on useita kerrostaloliittymiä, pyöräiltiin jonkin verran. Seminaarinkadun lyhyelle jalkakäytäväosuudelle ei päädy yhtä helposti, ei myöskään Kauppakadun Vapaudenkadun puoleiselle jalkakäytävälle.

Monet jalkakäytäväpyöräilystä pysäytetyt ja haastatellut kertoivatkin fillaroineensa jalkakäytävällä oikaisemisen ja/tai jalkakäytävän varrella asumisen vuoksi. Useampi Vaasankadun jalkakäytävällä pyöräillyt mainitsi syyksi Vaasankadun alaosan katutyömaan – epäselvä työmaaopastus oli johdattanut pyöräilemään jalkakäytävällä. Muiden tutkittujen risteysten tavoin useat kertoivat jalkakäytäväpyöräilyn syyksi epätietoisuuden siitä, missä saa ajaa.

Suojatiellä ajoi 11 % pyörällä liikkuneista eli 36 % liikennesääntöjen vastaisesti fillaroineista. Suurin osa rikkeistä johtui siirtymisestä Seminaarinkadun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien sekä Kauppakadun pihakadun välillä. Myös osin väärin maalattu Kauppakadun kärjen pyörätasku johdattaa pyöräilemään Vaasankadun suojatiellä.

Punaisia päin ajoi 4 % pyörällä liikkuneista. Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksen tavoin moni kuvitteli suojateiden valojen koskevan myös pyöräkaistoilla liikkuvia pyöräilijöitä – Kauppakadun–Seminaarinkadun suojateiden valot vaihtuvat ajoradan valoja aiemmin.

Väärää ajolinjaa käytti myös 4 % pyörällä liikkuneista. Tyypillisimmin väärä linja oli käytössä Seminaarinkadun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien sekä Kauppakadun pihakadun välillä liikuttaessa.

Kääntymismerkkiä ei näyttänyt 1 % pyörällä liikkuneista.

Muutamat pyöräilijät ehtivät ajaa Seminaarinkadun yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Kauppakadulle vasten Kauppakadun pään pyöräkaistan ja ajoradan kulkusuuntaa. Näitä väärään suuntaan ajajia on risteyksessä enemmän, mutta neuvontatilaisuuksissa suurin osa ehdittiin pysäyttää ja ohjeistaa ennen rikkeen tapahtumista – myös neuvojien läsnäolo todennäköisesti vähensi näitä selkeimpiä ja vaarallisimpia rikkeitä.

Jotkut ajoivat useammalla tavalla liikennesääntöjen vastaisesti, joten yhteenlaskettu prosentti ei täsmää liikennesääntöjen vastaisesti ajaneiden kokonaisosuuden kanssa.

Tyypilllisiä sääntöjen vastaisia ajoreittejä risteyksessä. Reitit tuottavat pyöräilyä erityisesti jalkakäytävillä ja suojateillä, Vaasankadun ylityksissä myös punaisia päin ajamista ja Kauppakadun pyörätaskun luona ajolinjoja vasten normaalia kulkusuuntaa. Kauppakadun puolella pyörätasku on maalattu liian reunaan, koska taskun kohdalta ei saa kääntyä oikealle – reunan maalaus johdattaa pyöräilemään suojatiellä. Pohjakuva kartta.jkl.fi.

Risteyksen järjestelyiden parantaminen

Kauppakadun–Seminaarinkadun suuntainen liikenne

Kauppakadun ja Seminaarinkadun suuntainen liikenne risteyksessä on kohtuullisen ongelmatonta, jos osaa liikennesäännöt ja fiksut pyöräilytavat. Liikenne toimii lähes samoin kuin Kauppakadulla Cygnaeuksenkadun risteyksessä. Erona on kuitenkin yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie Seminaarinkadulla Yliopistonkadun puolella – ja moni ei osaa siirtyä tämän yhdistetyn väylän sekä toisaalta Seminaarinkadun ja Kauppakadun pyöräkaistojen välillä liikennesääntöjen mukaisesti. Kauppakadun pyöräkaistalta ja -taskusta pitäisi ajaa suoraan Vaasankadun yli sekä nousta sitten luiskasta Seminaarinkadun yhdistetylle jalkakäytävälle ja pyörätielle. Seminaarinkadun yhdistetyltä väylältä pitäisi puolestaan siirtyä hyvissä ajoin ennen Vaasankatua Seminaarinkadun pyöräkaistalle ja ajaa sitten suoraan Vaasankadun ylitse. Todellisuudessa pyöräliikenne toimii risteyksessä varsinkin Kauppakadun suuntaan usein enemmän hallitun kaaoksen kaltaisesti: vihreiden valojen vaihduttua pyöräilijöitä ajaa lähes katukuilun leveydeltä eli Yliopistonkadun puoleisella suojatiellä ja jalkakäytävällä, Kauppakadun pyöräkaistaa ja ajorataa väärään suuntaan sekä myös oikeaoppisesti Seminaarinkadun pyöräkaistalta Kauppakadulle. Yhdistettynä vilkkaaseen jalankulkuun liikenne painottuu usein keskustan suuntaan mennessä kadun vasempaan reunaan eli Seminaarinkadun yhdistetylle jalkakäytävälle ja pyörätielle sekä Kauppakadun jalkakäytävänpätkälle.

Seminaarinkadun 2-suuntaista yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä ei kannata muuttaa erotelluksi jalkakäytäväksi ja 1-suuntaiseksi pyörätieksi, tämä pakottaisi kaiken yliopiston suunnalta tulevan pyöräliikenteen käymään Seminaarinkadun toisella puolella, vaikka olisi menossa Vaasankadulle ja sitä kautta esimerkiksi ylioppilaskylään. Eroteltu jalkakäytävä ja 2-suuntainen pyörätie voisi toimia hieman paremmin, mutta tämä vaatisi tarkkaa pyöräilyn ohjaamista värillisillä asfalteilla, katumaalauksilla ja kylteillä.

Todennäköisesti paras ratkaisu olisi muuttaa Seminaarinkatu vähintään Vaasankadun ja Villa Ranan väliltä pihakaduksi. Nykyiset kiveyksellä erotetut jalkakäytävä sekä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie tulisi samalla poistaa. Reunasta reunaan samanlainen ja samantasoinen katu mahdollistaisi optimaaliset linjat niin kävely- kuin pyöräliikenteen kannalta sekä Vaasankadulle että Kauppakadulle – sekä siirtäisi todennäköisesti osan Kauppakadulle jatkavasta kävely- ja pyöräliikenteestä kadun oikealle reunalle.

Myös keskustan liikennesuunnitelmassa (s. 15) ehdotetaan osuudelle pihakatua.

Pihakadun toimivuuden kannalta voisi olla parasta, että myös Vaasankadun risteys olisi pihakatua. Näin risteyksestä poistuisivat ajoradat, jalkakäytävät sekä pyöräkaistat ja -taskut.

Jos Vaasankadun risteystä ei muuteta pihakaduksi, niin kadun molemmille puolille kannattaa toteuttaa pyöräilyn omat liikennevalot. Valot mahdollistaisivat pyöräilijöiden päästämisen risteyksestä hieman ennen autoja ja osoittaisivat osaltaan pyöräilijöiden paikkaa pyöräkaistoille ja -taskuihin. Valot myös parantaisivat pyöräilyn imagoa.

Kauppakadun kärjen pyörätasku on maalattu useampana vuotena osin virheellisesti. Maalausta ei kannattaisi olla aivan jalkakäytävän vieressä, koska taskusta ei saa kääntyä suoraan oikealle Vaasankadun jalkakäytävälle tai yksisuuntaiselle ajoradalle. Reunaan asti maalattu tasku johdattaa ajamaan sekä jalkakäytävälle että Vaasankadun ylittävälle suojatielle. Kesällä 2016 tasku maalattiin vielä enemmän väärin, kun maali jätettiin pois taskun vasemmalta laidalta – tasku johdattaa aiempaa enemmän Vaasankadun suojatielle.

Vaasankadun suuntainen liikenne

Keskustan liikennesuunnitelmassa (s. 19) esitetään, että Vaasankadun länsipuolelle jäisi nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Muita muutoksia ei pyöräilyn osalta kadulle tulisi. Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa (s. 9) ei ole Vaasankatua edes kartalla, osin varmaan siksi, koska liikennesuunnitelmassa pyöräliikenneverkko on hieman mitä sattuu – pyöräliikenteen perusperiaatteita ei ole liikennesuunnitelmassa ymmärretty. Kritisoimme liikennesuunnitelmaa myös Vaasankadun ehdotusten osalta jo JYPSin lausunnossa (s. 19) vuonna 2012.

Nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie Vaasankadun länsipuolella on liian kapea ja pahasti näkemäongelmainen. Kadulle kannattaisikin toteuttaa kävelyn ja pyöräilyn erottelu. Jalkakäytävät voisivat olla lähempänä kiinteistöjä, pyöräilylle toteutettaisiin keskemmälle 1-suuntaiset pyörätiet. Pyöräkaistoja ei kannattane Vaasankadulle harkita bussiliikenteen ja kadun mäkisyyden vuoksi.

1-suuntaiset pyörätiet vähentäisivät jalkakäytäväpyöräilyä Vaasankadulla. Samalla ratkaisu liittyisi loogisesti tuleviin Vapaudenkadun, Yliopistonkadun ja Hannikaisenkadun 1-suuntaisiin pyöräteihin.

Kääntyvä liikenne

Neuvonta- ja laskentatilaisuuden perusteella suurimmat ongelmat ovat käännyttäessä Kauppakadun ja Vaasankadun yläpään yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien välillä. Molempiin suuntiin liikenne kulkee tyypillisesti Kauppakadun jalkakäytävänpätkän ja Vaasankadun suojatien kautta. Muihinkin suuntiin käytetään usein jalkakäytäviä ja suojateitä ennen varsinaisille väylille siirtymistä.

1-suuntaiset pyörätiet Vaasankadulla ja Seminaarinkadun muuttaminen pihakaduksi helpottaisivat myös kääntyvää pyöräliikennettä.

Kauppakadun kärjessä pyörätaskun vieressä on oikealle kääntyminen kielletty -kyltti. Sen alle pitäisi lisätä kilpi “Ei koske pyörätielle kääntyviä polkupyöräilijöitä.” Nykyisellään Kauppakadulta ei saisi ajaa pyörällä Vaasankadulle Yliopistonkadun suuntaan.

YLEISIÄ TULOKSIA

Liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilleet

Vuonna 2015 pidimme kolme neuvonta- ja laskentatilaisuutta, kahdesti Sepänkadulla sekä kerran Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä. Tilastoimme näissä laskennoissa 871 pyöräilijää, joista liikennesääntöjen mukaisesti fillaroi 680 eli 78 % ja vastaisesti 191 eli 22 %.

Vuonna 2016 pidimme neljä laskentatilaisuutta, joissa tilastoimme yhteensä 2196 pyörällä liikkunutta. Näistä liikennesääntöjen mukaisesti fillaroi 1610 eli 73 % ja vastaisesti 586 eli 27 %.

Todennäköisesti liikennesääntöjen vastaista ajamista olisi ollut molempina vuosina tilastoitua enemmän, mutta poliisin ja huomioliivisten opastajien läsnäolo siisti käytöstä. Jonkun verran pyörällä liikkuvia ehdittiin pysäyttää ennen rikkeiden tekemistä. Moni myöskään tuskin rikkoo tietoisesti liikennesääntöjä tällaisessa tilanteessa – jäljelle jäävät ne, jotka eivät osaa liikennesääntöjä tai huomaa poliisin läsnäoloa.

Vuonna 2016 hieman suurempi osuus pyörällä liikkuneista ajoi liikennesääntöjen vastaisesti. Tätä selittää varmasti se, että vuonna 2015 pidimme kaksi laskentatilaisuutta kolmesta suorilla linjaosuuksilla Sepänkadun pyöräkaistojen vaikutuksia tutkien. Vuonna 2016 pidimme kaikki tilaisuudet risteyksissä, joissa pyöräileminen on luonnollisesti linjaosuuksia haasteellisempaa – myös liikennesääntöjen vastaista käytöstä on tällöin enemmän.

Yleisimmät pyörällä liikkuneiden tekemät rikkeet

Vuonna 2015 emme eritelleet neuvonta- ja laskentatilaisuuksissa kaikkia rikkeitä. Vuonna 2016 yhtenä tavoitteena oli selvittää pyörällä liikkuneiden tekemät rikkeet.

Vuoden 2016 tilaisuuksissa yleisin pyörällä liikkuneiden rike oli fillaroiminen jalkakäytävällä. 16 % pyörällä liikkuneista eli 60 % liikennesääntöjen vastaisesti fillaroineista ajoi jalkakäytävällä.

Suojatiellä pyöräili 10 % pyörällä liikkuneista eli 39 % liikennesääntöjen vastaisesti fillaroineista. Melko moni ehdittiin pysäyttää ja ohjeistaa ennen suojatielle pyöräilemistä.

Sekä jalkakäytävillä että suojateillä pyöräilemisen yleisyyteen vaikutti laskentatilaisuuksissa se, että kaikkien tutkittujen risteysten reunoilla on jalkakäytäviä. Pyöräteitä on Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksessä Yliopistonkadun yhdellä laidalla, Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksessä Cygnaeuksenkadun yhdellä laidalla sekä Kauppakadun ja Vaasankadun risteyksessä Vaasankadun yhdellä laidalla ja Seminaarinkadun yhdellä laidalla. Jalkakäytäviä on katujen kaikilla muilla laidoilla eli moninkertaisesti. Tämä olikin yksi keskeinen syy pitää neuvonta- ja laskentatilaisuuksia juuri näissä risteyksissä – jalkakäytävillä pyöräilemisestä tulee paljon huonoa palautetta.

Väärää ajolinjaa käytti 5 % pyörällä liikkuneista eli 19 % liikennesääntöjen vastaisesti fillaroineista.

Päin punaisia liikennevaloja ajoi 3 pyörällä liikkuneista eli 12 % liikennesääntöjen vastaisesti fillaroineista.

Kääntymismerkkiä ei näyttänyt 1 % pyörällä liikkuneista. Tilastossa ovat mukana vain räikeimmät kääntymismerkkien näyttämättömyydet eli lähinnä kääntymiset ajoradalla.

Väärä ajosuunta pyöräkaistalla tai ajoradalla oli myös 1 prosentilla fillarilla liikkuneista.

Jotkut ajoivat useammalla tavalla liikennesääntöjen vastaisesti, joten yhteenlaskettu prosentti ei täsmää liikennesääntöjen vastaisesti ajaneiden kokonaisosuuden kanssa.

Osuuksista tulee enemmän kuin 100 %, koska osa ajoi usealla tavalla liikennesääntöjen vastaisesti.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Tulosten luotettavuus

Laaditut tilastot saattavat joiltain osin antaa harhaanjohtavan kuvan liikennesääntöjen noudattamisesta. Tilastot on laadittu neuvontatilaisuuksien yhteydessä, joten risteyksissä päivystänyt huomioliivinen henkilökunta on vaikuttanut liikennesääntöjen noudattamiseen sekä ehkäisemällä rikkeiden tekemistä että konkreettisesti pysäyttämällä joitain ajajia ennen rikkeitä.

Todennäköisesti liikennesääntöjen vastaista ajamista on todellisuudessa jonkin verran tilastoitua enemmän – eli liikennesääntöjä rikkovien osuus on suurempi.

Yleisimpien rikkeiden esiintyvyys ja niiden keskinäinen järjestys on todennäköisesti samansuuntainen kuin tilastot osoittavat. Suojatiellä pyöräilemistä lienee oikeasti enemmän eli lähes saman verran kuin jalkakäytävillä pyöräilemistä – jalkakäytäville mennään ja niiltä poistutaan pääasiassa suojateiden kautta. Muihin rikkeisiin verrattuna suojateille menossa olleet oli neuvontatilaisuuksissa helpointa pysäyttää ennen rikkeen toteutumista. Myös kääntymismerkkien näyttämättömyyksiä on enemmän kuin tilastot osoittavat, koska vain selvimmät rikkeet tilastoitiin.

Jos saamme liikkumisen ohjauksen valtionapua vuonna 2017, niin tarkoitus on toteuttaa vähintään yksi pyöräilijöiden laskentatilaisuus ilman neuvontaosiota, tällöin neuvojat eivät ole vaikuttamassa tilastoihin.

Liikennesääntöjen noudattamisessa risteyksissä on eroja

Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksessä rikkeitä tehdään tutkituista risteyksistä eniten. Vuoden 2016 laskennoissa risteyksessä rikottiin liikennesääntöjä noin kaksi kertaa enemmän kuin muualla. Tätä selittänee neljä seikkaa: autoliikenteen vilkkaus, risteyksen laajuus, 2-suuntainen pyörätie Yliopistonkadun Harjun puolella ja jalkakäytävä Kauppakadun puolella. Autoliikenteen vilkkaus, bussit mukaan luettuna, vaikuttanee siten, etteivät arimmat pyöräilijät uskalla ylittää Yliopistonkatua ajorataa pitkin – ajoradan sijasta ajetaan viereisillä jalkakäytävillä ja suojateillä. Risteys on vielä yksi keskustan massiivisimpia yhteensä 4-kaistaisine ajoratoineen. 2-suuntainen pyörätie Yliopistonkadun laidalla tuottaa fillaroimista suojateillä ja jalkakäytävillä, koska pyörätien ja Väinönkadun pihakadun välillä on vaikea kääntyä sääntöjen mukaisesti ajoradan kautta. Risteykseen ajaa lisäksi poikkeuksellisen paljon pyöräilijöitä Yliopistonkadun Kauppakadun puoleista jalkakäytävää pitkin – tältä puolelta pyörätie puuttuu ja moni ei uskalla ajaa ajoradalla.

Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun sekä Kauppakadun–Seminaarinkadun ja Vaasankadun risteykset ovat yksinkertaisempia ja pienimuotoisempia. Kauppakadun pihakadulla ja ajoradoilla autoliikenteen määrät ja nopeudet ovat vaikkapa Yliopistonkatua alhaisempia, myös raskasta liikennettä on vähemmän. Erityisesti Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksessä pääpyöräilysuunta eli Kauppakatu on molemminpuolisten pyöräkaistojen ja -taskujen ansiosta opastettu Väinönkatua paremmin.

Kauppakadun–Seminaarinkadun ja Vaasankadun risteyksessä ajetaan hieman enemmän liikennesääntöjen vastaisesti kuin Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksessä. Ero johtuu Seminaarinkadun yhdistetystä jalkakäytävästä ja pyörätiestä, joka tuottaa Vaasankadun risteykseen enemmän pyöräilemistä jalkakäytävillä ja suojateillä.

Todennäköisesti vastaavanlaisia eroavaisuuksia liikennesääntöjen noudattamisessa on muissakin Jyväskylän risteyksissä – infra ja autoliikenteen vilkkaus vaikuttavat sääntöjen noudattamiseen. Tämä kannattaa pitää mielessä risteyksiä suunnitellessa.

Rikkovatko pyörällä liikkuvat liikennesääntöjä paljon vai vähän?

Vuoden 2015 tilaisuuksissa liikennesääntöjen mukaisesti fillaroi 78 % ja vastaisesti 22 %. Vuonna 2016 liikennesääntöjen mukaisesti fillaroi 73 % ja vastaisesti 27 %. Ovatko lukemat paljon vai vähän?

Liikenneturvan vuodelta 2011 peräisin olevassa tutkimuksessa (s. 11) vähintään noin 95 % autolla ajavista ilmoitti rikkovansa ainakin joskus liikennesääntöjä. Autoilijoista noin 8 % oli ajanut humalassa, 67 % päin punaisia ja 75 % yli 15 km/t:n ylinopeudella. Autolla liikkuvista 81 % oli kävellyt päin punaisia. Alle 15 km/t:n ylinopeutta ajoi usein tai melko usein 33 %.

Pyörällä liikkuvien sääntöjen vastaista käytöstä voi verrata myös Keskisuomalaisen liikennepistokokeen tuloksiin, joiden mukaan 76 % autolla liikkuvista ajoi liikennesääntöjen vastaisesti.

Kannattaa toki pitää mielessä se, että vuosien 2015 ja 2016 selvityksissämme ei tilastoitu kaikkia käsimerkkien näyttämättömyyksiä – ja tosiaan tilastoiminen neuvontatilaisuuksien yhteydessä vähensi rikkeiden määrää.

Ihmiset kulkevat liikenteessä

Julkisuudessa esitetään usein, että “pyöräilijät”, “autoilijat” tai “kävelijät” tekevät jotain. Kannattaa muistaa se, ettei tällaisia ryhmiä pääsääntöisesti ole olemassa. Harva käyttää vain tiettyä liikennemuotoa. Välillä kaikki kävelevät, suurin osa kulkee myös autolla, pyörällä ja bussilla vähintään toisinaan. Jotkut lähinnä käyttävät joitain liikennemuotoja säännöllisemmin kuin jotkut toiset.

Edellä sanotusta seuraa se, että eri liikennemuotojen käyttäjillä tuskin sinällään on suuria eroja liikennesääntöjen noudattamisessa. Jos eroja on liikennemuotojen välillä, niin todennäköisesti suurin osa johtuu erilaisesta väyläinfrastruktuurista. Esimerkiksi autoväylillä ei juuri koskaan tarvitse miettiä liikennesääntöjen mukaista jatkoreittiä – pyöräillessä epäselvät reitit ovat arkipäivää.

Liikennesäännöt ovat osin epäselvät

Myös neuvonta- ja laskentatilaisuuksien perusteella voi todeta, että suomalaiset pyöräilyyn liittyvät liikennesäännöt ovat epäselvät. Väistämissääntöjen ohella suurimmat epäselvyydet koskevat suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden välistä erottelua – suurella osalla pyörällä liikkujista ei ole käsitystä siitä, millaisella ajoradan ylityksellä saa ajaa pyörällä. Erottelua on myös hankala selittää käytännön liikennetilanteissa, varsinkin kun ylitykset ja väylät näyttävät usein samanlaisilta. Samalla tämä on siis infraongelma, koska suomalaiset pyörätiet tyypillisesti näyttävät jalkakäytäviltä eli ovat teknisesti jalkakäytäviä.

Liikennesääntöjä ja fiksun pyöräilemisen käytäntöjä ei tunneta kovin hyvin

Jos vähintään noin viides- tai neljäsosa pyörällä liikkuvista rikkoo keskustan risteyksissä liikennesääntöjä, niin sääntöjen tuntemisessa on puutteita. Kuten edellä on todettu, niin monet neuvonta- ja laskentatilaisuuksien yhteydessä rikkeitä tehneet eivät tienneet toimivansa liikennesääntöjen vastaisesti. Harva varmasti tietoisesti rikkookaan liikennesääntöjä, kun risteyksessä partioi useita huomioliivisiä ja siniasuisia.

Pyöräteillä osataan ajaa kohtuullisen fiksusti, mutta pyöräteiden puuttuessa ajoradoille ei välttämättä tiedetä tai uskalleta siirtyä. Kun pitäisi mennä ajoradalle, niin pyöräilläänkin suojatien kautta jalkakäytävälle. Jos osataan siirtyä ajoradalle, niin sillä fillaroidaan tyypillisesti liian lähellä reunaa tai pysäköityjä autoja. Oman tilan ottamisessa olisi parannettavaa.

Risteyksissä ja kääntymistilanteissa pyöräileminen on huonoiten hallussa. Käsimerkit helposti unohtuvat ja ajolinja on usein hakusessa. Neuvonta- ja laskentatilaisuuksissa ei nähty montaakaan liikennesääntöjen ja fiksujen pyöräilytapojen mukaista kääntymistä, kun risteyksessä piti siirtyä pyörätieltä ajoradalle tai ajoradalta pyörätielle.

Pyöräilytaitojen heikko taso ei sinällään ole ihme. Pyöräilyn liikennesääntöjä ja fiksua pyöräilemistä ei Suomessa aikuisille juuri opeteta JYPSin, HePon ja TaPon katuajokoulutuksia lukuun ottamatta. Kouluissa on jonkin verran pyöräilykasvatusta, mutta ajoradoille, kaupunkien keskustoihin tai hankaliin risteyksiin lapsia ei viedä.

Pyöräilyopetukselle on tarvetta

Edellä sanotun perusteella Suomessa on tarve pyöräilyopetukselle. Esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa, armeijassa ja työpaikoilla fiksuja pyöräilytapoja pitäisi ohjeistaa nykyistä enemmän.

Katuajokoulutuksemme ja neuvontatilaisuutemme ovat toimivia, mutta niitä pitäisi järjestää jatkuvasti riittävän vaikutuksen takaamiseksi. Tällä hetkellä siihen ei ole resursseja. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ei tue katuajokoulutuksia tai neuvontatilaisuuksien järjestämistä – opastukset on tähän asti hoidettu pääosin JYPSin voimin ja Liikenneviraston hankerahoituksella.

Pyöräväyläinfra on puutteellista

Väyläinfralla on olennainen vaikutus liikennesääntöjen noudattamiseen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sääntöjen noudattaminen vaihtelee risteyksittäin.

Hollannissa ja Tanskassa ei tarvitse ulkomaisena turistinakaan juuri miettiä liikennesääntöjä tai pyöräväylän jatkumista – reitti ja ajolinja on lähes aina selvä jo pyörän päältä havainnoituna, samoin kuin on meillä autoväylillä. Suomalaisilla pyöräväylillä joutuu sen sijaan säännöllisesti arpomaan reitin jatkumista ja liikennesääntöjen mukaista ajolinjaa. Tämä johdattaa ihmisiä pyöräilemään liikennesääntöjen vastaisesti.

Eniten liikennesääntöjä rikotaan kohdissa, joista puuttuvat pyörätiet tai pyöräreitin jatkuvuus ei ole muuten selvää. Väylien johdonmukaisuuteen ja pyöräilyn opastamiseen risteyksissä pitäisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Rauhallisilla keskusta- ja asuntokaduilla voi mainiosti fillaroida myös ajoradoilla, mutta pyöräily pitää tällöin selkeästi ohjata ajoradalle.

Vaasankadun vasemmalla laidalla on jalkakäytävä, oikealla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Kääntyminen liikennesääntöjen mukaisesti pyörätieltä vasemmalle Kauppakadun ajoradalle on useimmille liian vaikea tehtävä. Suurin osa käyttää kääntymiseen suojatietä ja Kauppakadun alun jalkakäytävää. Miten sinä ajaisit? 2-suuntaiset pyörätiet keskusta-alueilla ja väylien näyttäminen samanlaisilta tuottavat tällaisia epäselvyyksiä. Kuva Google Street View.

Jalkakäytävillä pyöräileminen on yleistä

Jalkakäytävillä pyöräileminen oli laskennoissa yleisin fillarilla liikkuvien rike. Vuoden 2016 laskennoissa 16 % pyörällä liikkuneista eli 60 prosenttia liikennesääntöjen vastaisesti pyöräilleistä ajoi jalkakäytävillä. Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksessä 44 % pyöräilijöistä ajoi jalkakäytävillä.

Keskeinen syy jalkakäytävillä pyöräilemiseen on se, ettei aiottuun kohteeseen pääse tai on hankalaa mennä ilman ajamista jalkakäytävällä. Varma tapa tuottaa jalkakäytävillä pyöräilemistä on sijoittaa vilkkaan kadun toiselle puolelle jalkakäytävä ja toiselle 2-suuntainen pyörätie.

Tietyillä osuuksilla moni pyöräilee jalkakäytävillä, koska ei tiedä kyseistä väylää jalkakäytäväksi. Pyörätien pitäisi olla merkitty pyörätie-merkillä, jotta sillä saa ajaa pyörällä. Pyörätie-merkkejä kuitenkin puuttuu paljon myös pyöräteiksi tarkoitetuilta ja vaikkapa pyöräilykarttoihin merkityiltä reiteiltä, monin paikoin muualla vielä enemmän kuin Jyväskylän seudulla ja Keski-Suomessa. Myös muiden liikennerkkien käyttämisessä pyöräreiteillä on kirjavuutta – osaa liikennemerkeistä pyöräväylillä ei ole tarkoitettukaan noudettavaksi. Tällaisessa tilanteessa on vaikea vaatia pyöräilijöiden tietävän milloin jotain merkkiä tai sen puuttumista pitäisi noudattaa.

Suomessa on vuosikymmeniä neuvottu pyöräilijöitä ajamaan muualla kuin missä autot liikkuvat. Monille ihmisille onkin syntynyt käsitys, ettei autoväylille saisi mennä pyöräilemään. Ennemmin ajetaan sitten vaikka jalkakäytävillä, jos pyöräteitä ei ole. Alle 12-vuotiaat lapset opetetaan suoraan pyöräilemään jalkakäytävillä. Tämä tapa kantaa helposti läpi elämän – varsinkin kun yli 12-vuotiaille ei opeteta siirtymistä jalkakäytäviltä ajoradoille. Monessa muussa Euroopan maassa edes alle 12-vuotiaat eivät saa ajaa jalkakäytävillä, vaan lapset opettelevat sekä koulussa että vanhempiensa seurassa pyöräilemään myös ajoradoilla. Vastaavasti autoilijoiden on pakko ajaa senkin vuoksi rauhallisesti, koska ajoradoilla liikkuu lapsia.

Varsinkin Yliopistonkadulla ja Väinönkadulla useampi haastateltu kertoi ajaneensa jalkakäytävällä sen takia, koska ei uskalla ajaa ajoradalla autojen seassa. Kuitenkin tilastojen valossa ajoradalla on usein turvallisempaa pyöräillä kuin jalkakäytävillä tai ajoratojen vieressä kulkevilla pyöräteillä. Pasasen ja Räsäsen tutkimuksen mukaan suorilla linjaosuuksilla on turvallisinta pyöräillä kokonaan erillisillä pyöräteillä, luonnollisesti. Mutta, kuten tutkijat toteavat, “katujen varsilla kulkevilla pyöräteillä ja jalkakäytävillä sattuu ajokilometrejä kohden enemmän onnettomuuksia kuin ajettaessa ajoradalla autojen seassa”. Myös risteyksiin on Pasasen ja Räsäsen mukaan turvallisinta pyöräillä ajorataa pitkin, jalkakäytävää ja pyörätietä pitkin vaarallisempaa.

Ylempänä kaaviossa on suhteutettu pyöräillyt kilometrit ja onnettomuudet linjaosuuksilla ajoradoilla, katujen varsilla sijaitsevilla pyöräteillä, erillisillä pyöräteillä ja jalkakäytävillä. Alla on suhteutettu risteystilanteiden ja risteysonnettomuuksien määrä. Lähde Pasanen ja Räsänen.

Yksisuuntaisilla pyöräväylillä voi vähentää ongelmia

Esimerkiksi Yliopistonkadulla, Cygnaeuksenkadulla ja Vaasankadulla yksisuuntaiset pyöräväylät vähentäisivät tässäkin artikkelissa mainittuja ongelmia, erityisesti jalkakäytävä- ja suojatiepyöräilyä sekä vaikeuksia ajaa risteyksissä sääntöjen mukaisesti.

Yksisuuntaisilla väylillä pyöräliikenne hajautuu ajoradan molemmille puolille, tämä mahdollistaa pyöräilemisen kaikille kiinteistöille. Risteyksissä kääntyminen on helppoa erityisesti oikealle. Yksisuuntaiset väylät yhdistyvät johdonmukaisesti ja liikennesääntöjen mukaisesti ajoratoihin, jotka ovat aina yksisuuntaisia, ja pihakatuihin. Yksisuuntaiset väylät parantavat turvallisuutta ja korostavat pyöräilyn asemaa yhtenä ajoneuvoliikenteen muotona. Yksisuuntaiset väylät ovat kansainvälinen tapa järjestää keskustatyyppisten alueiden pyöräliikenne.

Yksisuuntaisia väyliä ovat pyöräkaistat ja 1-suuntaiset pyörätiet. Pyöräkaista on ajoradasta merkinnöillä erotettu tila pyöräilijöille. Pyöräkaistat ovat aina yksisuuntaisia. 1-suuntaiset pyörätiet ovat muuten samanlaisia kuin pyöräkaistat, mutta ne on erotettu ajoradasta reunakiveyksellä. Ihanteellisesti myös pyörätien ja jalkakäytävän välissä on korotus – kävely ja pyöräily kannattaa keskusta-alueilla erotella toisistaan. Pyöräkaistat soveltuvat parhaiten melko tasaisille kaduille, joilla ei ole paljon autoliikennettä. Pyörätiet soveltuvat myös kaduille, joilla on raskastakin autoliikennettä.

Yksisuuntaisten väylien suunnittelusta voi lukea lisää täältä ja täältä.

Laskentojen hyödyntäminen infraa muutettaessa

Laskentatilaisuuksia kannattaisi toteuttaa ennen ja jälkeen väylille tehtäviä muutoksia. Näin niiden perusteella voitaisiin tehdä päätelmiä esimerkiksi pyöräteiden tai -kaistojen rakentamisen vaikutuksista ajokäyttäytymiseen.

Yliopistonkadun ja Väinönkadun risteyksessä Väinönkadun pyöräkaistojen ja -taskun maalausten kuluminen syksyn ja talven aikana saattoi vaikuttaa tässä artikkelissa esitettyihin tuloksiin. Keväällä 2016 Väinönkadun jalkakäytävillä pyöräiltiin enemmän kuin syksyllä 2015. Loppukesästä 2015 Väinönkadun ajoradalle maalatut pyöräkaistat ja -taskut olivat kuluneet lähes jäljettömiin kevään 2016 laskentatilaisuuteen mennessä.

Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksessä tarkoitus oli selvittää kesällä 2016 maalattujen pyöräkaistojen ja -taskujen vaikutuksia, mutta kahden laskentatilaisuuden liikennemäärät ja käyttäjäryhmät erosivat liikaa toisistaan.

Tavoite on laskea pyöräilijämäärät uudelleen vuonna 2017 sekä Yliopistonkadun ja Väinönkadun että Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteyksissä.

NEUVONTA- JA LASKENTATILAISUUDET JATKUVAT 2017?

Pyörällä liikkuvien neuvontoja ja laskentoja on tarkoitus jatkaa vuonna 2017, jos Liikennevirasto myöntää meille liikkumisen ohjauksen valtionapua – toistaiseksi muut tahot eivät ole tukeneet tätä toimintaa. Neuvonta- ja laskentatilaisuuksien avulla voidaan saada lisää tietämystä liikennesääntöjen noudattamisesta ja muun muassa pyöräilyinfran vaikutuksesta sääntöjen mukaiseen ajamiseen. Ennen kaikkea on tarkoitus ohjeistaa pyörällä liikkuvia turvallisempiin ja fiksumpiin ajotapoihin.

Teemu Tenhunen

Artikkelia kommentoivat ennen sen julkaisua Samuli Rinne, Esa Rantakangas ja Jyrki Solja.

Kategoria(t): Katuajokoulutus, Kaupunkisuunnittelu, Liikennejärjestelmä, Liikenteen rauhoittaminen, Pyörätiet, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Risteykset ja liittymät, tilastot ja tutkimukset, Turvallisuus Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *