Jyväskylä

Pyöräkaistojen vaikutus pyöräilemiseen Sepänkadulla ja Väinönkadulla sekä pyöräileminen Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä

sunnuntai, 22. marraskuuta 2015

Pyöräkaistat ovat ajoradasta pyörille ja mopoille maalauksilla erotettu tila. Kaistat osoittavat pyöräilijän paikan ja lisäävät turvallisuutta verrattuna tavanomaiseen ajoradalla pyöräilemiseen. Yhdistettyihin kävely- ja pyöräteihin verrattuna kaistat sujuvoittavat ja nopeuttavat pyöräilyä sekä vähentävät konflikteja kävelijöiden ja pyöräilijöiden välillä. Pyöräkaistoilla sekä 1-suuntaisilla pyöräteillä, ajoradoilla, pihakaduilla ja pyöräkaduilla voidaan saada erityisesti keskustatyyppisten alueiden pyöräväyläverkosta johdonmukainen, kattava ja turvallinen. Pyöräkaistoja on käytössä kymmenissä maissa. Esimerkiksi Ruotsissa ne ovat huomattavasti Suomea yleisempiä.

Pyöräkaistoja Turkissa, Sloveniassa, Sveitsissä, Saksassa, Belgiassa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.

Jyväskylän Harjukadulla, Sepänkadulla ja Väinönkadulla oli aiemmin katujen toisella reunalla yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet. Jalkakäytävät ja pyörätiet muutettiin Sepänkadun Viitaniemen kärkeä lukuun ottamatta jalkakäytäviksi kesällä 2014, kun kaduille maalattiin muutamaksi kuukaudeksi alustavat pyöräkaistat. Pyöräkaistat katosivat nopeasti kulumisen ja katuremontin vuoksi.  Kadut olivat siis käytännössä vajaan vuoden verran ilman pyöräteitä ja pyöräkaistoja – eli kaduilla sai pyöräillä vain ajoradoilla autojen seassa. Kaupunki toteutti kaduille pysyvät pyöräkaistat tänä syksynä. Ensi vuonna kaistat on vielä tarkoitus uusia punaisella asfaltilla.

Uusien pyöräkaistojen sijainti on merkitty kartalle punaisella.

Neuvontatilaisuuksia ja pyöräilijöiden tilastointia

Pyöräkaistat ovat Suomessa uusi asia, joten kaikki eivät osaa niitä käyttää. Sepänkadulla ja Väinönkadulla pyöräileminen on myös suomalaisittain kohtuullisen haasteellista vilkkaan kävely-, pyörä-, auto- ja bussiliikenteen sekä Sepän koululta keskustaan päin viettävän mäen vuoksi. Päätimmekin JYPS ry:n Pyöräilyviikko ja We Cycle Keski-Suomi 2015 -hankkeessa pitää Sepänkadulla ja Väinönkadulla neuvontatilaisuuksia pyöräilijöille. Ohjeistimme kolmessa poliisin kanssa järjestetyssä tilaisuudessa pyöräilijöitä ajamaan oikein, mm. välttämään negatiivista palautetta keräävää jalkakäytävillä fillaroimista, valitsemaan oikeat ajolinjat ja näyttämään kääntymismerkkejä.

Neuvonnan ohessa tilastoimme kaikki liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilleet sekä selvitimme väärin pyöräilleiltä syyt käyttäytymiseensä.

Pyöräileminen Sepänkadulla

Neuvonta- ja laskentatilaisuuksista kaksi pidettiin Sepänkadulla lähellä Tapionkadun kärkeä. Ensimmäisen tilaisuuden aikaan Sepänkadulla ei vielä ollut pyöräkaistoja.

Sepänkatu näytti likimain tältä ensimmäisen neuvonta- ja laskentatilaisuuden aikaan. Kuva Google Street View.

Ensimmäisessä tilaisuudessa maanantaina 17.8. tilastoitiin kahdessa iltapäivätunnissa kaikkiaan 205 Sepänkatua ajanutta pyöräilijää. Näistä 154 ajoi liikennesääntöjen mukaisesti ja 51 väärin. Toisin sanoen oikein pyöräili noin 75 % ja väärin 25 %. Paria poikkeusta lukuun ottamatta rikkomukset olivat pyöräilemistä jalkakäytävällä ajoradan sijasta. Tilastoinnissa otettiin huomioon vain selkeimmät rikkeet, esimerkiksi käsimerkien näyttämättömyyttä tai hieman väärää pyöräilylinjaa ajoradalla ei otettu huomioon.

Toinen tilaisuus pidettiin samassa paikassa ja samoilla kellonajoilla maanantaina 21.9. Kadulle oli maalattu paria viikkoa aiemmin pyöräkaistat.

Sepänkatu näytti toisen neuvontatilaisuuden aikaan likimain tältä. Kuva on otettu marraskuussa – pyöräkaistojen punainen väri ei enää erotu ihan yhtä hyvin kuin aiemmin.

Pyöräilijöitä ajoi 21.9. kahden tunnin aikana 401 – syyskuu on Jyväskylässä vilkkain pyöräilykuukausi. Liikennesääntöjen mukaisesti pyöräili 346 ja väärin 55. Prosentuaalisesti oikein pyöräilleitä oli noin 86 % ja väärin ajaneita 14 %. Edelleen lähes kaikki rikkeet olivat fillaroimista jalkakäytävällä. 3 ihmistä ajoi väärin (= väärään suuntaan) pyöräkaistoilla – eli noin 5 % väärin pyöräilleistä.

Jalkakäytävällä pyöräilleiltä kysyttiin syy käyttäytymiseensä. 17.8. – kun Sepänkadulla ei ollut pyöräkaistoja – peräti 53 % sanoi tärkeimmäksi syyksi jalkakäytävällä pyöräilemiseen sen, ettei tiennyt väylän olevan jalkakäytävä. Pyöräkaistojen maalaamisen jälkeen syyskuussa vain noin 16 % jalkakäytävällä pyöräilleistä sanoi tärkeimmäksi syyksi sen, ettei tiennyt väylää jalkakäytäväksi. 17.8. noin 14 % sanoi tärkeimmäksi syyksi jalkakäytävällä pyöräilemiseen sen, etteivät he tienneet, missä Sepänkadulla saa pyöräillä, ja noin 10 % piti kohdan liikennejärjestelyjä ylipäätään epäselvinä. 21.9. enää yksi ei tiennyt, missä Sepänkadulla saa pyöräillä, ja vain kaksi oli sitä mieltä, että liikennejärjestelyt ovat epäselvät. Merkittävimmäksi syyksi jalkakäytävällä pyöräilemiseen nousi pyöräkaistojen maalaamisen jälkeen 29 prosentin osuudella nopeampi tai lyhyempi reitti – moni ei jaksanut siirtyä kadun toiselle reunalle pyöräkaistalle, jos oli matkalla varsinkin Harjukadulta Viitaniemen suuntaan, vaan oikoi jalkakäytävän kautta. Noin 21 % ei osannut sanoa mitään varsinaista syytä jalkakäytävällä fillaroimiseen, heistä moni tuntui ajavan jalkakäytävällä vanhasta tottumuksesta.

Pyöräkaistojen turvallisuudesta Suomessa on keskusteltu paljon, mutta turvallisuus ei noussut kyselyissä esille merkittävänä seikkana. Sekä ennen että jälkeen pyöräkaistojen maalaamisen vain 3 vastaajaa kertoi merkittävimmäksi syyksi jalkakäytävällä pyöräilemiseen sen, että heidän mielestään jalkakäytävällä on turvallisempaa pyöräillä kuin ajoradalla tai pyöräkaistalla.

Edellä sanotusta voidaan päätellä, että pyöräkaistat vähentävät ainakin viereisillä jalkakäytävillä pyöräilemistä. Sepänkadulla pyöräkaistojen toteuttaminen vähensi muutamassa viikossa jalkakäytävällä pyöräilevien määrän noin puoleen. Toisaalta voidaan päätellä, että uusia väyläratkaisuita tarvitaan mahdollisimman pitkille matkoille ja yhtenäisille linjoille – ihmisillä on vaikeuksia noudattaa jatkuvasti muuttuvia väylätyyppejä, ja monet eivät halua pomppia pyörälläkään kadun puolelta toiselle jatkuvasti. Esimerkiksi Harjukadulta Viitaniemen suuntaan liikuttaessa moni oikoo Sepänkadun jalkakäytävän kautta, koska ei viitsi ajaa muutamaa sataa metriä pyöräkaistalla Sepänkadun toisella reunalla.

Kaupunki aikoo kunnostaa Sepänkadun Yrjönkadun risteyksestä Viitaniemen suuntaan ensi vuonna. Toivoa sopii, että pyöräily otetaan suunnitelmissa hyvin huomioon.

Pyöräileminen Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä

Viimeinen neuvonta- ja laskentatilaisuus pidettiin maanantaina 5.10. Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä.

Ennen Väinönkadun remonttia Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteys näytti tältä. Kuva Google Street View.

Syyskuussa risteykseen toteutettiin Väinönkadulle pyöräkaistan lisäksi pyörätasku, joka on odotustila pyörille liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä.

Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteys pyöräkaistojen ja -taskun toteuttamisen jälkeen. Muut järjestelyt risteyksessä ovat (valitettavasti) ennallaan, esimerkiksi Yliopistonkadun pyörätien ikävää sivusiirtymää ja reunakiveyksiä ei korjattu. Auto on pysähtynyt liikennevaloihin oikeaoppisesti ennen pyörätaskua. Kuva on otettu marraskuussa.

Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä toteutettiin tosiaan vain yksi neuvonta- ja laskentatilaisuus, joten pyöräkaistojen ja -taskun vaikutusta liikennesääntöjen mukaisesti ja vastaisesti pyöräilemiseen ei suoranaisesti saatu selvitettyä. Näppituntumalla eli säännöllisen risteyksen alueella liikkumisen perusteella voi kuitenkin todeta, että Väinönkadun pyöräkaistat ovat vähentäneet Yliopistonkadun ylittävien suojateiden pyöräilemistä erityisesti Harjun suunnasta tultaessa. Samoin Väinönkadun jalkakäytävillä pyöräileminen on merkittävästi vähentynyt – tästä kertoi sekin, ettei juuri kukaan pyöräillyt neuvonta- ja laskentatilaisuuden aikana Väinönkatua alas jalkakäytäviä pitkin.

Neuvonta- ja laskentatilaisuuden aikana risteyksessä pyöräili yhteensä 265 ihmistä. Näistä liikennesääntöjen mukaisesti fillaroi 180 ihmistä ja selkeästi väärin 85. Prosenteiksi muutettuna noin 68 % fillaroi oikein ja 32 % väärin. Jos Yliopistonkadun erotellulla jalkakäytävällä ja pyörätiellä fillaroimista ei oteta huomioon, niin väärin pyöräilleiden osuus risteyksessä oli vielä suurempi. Tarkkaa lukua ilman Yliopistonkadun (sinällään huonosti toteutettua) pyörätietä ei laskettu, mutta näppituntumalla noin puolet muita väyliä käyttävistä pyöräilijöistä fillaroi risteyksessä liikennesääntöjen vastaisesti. Jos käsimerkkien näyttämättömyys, virheelliset ryhmittäytymislinjat ajoradalla jne. otettaisiin huomioon, niin väärin pyöräilevien osuus olisi valitettavasti vieläkin suurempi. Luonnollisesti myös poliisin läsnäolo neuvonta- ja laskentatilaisuuksissa vähentää rikkeiden määrää: moni huomaa poliisin kauempaa ja pyrkii ajamaan mahdollisimman oikein.

Yleisimmät rikkeet risteyksessä olivat järjestyksessä fillaroiminen Yliopistonkadun keskustan puoleisella jalkakäytävällä (41) ja pyöräileminen Yliopistonkadun ylittävien suojateiden kautta (24). Risteyksessä nähtiin ylipäätään mitä mielikuvituksellisimpia ajolinjoja – risteyksen kieltämättä epäselvät pyöräilyjärjestelyt aiheuttavat sen, että monet pyöräilijät ajavat aivan mistä sattuu. Joitain vuosia sitten risteyksessä kuoli pyöräilijä kuorma-auton yliajamana suuresti väärän pyöräilylinjan seurauksena. Myös Asemakadun ja Yliopistonkadun risteyksen puutteelliset pyöräilyjärjestelyt – se, ettei ko. risteyksen toteuttamisessa muutama vuosi sitten otettu lainkaan pyöräilyä huomioon – aiheuttavat ongelmia Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä asti: moni fillaroi Asemakadun vilkkailta pyöräparkeilta Yliopistonkadun jalkakäytävää Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteykseen.

Lähellekään kaikkia väärin pyöräilleitä ei saatu Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä haastateltua, koska liikenne risteyksessä oli niin kaoottista – poliisin ja kolmen haastattelijan sijasta risteyksessä olisi pitänyt olla vähintään 4 poliisia ja 8 haastattelijaa. Haastatteluita hankaloitti myös rikkeiden moninaisuus: moni ajoi väärin useilla tavoilla, esimerkiksi jalkakäytävällä, suojatiellä ja väärällä kaistalla. Yleisimpinä selityksinä väärin pyöräilemiseen toistuivat kuitenkin epäselvyys siitä, missä risteyksessä saa pyöräillä, ja oikominen jalkakäytävien tai suojateiden kautta. Esimerkiksi osa Väinönkatua Harjun suunnasta fillaroineista kuvitteli, että pyöräkaistojen päätyttyä pitääkin ylittää Yliopistonkatu suojateitä pitkin – tässä näkyy se, että suomalaiset on vuosikymmenten aikana totutettu pyöräilemään kaikkialla muualla kuin ajoradoilla ja autojen seassa, vaikka monesti keskusta-alueiden ajoradoilla olisi oikeasti sujuvinta ja turvallisinta pyöräillä.

Osa haastatelluista epäröi pyöräilyä Väinönkadun pyöräkaistoilla bussien vuoksi. Yliopistonkadun lähellä kaista menee bussipysäkin vierestä. Kansainvälisesti tällainen kohta ei kuitenkaan ole ihmeellinen, monissa maissa ja isommissa kaupungeissa tällaisia kohtia on paljon. Pyöräilijöiden pitää oppia, että jos bussin tai henkilöauton ajolinja epäilyttää, niin kannattaa pysyä auton edessä tai takana – ei kannata väkisin pyrkiä auton sivulle. Vastaavasti bussikuskien pitää oppia varomaan pyöräilijöitä enemmän.

Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteysaluetta pitäisi ehdottomasti parantaa ja selkeyttää pyöräilyn kannalta. Väinönkatua pitkin Yliopistonkadun ylitse voisi toteuttaa ohjaavat pyöräkaistamaalaukset – nämä varmuudella vähentäisivät fillaroimista Yliopistonkadun suojateillä ja osoittaisivat myös autoilijoille pyöräilijän paikan. Esimerkiksi New Yorkissa on tutkittu pyöräkaistojen vähentäneen sekä autojen ylinopeuksia että kaikkien liikenneonnettomuuksien määrää. Risteykseen kannattaisi myös harkita omia liikennevaloja pyöräilijöille – liikennevalojen vaihtuessa pyöräilijät voisivat ajaa ensin risteyksen ylitse, tämän jälkeen autoilijat tarvitsematta niin paljon varoa pyöräilijöitä. Samoin Yliopistonkadun pyöräjärjestelyjä pitäisi parantaa merkittävästi. Yliopistonkadun nykyisen huonosti toimivan erotellun jalkakäytävän ja pyörätien voisi poistaa, tilalle kannattaisi rakentaa 1-suuntaiset pyörätiet Yliopistonkadun molemmille puolille. 1-suuntaiset pyörätiet mm. vähentäisivät jalkakäytävillä pyöräilyä ja mahdollistaisivat nykyistä helpomman pyöräilemisen keskustan suuntaan. Lisäksi pyöräilijöiden soisi osallistuvan jatkossa entistä ahkerammin katuajoihin ja muihin hyviin ajotapoihin johdattaviin  koulutuksiin.

Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteykseen voisi toteuttaa esimerkiksi tällaiset ohjaavat pyöräkaistamaalaukset. Kaupunki harkitsee kaistojen toteuttamista ensi vuonna. Vastaavia maalauksia on käytössä monissa maissa. Karttapohja Heikki Vikki / Jyväskylän kaupunki.
Yliopistonkadulle voisi toteuttaa 1-suuntaiset pyörätiet punaisella merkityille linjoille. Nykyinen eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie Yliopistonkadun Harjun puoleisella laidalla on mutkitteleva ja jokaisessa risteyksessä on kahdet ikävät reunakiveykset. Nykyiseltä pyörätieltä ei myöskään pääse juuri missään kohtaa järkevästi tai välttämättä edes liikennesääntöjen mukaisesti keskustan suuntaan. Karttapohja kartta.jkl.fi.

4 thoughts on “Pyöräkaistojen vaikutus pyöräilemiseen Sepänkadulla ja Väinönkadulla sekä pyöräileminen Väinönkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä

  1. Jos auto on risteyksessä ensin ja valot vaihtuvat vihreäksi ja auto ehtii ensisn risteysalueelle niin pyöräkaistaa ajava ei saa ajaa kääntyvän auton kylkeen. Eihän, siis pyörä odottaa vapaata risteystä.

  2. Lahja: Lainsäädännön mukaan kääntyvä ajoneuvo väistää. Eli oikealle kääntyvän autoilijan pitää varmistaa, ettei pyöräilijä ole saapumassa viereistä pyöräkaistaa pitkin. Toisaalta autot saavat Suomessa ryhmittyä pyöräkaistalle oikealle kääntyessään – eli jos pyöräkaista on vapaa, niin autolla voi ryhmittyä kaistan päälle. Tällöin tietysti voi tulla tilanne, että autoilija joutuu odottamaan kaistalla pidemmänkin aikaa esim. risteävää tietä ylittäviä jalankulkijoita – tällaisessa tapauksessa pyöräilijä odottaa tai ohittaa auton vasemmalta.

Kommentoi