Näkemäongelmia Jyväskylän pyöräteillä

Pyöräteillä sekä yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä on runsaasti näkemäongelmia, jotka hankaloittavat pyörällä kulkemista ja tekevät siitä vaarallisempaa. Näkemäongelmat pakottavat jarruttelemaan ja mutkittelemaan sekä altistavat pyöräilijät ja muut liikkujat kolareille. Näkemäongelmia aiheuttavat muun muassa puut, pensaat, rakennukset, huonosti linjatut pyörätiet ja surkeasti suunnitellut alikulut.

Katsotaanpa kesän 2013 aikana otettuja kuvia Jyväskylän pyöräväylien näkemäongelmista. Kuvia on paljon, 70, mutta kuvasarja ei valitettavasti kuitenkaan ole kattava. Näkemäongelmia on satoja lisää. Kuvia ei myöskään ole juurikaan valikoitu, joten ne edustavat lähinnä satunnaisotantaa Jyväskylän näkemäongelmista.

Näkemäongelmien lisäksi kuvat kertovat pyöräväyliemme ongelmista ylipäätään. Pyöräily ei useinkaan ole juohevaa, jatkuvaa, sujuvaa, nopeaa ja turvallisen tuntuista. Kuvista näkee sen, ettei meillä pyöräteitä ole vielä suunniteltu liikenneväylinä.

Kun et jaksa tutkia enempää kuvia, niin hyppää artikkelin loppuun ratkaisuehdotuksiin.

Sepänkadun, Rajakadun ja Nisulankadun risteysalue

Tunneli keskustan suunnasta Nisulankadun ali. Alikulku on montussa ja sen edustalla vuorimännyt aiheuttavat lisää näkemäongelmia. Alikulun edustalla on vilkasliikenteisten yhdistettyjen väylien risteys.

Sama alikulun ja vaarallisen risteyksen yhdistelmä Nisulankadun suunnasta nähtynä. Alikulkua ei näe lainkaan.

Näkemä Nisulankadun alittavasta tunnelista Viitaniemen suuntaan. Tälläkin puolella alikulun edustalla on vilkasliikenteinen risteys.

Edellisen kuvan risteysalue nähtynä Nisulankadun suunnasta. Puut ja pensaat ovat kivoja, muttei niiden sentään pitäisi antaa kasvaa liikenneväylällä. Alikulkuun ei tästäkään suunnasta näe lainkaan, joten sinne pitää ajaa pelkän uskon varassa: ”En edelliselläkään kerralla osunut tässä kohdin kehenkään”.

Ja vielä sama alikulun edusta nähtynä Sepänkadun suunnasta.

Kuva edellisen kuvan sijainnista toiseen suuntaan eli Sepänkadun ylittävälle pyörätienjatkeelle. Ruusupuskat aiheuttavat vaarallisen näkemäongelman yhdistetyn väylän ja ajoradan välillä.

Ja vielä kuva ajoradalta Sepänkadun suuntaan. Edellisen kuvan yhteydessä moititut ruusupensaat näkyvät vasemmassa laidassa. Sallitut pyöräilylinjat on merkitty sinisellä.

Eeronkatu

Kuva Eeronkadun yhdistetyltä väylältä keskustan ja Rajakadun suuntaan. Tehtävä: paikanna kuvasta kaksi liittymää oikealle. Ja tässä pitäisi ajaa pyörällä oikeaa reunaa…

Toisessa edellisen kuvan liittymässä on STOP-merkki. Edellisen kuvan pyörätie on merkitty sinisellä. En ole enää ajanut ko. pyörätiellä sen jälkeen, kun väistin tässä risteyksessä STOP-merkin takaa tulleen auton lukkojarrutuksella ja muutaman sentin pelivaralla. Viereisellä ajoradalla on turvallisempaa ja sujuvampaa pyöräillä.

Viitaniementie

Kuva Viitaniemen tekojään viereiseltä yhdistetyltä väylältä Viitaniementien suuntaan. Kuvan puskista on tullut useita yhteydenottoja.

Edellisen kuvan risteys Viitaniementieltä nähtynä. Puskat pitäisi raivata välittömästi.

Viitaniementien ja Kisakadun risteys

Viitaniementien ja Kisakadun risteys Viitaniementien yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä nähtynä.

Ja sama uskonvarainen risteys Kisakadulta nähtynä. Näkemää ei voi juuri kehua, tosin kolmio koskee myös yhdistettyä väylää.

Viitaniementien, Keskikadun ja Nisulankadun risteys

Viitaniementien, Keskikadun ja Nisulankadun risteys Nisulankadun yhdistetyltä väylältä nähtynä. Eipä tunnu tässäkään pyöräileminen kovin turvalliselta.

 

Edellisen kuvan risteys Keskikadulta nähtynä. Siitä vain eteenpäin, ei heti kulman takana saata olla kuin kävelijä, rullaluistelija, koiranulkoiluttaja tai vaikka juoksija. Suomalainen lainsäädäntö vielä sallii jalankulkijoiden kulkemisen yhdistetyn väylän kummassa tahansa reunassa – säädöksessä ei ole suurta järkeä.

Nisulankadun ja Helenantien risteysalue

Malliesimerkki suomalaisesta pyörätiealikulusta. Alikulku on montussa ja aivan sen edustalla on T-risteys. Kaikki liikenne pakotetaan käymään alikulkunotkelman pohjalla.

Näkemä edellisen kuvan alikulusta Nisulankadun suuntaiselle yhdistetylle väylälle. Tuleeko joku jommasta kummasta suunnasta, tuleeko… Et voi tietää ellet kokeile!

Näkymä edellisten kuvien alikulusta Helenantien ja Viitaniemen tekonurmien suuntaan. Tämänkään suunnan näkemää ei voi kehua.

Nisulankadun ja Vesangantien risteysalue

Kuva Nisulankadun yhdistetyltä väylältä Vesangantien yhdistetylle väylälle ja Nisulankadun alittavalle tunnelille. Risteysalue on pyöräilyn ja kävelyn kannalta moniongelmainen. Erityisesti vasemmalta tullaan kovaa vauhtia alamäkeen.

Edellisen kuvan alikulku näkyy vasemmassa laidassa – vai näkyykö? Viereen on sijoitettu vielä toinen, Vesangantien alittava tunneli. Koko hässäkkäalue on  notkelman pohjalla, joten kaikista kuudesta mahdollisesta pyöräilysuunnasta saa alikuluille kovan vauhdin.

Vesangantien alittava tunneli Vesangantien yhdistetyltä väylältä nähtynä. Toivottavasti yhtään tällaista alikulkua ei enää koskaan tule Suomeen.

Voionmaankadun ja Syrjälänkadun risteys

Myös rakennukset aiheuttavat näkemäongelmia. Kuva Voionmaankadun yhdistetyltä väylältä Voionmaankadun ylittävälle pyörätien jatkeelle. Pyörätien jatkeella on ikävät reunakiveykset.

Syrjälänkatu

Kuva Syrjälänkadun yhdistetyltä väylältä Hippoksen suuntaan. Tässä menee suosittu pyöräreitti yliopiston ja Kortepohjan ylioppilaskylän välillä.

Jyrsijänkadun ja Rautpohjankadun risteys

Kuva Jyrsijänkadulta Rautpohjankadulle. Tämä väylä on osa edellisen kuvan yhteydessä mainittua pyöräreittiä yliopiston ja Kortepohjan välillä. Kovin laadukkaasta reitistä ei voi puhua. Kasvillisuus aiheuttaa hankalan näkemäongelman ja risteyksessä on mutkitteleva sivusiirtymä.

Edellisen kuvan risteys nähtynä Rautpohjankadun yhdistetyltä väylältä Keskussairaalantien suuntaan. Pyöräteitä ei pitäisi toteuttaa näin mutkittelevina.

Rautpohjankadun ja Syrjälänkadun risteys

Rautpohjankadun ja Syrjälänkadun risteys nähtynä Rautpohjankadun yhdistetyltä väylältä. Puskat rehottavat pyörätien puolella.

Edellinen risteys nähtynä autoilijan tai pyöräilijän perspektiivistä Syrjälänkadulta. Autoilija tai pyöräilijä ei näe kunnolla Rautpohjankadulla liikkuvia autojakaan.

Rautpohjankadun ja Keskussairaalantien risteys

Kuva Rautpohjankadun yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Keskussairaalantien risteykseen.

Näkemä edellisen kuvan risteykseen Keskussairaalantien yhdistetyltä väylältä. Kulmauksessa näkemäongelmia aiheuttavat kasvillisuuden ohella maapenkka ja sähkökaappi.

Sama risteys Keskussairaalantien yhdistetyltä väylältä keskustan suunnasta nähtynä. Tässäkin kulmauksessa penkka ja kasvillisuus – sekä liikennemerkit – aiheuttavat näkemäongelman.

Keskussairaalantien ja Valajankadun risteys

Keskussairalaantien pyörätieltä ei juuri näe Valajankadun liikennettä. Valajankadun kohdalle remontoitiin pari vuotta sitten pyöräilijälle hankala sivusiirtymä ja ikävät reunakiveykset. Lumiseen aikaan moni fillaroikin suoraan pyörätien jatkeen vasemmalta puolelta.

Keskussairaalantien ja sädesairaalalle johtavan tien risteys

Tehtävä: etsi kuvasta STOP-merkki ja varoitus poikittaisesta pyöräliikenteestä. Kuva sädesairaalalle johtavalta tieltä Keskussairaalantielle.

Länsi-Päijänteentie Mattilanpellolla

Tällaisissa kohdissa yhdistetyt väylät ja se, että Suomessa jalankulkija saa kävellä kumpaa laitaa tahansa, aiheuttavat suurimmat ongelmat. Ei voi luottaa siihen, etteikö joku tulisi lähes nollanäkemän takaa väärää laitaa.

Pitkäkatu Köyhälammen vieressä

Vehreät puistoväylät ovat usein miellyttäviä pyöräiltäviä, kunhan kasvillisuutta ei olisi liikenneväylän puolella.

Kuva AaltoAlvarin vierestä alkavalta yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Köyhälammen suuntaan. Väylää ei voi käyttää koko leveydeltään.

Voionmaankadun ja Keskikadun risteys

Tämä risteys on jo klassikko. Lähes nollanäkemä pyörätiellä, tiukka sivusiirtymä ja terävät reunakiveykset. Ei ihme, että lumiseen aikaan moni pyöräilee suoraan vihreällä merkittyä reittiä pitkin. Muutamissa Voionmaankadun risteyksessä auratkin oikovat talvisin liikennemerkkien ”väärältä” puolelta. Raskaassa lastissa, esimerkiksi lastipyörällä, Voionmaankadun pyöräteitä ei käytännössä voi pyöräillä lainkaan, vaan on ajettava viereisellä ajoradalla.

Kuva edellisen kuvan risteyksen toiselta puolelta Keskikadulta Voionmaankadulle. Voionmaankadulla pyöräväyläratkaisut pitäisi miettiä täysin uusiksi.

Yliopistonkatu Vaasankadun kohdalla

Vuorimäntyjä liikenneväylän puolella Normaalikoulun kohdalla Yliopistonkadulla.

Sama kohta toisesta suunnasta. Sähkökaappikin on tiellä.

Harjukatu

Tehtävä: bongaa rappuset, joilta joku kävelee helposti suoraan pyörän eteen – ja ilman, että kumpikaan huomaa vaaratilannetta paitsi juuri ennen kohtaamista. Tämä ongelmakohta korjaantuu lähitulevaisuudessa, kun yhdistetty väylä muutetaan jalkakäytäväksi ja pyöräily siirtyy ajoradan yhteyteen pyöräkaistalle.

Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun risteys

Edellisen kuvan tavoin tämäkin ongelma korjaantuu, kun pyöräily siirtyy ajoradan yhteyteen pyöräkaistalle.  Tässä kannattaa jo nykyisin pyöräillä ajoradalla vaarallisen näkemäongelman, kapean yhdistetyn väylän ja runsaan kävelyliikenteen vuoksi.

Tourulantien ja Vapaaherrantien risteysalue

Yksi Jyväskylän lukuisista moniongelmaisista alikulku-risteys-yhdistelmistä. Tässä olen itsekin pari kertaa nähnyt, kun joku on vastaantulijaa väistäessään pyöräillyt alikulun seinille. Kuva on otettu Tourulantien viereiseltä yhdistetyltä väylältä.

Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteys

Vilkas pääpyöräväylä keskustan ja Kuokkalan välillä, vaikkei se mitenkään näykään väylän laadussa. Rakennus aiheuttaa vaarallisen näkemäongelman. Pyöräily pitäisi tässä irrottaa jalankulusta näkemäongelmien ja jyrkän mutkittelun välttämiseksi.  Kuva Kilpisensillan rampin edustalta keskustan suuntaan.

Kilpisenkadun kärjestä siirrytään tämän korkkiruuvisillan kautta Lutakon satamaan ja kohti Kuokkalaa. Sillan keskellä kasvaa puita, jotka aiheuttavat näkemäongelman.

Lisää Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteyksen ja korkkiruuvisillan ongelmakohdista sekä niiden ratkaisuehdotuksista voi lukea aiemmasta Kaupunkifillarin artikkelista:

Rantaraitin ja Vaasankadun tulevan yhdistetyn väylän risteys

Kuva Mattilanniemen suunnasta Rantaraitin ja Vaasankadulta tulevan yhdistetyn väylän risteykseen. Puut ja pensaat aiheuttavat näkemäongelman molemmilla puolilla. Vaasankadun suunnasta vielä pyöräillään alamäen ansiosta todella vauhdikkaasti.

Rantaraitti Mattilanniemessä

Kuva sataman suunnasta Rantaraitin ja Olutryvinkujan suunnasta tulevan yhdistetyn väylän risteykseen. Kuvan oikeasta laidasta alkaa Rantaväylän alikulku. Pensaat ja puut peittävät näkemät tehokkaasti.

Rantaraittia Mattilanniemen uimarannan luona. Pensaat on istutettu liian lähelle liikenneväylää.

Rantaraitin ja 9-tien varren yhdistetyn väylän risteysalue

Alikulun ja neljään suuntaan lähtevän väylän sekava hässäkkä Jyväsjärven lounaiskärjessä. Pyöräilyn kannalta ei voisi toteuttaa juurikaan huonompaa järjestelyä. Vain kuvanottosuunnasta voi ajaa alueelle kohtuu selkeästi, muilta saavutaan alamäkeen ja muita suuntia juurikaan näkemättä. Pyöräilysuunnat on merkitty sinisellä.

Yhdistetty väylä edellisen kuvan alikululta Keljonkankaan suuntaan. Jyrkkä mäki, tiukka mutka, asfaltti on huonossa kunnossa ja kasvillisuus peittää näkemiä.

Vielä kuva toisesta eli Keljonkankaan suunnasta Survontien alikululle.

Rantaraitin ja Ylistön sillan risteys

Kuva Ristonmaan suunnasta Rantaraitin ja Ylistön sillan risteykseen. Kasvillisuus peittää näkemiä sekä sillan että Ylistön rappusten suuntaan.

Edellisen kuvan alue Ylistön sillalta nähtynä. Näkemä peittyy erityisesti Rantaraitille Ristonmaan suuntaan.

Siltakadun ja Lehtorannantien risteysalue

Kuva Lehtorannantien yhdistetyltä väylältä Siltakadulle. Kaupungissa pitää olla kasvillisuutta, mutta tällaiseen kohtaan pitäisi istuttaa vain matalia pensaita. Näkemä on olematon ja risteys vaarallinen.

Näkymä edellisen kuvan risteyksestä Lehtorannantien suuntaan. Tehtävä: paikanna risteys oikealle.

Vielä risteys nähtynä Siltakadulta. Risteyksessä on sille varsin tyypillinen liikenneruuhka. Tällaisilla ratkaisuilla (näkemäongelmat, tiukat mutkat, yhdistetyt väylät) liikenne ruuhkautuu helposti.

Rantaraitin ja Suuruspääntien risteys

Rantaraitin ja Suuruspääntien risteys nähtynä Rantaraitilta siirtolapuutarhan suuntaan. Kasvillisuus aiheuttaa näkemäongelman. Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on terävät reunakiveykset ja pieni notkelma, vaikka Rantaraitin pitäisi olla pääväylä tonttikatuun eli Suuruspääntiehen nähden.

Salvesenintien ja Äijälänkujan risteysalue

Kasvillisuus aiheuttaa näkemäongelman Salvesenintien yhdistetyn väylän ja ajoradan välille. Äijälänkuja vasemmalla. Tässä tulee usein pyöräiltyä ajoradalla, koska näkemä on niin puutteellinen.

Salvesenintien ja Valmetintien risteys

Tuoreesti remontoitu Salvesenintien ja Valmetintien risteys. Tässäkin on jonkin verran näkemäongelmaa kasvillisuuden vuoksi. Risteykseen toteutetut sivusiirtymät haittaavat selvästi pyöräilyä.

Rantaraitti Rauhalahdessa

Vasemmalla Rauhalahden voimalaitoksen täyttömaata, taustalla Äijälänrannan asuntomessualuetta.

Rantaraittia Jyväsjärven koilliskulmassa. Mutkan takana on Koivurannantieltä tulevan yhdistetyn väylän risteys.

Rantaraitin ja Lokintien risteys

Rantaraitin ja Lokintieltä tulevan yhdistetyn väylän risteys Lokintien suunnasta. Alue näyttää enemmän luontopolulta kuin liikenneväylältä. Varsinkaan keskustan suunnan yhdistetylle väylälle ei näe lainkaan. Lokintieltä tulevalla väylällä on vielä jyrkkä mäki, jolta risteysalueelle saavutaan vauhdikkaasti.

Rantaraitin ja Aholaidasta tulevan yhdistetyn väylän risteys

Tätäkään risteystä ei voi pitää kovin turvallisena. Siltaa pitkin saavutaan vielä alamäkeä. Rantaraitille pitäisi toteuttaa sillan alle suora ja tasainen ohitusreitti, kuten ehdotimme Vaajakosken laatukäytäväselvityksessä vuonna 2011.

Piippukujan ja Schaumanin puistotien risteysalue

Kännykkäkamerakuva Piippukujan yhdistetyltä väylältä Schaumanin puistotien suuntaan.

Piippukujan yhdistetyn väylän ja Schaumanin puistotien risteys. Pensaat peittävät näkemän molempiin suuntiin.

Lohikoskentie Kolikkotien kohdalla

ELYn ylläpitämää väylää Lohikoskentiellä. Puut ja bussipysäkki aiheuttavat hankalan näkemäongelman. Tähän tullaan vauhdikkaasti Kyyhkysenmäeltä. Ehdotimme ongelman korjaamista vuonna 2010 Palokan suunnan laatukäytäväselvityksessä, mutta vielä ei ole kasvillisuuttakaan raivattu.

Keljonkankaantien ja Säynätsalontien risteys

Kännykkäkamerakuva Keljonkankaantien yhdistetyn väylän ja Hietatielle johtavan väylän risteyksestä. Pensaat peittävät täysin näkemän risteäville väylille.

Jussinparta, Keltinmäentien alikulku

Nelisuuntainen yhdistettyjen väylien risteys. Ei uskoisi, mutta vasemmalla on Keltinmäentien alikulku.

Palokanorsi

Palokanorren yhdistetyn väylän ja Jokelantien risteys. Kasvillisuus aiheuttaa vaarallisen näkemäongelman vielä syksylläkin.

Sammontien alikulku Palokanorrella. Näyttääkö tämä toimivalta liikenneväylältä? ELY epäonnistui pahoin Palokanorren pyöräväylien suunnittelussa.

Saarijärventie Eerolan kohdalla

Tehtävä: paikanna kuvasta neljä tonttiliittymää oikealle. Lyhyellä matkalla on kaikkiaan kymmenkunta lähes nollanäkemäistä tonttiliittymää. Tässä tekee mieli pyöräillä turvallisuussyistä ajoradalla. Kuva Kirrintien risteyksen kohdalta Saarijärventien yhdistetylle väylälle keskustan suuntaan.

Näkemäongelmien ratkaiseminen

Miten edellä kuvatut ja muut näkemäongelmat sitten ratkaistaisiin?

Kasvillisuuden raivaus

Ensimmäinen ja halvin keino näkemien parantamiseksi on kasvillisuuden raivaaminen. Monet väylien ja risteysten näkemäongelmat voitaisiin korjata jopa pelkästään puiden ja pensaiden raivaamisella.

Ehdotimme syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungille, että voisimme JYPSin porukalla raivata kaupungin hallinnoimilta pyöräteiltä näkemäongelmia aiheuttavaa kasvillisuutta. Kaupunki ei selvästi saa raivattua näkemäongelmia, joten yhdistyksen hyödyntäminen olisi kustannustehokas tapa lisätä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Tietysti raivaamiseen sovittaisiin yhteiset pelisäännöt. Valitettavasti raivauskyselyihin ei ole tullut lopullista vastausta. Myös valtion eli ELYn hallinnoimia väyliä voitaisiin raivata samalla tavalla – ELYkään ei ole itse juuri raivannut väyliään.

Pyöräväylien linjaaminen uudelleen ja muut korjaustoimenpiteet

Kaikkia näkemäongelmia ei saada korjattua pelkästään kasvillisuuden raivauksella. Esimerkiksi Jyväskylän Voionmaankadulla risteykset pitäisi selkeyttää poistamalla sivusiirtymät ja linjaamalla pyörätie suoraksi. Jalankulku ja pyöräily pitäisi myös erotella toisistaan sekä siirtää pyöräily tilaa säästäville yksisuuntaisille pyöräteille. Autoliikenteen kannalta rauhallisilla kaduilla, esimerkiksi Eeron- tai Harjukadulla, pyöräily kannattaa ja voidaan siirtää yksisuuntaisille pyöräkaistoille ajoratojen yhteyteen. Myös pyörä- ja muita sekaliikennekatuja käyttämällä voidaan vähentää vaarallisia näkemäongelmia – katukuilujen keskellä näkemäongelmia on vähemmän kuin reunoilla. Muitakin rakenteellisia korjausratkaisuja on runsaasti.

Paikoitellen näkemäongelmia ei enää mitenkään saada korjattua ilman kalliita ja raskaita toimenpiteitä, esimerkiksi alikulkujen ja rakennusten purkamista. Tällaisissa kohdissa pitää miettiä pyöräliikenteelle vaihtoehtoisia reittejä sekä vähentää näkemäongelmien vaaroja mm. kaistamaalauksilla, peileillä ja opastekylteillä.

Parempi pyöräväylien suunnittelu

Kaikkien ongelmien kohdalla on luonnollisesti parasta, jos ongelmat tiedostetaan ja vältetään kokonaan etukäteen. Näkemäongelmienkin välttämiseksi tarvitaan parempaa ja toimivampaa pyöräväylien suunnittelua. Suunnittelijoiden pitää sisäistää pyöräilyn vaatimukset väylille ja toteuttaa pyöräilyn kannalta mahdollisimman hyviä väyliä. Tässä on meillä Suomessa vielä paljon työsarkaa ja opeteltavaa. Hyvien pyöräväylien suunnittelu on Suomessa laiminlyöty vuosikymmenten ajan ja pyöräily on liikennemuodoista otettu täällä huonoiten huomioon.

Lähtökohta hyvien pyöräväylien suunnittelussa on tiedostaa se, millainen liikennemuoto pyöräily on. Pyöräily on lihasvoimaista liikennettä, joten pyöräilyn rasitus liikkujalle on minimoitava. Pyöräilijä ei halua jarrutella jatkuvasti – tai sitten pyöräilyn edistäminen voidaan unohtaa. Toisin sanoen näkemäongelmia ei voida korjata laittamalla pyöräilijät jarruttelemaan ja ajamaan kävelyvauhtia. Pyörällä pääsee ja pitääkin pystyä polkemaan noin 30 km/h. Pyöräilijän nopeus on noin nelin- tai viisinkertainen kävelijään verrattuna. Kävelylle riittävät näkemät eivät siis mitenkään toimi pyöräilylle. Mahdollisimman monessa paikassa kävely ja pyöräily pitää erotella toisistaan. Kaupunkiliikenteessä pyöräily on nopeudeltaan lähempänä autoilua kuin kävelyä. Pyöräväylät pitää suunnitella tämän mukaisesti.

Liikenneviraston valmisteilla oleva Jalankulku- ja pyöräilyteiden suunnitteluohje on hyvä – vaikkei vielä lainkaan riittävä (ks. pyöräily-yhdistysten lausunto ohjeesta täällä) – ohjeistus toimivien pyöräväylien suunnitteluun. Näkemäongelmien kannalta erityisesti suomalaiset surkeat alikulkustandardit kannattaa kokonaan hylätä. Toiveissa on, ettei maahamme rakenneta enää yhtään alikulkua montun pohjalle ja sijoiteta edustoille risteyksiä tai 90 asteen käännöksiä. Lisäksi väylien suunnittelussa kannattaa käyttää muitakin maailmalla hyväksi havaittuja ja myös näkemäongelmia vähentäviä ratkaisuja, kuten yksisuuntaisia pyöräteitä, pyöräkaistoja ja pyöräkatuja. Ylipäätään väylät pitää suunnitella mahdollisimman suorina, tasaisina, juohevina ja näkemiltään turvallisina.

Kategoria(t): Katuremontit, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Risteykset ja liittymät, Turvallisuus Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.