Jyväskylään Suomen paras pyöräilybaana?

Helsingissä on entiseen junaratakuiluun toteutettu kävely- ja pyörätie, Baana. Baana on esteetön, tasainen ja suora jalankulun ja pyöräilyn superväylä, joten se on jo lyhyessä ajassa osoittautunut menestykseksi. Yhdellä ainoalla väylällä on lisätty kävelyä ja pyöräilyä sekä kohennettu erityisesti pyöräilyn imagoa.

Helsingin Baanaa. Jalankulku ja pyöräily on eroteltu omille väylilleen. Kuva Esa Rantakangas.

Maailmalla Baanan kaltaisia väyliä on toteutettu paljon. Kun pyöräilyä pyritään lisäämään, niin tasaiset, esteettömät ja nopeat pikaväylät keskeisten kohteiden välillä ovat olennaisen tärkeitä – ja olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen tällaisia väyliä pystytään yleensä helpoimmin rakentamaan moottoriteiden ja junaratojen varsille tai niiden tilalle.

Fillarointia pikapyörätiellä Hollannin Bredassa.

Todettakoon vielä kertauksen vuoksi, että pyöräilyyn pätevät samat lainalaisuudet kuin mihin tahansa muuhun liikenteeseen: sen pitää olla nopeaa, helppoa ja sujuvaa, silloin ihmiset fillaroivat. Suomalaiset katkonaiset ja hitaasti pyöräiltävät, kymmenittäin reunakiviä ja muita esteitä sisältävät sekä mutkittelevat yhdistetyt kevytväylät ovat jo ajat sitten tulleet tiensä päähän pyöräilyn edistämisen näkökulmasta. Nykyisillä väylillä pyöräily ei edisty mihinkään.

Meillä Jyväskylässä on mahdollisuus toteuttaa Suomen paras, jopa Helsingin Baanaa parempi, pikapyöräväylä käytöstä poistuneelle junaradalle ja etäämmällä nykyisen radan viereen. Ratapohja lähtee aivan keskustan tuntumasta, on täysin tasainen, lähes suora ja ympäristöltään varsin viihtyisä, ja sen varrella sijaitsee runsaasti asutusta, työpaikkoja ja kauppoja. Rata menee vieläpä sellaiseen suuntaan, johon nykyisin on erittäin vaikeaa pyöräillä mäkisten, mutkittelevien ja heikkotasoisten pyöräväylien vuoksi. Autotietkin ovat suunnalla ruuhkaisia, joten muiden liikennemuotojen kehittäminen on välttämätöntä.

Kankaan ja Seppälänkankaan väliselle Seppälän alueen ratapohjalle pitää pikaisesti suunnitella ja toteuttaa ensiluokkainen pyöräilyväylä. Väylä kannattaa samoin tein jatkaa Laukaan Leppävedelle asti. Tällainen väylä edistäisi pyöräilyä merkittävästi ja vähentäisi Seppälän alueen liikenteellisiä ongelmia. Pyöräilyn lisääntyminen ja muiden liikenneinvestointien tarpeen väheneminen puolestaan säästäisivät yhteiskunnan menoja.

Käytöstä poistunut junarata Kankaalta Laukaan suuntaan

Jyväskylän keskustan tuntumasta Kankaan alueelta on kulkenut junarata koilliseen Laukaan suuntaan. Rata on alkanut Kankaan paperitehtaan vierestä lähes Tourujoen rannasta, ylittänyt Vapaaherrantien, Nelostien ja Merasimen sekä kulkenut Holstin ja Seppälän alueiden välistä Lohikoskentien/Laukaantien varteen. Laukaantien vartta rata on seurannut Rasinrinteen, Pupuhuhdan, Huhtasuon, Kangaslammen ja Seppälänkankaan alueiden sivuitse Palokankaalle ja edelleen Ankeriasjärven rantaan nykyiselle ratalinjaukselle. Noin seitsemän kilometriä pitkä rataosuus palveli viimevaiheissaan Seppälän alueen teollisuutta ja Kankaan tehdasta. Junaliikenne Jyväskylästä Laukaaseen ja Saarijärvelle on kulkenut jo vuosikausia Seppälän kaakkoispuolelta Aittovuoren tunnelin kautta.

Käytöstä poistunut noin 7 kilometrin mittainen junarataosuus on merkitty kartalle sinisellä. Ydinkeskustan Kompassille on radan alkupisteestä matkaa noin kilometri, mahdollinen reitti keskustaan on merkitty vihreällä. Numerot viittaavat alla oleviin reittikuviin. Kartalla näkyy myös uudemman junaradan linjaus. Klikkaamalla pääset tutkimaan karttaa tarkemmin. Kartta Bing Maps.

Nykyään Seppälän rata on siis poistunut käytöstä. Palokankaan ja Ankeriasjärven väliltä ratakiskot on poistettu jo muutama vuosikymmen sitten. Keskustan ja Palokankaan väliltä ratakiskoja on purettu parina viime vuotena, koska Kankaan tehtaan lakkauttamisen jälkeen kiskoille ei ollut enää viimeistäkään käyttöä. Vanhasta junaradasta on jäljellä vain lyhyt museoradanpätkä Seppälänkankaalla ja pieni varikkoalue Seppälässä. Ratapohja reuna-alueineen on kuitenkin olemassa koko matkalla, ja sitä pitkin voi myös kulkea lukuun ottamatta HB-Betoniteollisuuden tontille aidattua parin sadan metrin osuutta. Olen itse juossut ratapohjaa useasti, ja olemme myös maastopyöräilleet reittiä pitkin. Reitti olisi pyörätiekäytössä kerrassaan loistava.

Kuva 1. Ratapohja ylittää Vapaaherrantien Kankaan tehdasalueen vieressä.

2. Ratapohja ylittää Nelostien siltaa pitkin Kankaalta Seppälään. Väylän linjaukset olisivat kerrankin optimaaliset pyöräilyyn! Tähän mahtuisi sekä pyörätie että erillinen jalkakäytävä.

3. Merasin-kadun ylitys Holstin ja Seppälän välissä. Oikeassa reunassa ratayhteys nykyiseltä radalta varikkoalueelle.

Ilmakuvaa Merasin-kadulta eteenpäin noin Kangasvuorentielle asti. Alussa reitin vasemmalla puolella Holstin asuinalue, oikealla Seppälän kauppa-alue. Noin puolivälissä ratapohja ohittaa Seppälän Citymarketin. Kuvassa keskellä ja oikealla Huhtasuon, Pupuhuhdan ja Kangasvuoren kerrostaloalueet. Ratapohja kulkee lähes koko matkan puistomaisessa käytävässä. Kuva Jyväskylän kaupungin karttapalvelu.

4. Ratapohjaa Pääskyntien lähellä Holstin ja Seppälän välissä. Pohja näyttää siltä, että kunnollisen pyörätien rakentaminen olisi suhteellisen helppoa ja edullista.

5. Lohikoskentie kuvan vasemmalla puolella ja Seppäläntie edessä. Bilteman ja Plantagenin kyltit erottuvat taustalla. Ympäristö on varsin miellyttävä ja rauhallinen, vaikka ollaan Seppälän kauppa-alueella.

6. Seppäläntien ylitys Lohikoskentien vieressä. Parasta olisi linjata pyörätie tästä suoraan yli, sillä nykyinen, vieressä vasemmalla sijaitseva Seppäläntien alikulku on vaarallinen. Rasinrinteen rakentuva asuinalue näkyy oikeassa yläkulmassa. Vasemmalle lähdettäessä pääsee Palokkajärven itäpuolisille asuinalueille, joita uusi reitti varmasti myös palvelisi. Sekä oikealla että vasemmalla on runsaasti kauppoja.

7. Ratapohjaa Seppäläntien jälkeen. Kesäkuun alussa 2012 rata oli tällä osuudella vielä paikoillaan.

8. Kangasvuorentien ylitys. Kuva poikkeuksellisesti keskustan suuntaan. Pupuhuhdan ja Huhtasuon asuinalueet ovat vasemmalla, Seppälänkangas oikealla.

9. Näkymiä Kangasvuorentien jälkeen.

10. Ratapohjaa Suluntien ylityksen jälkeen. Koko reitillä ei ole yhtään ainutta mäkeä! Reitti nousee keskustasta tasaisen loivasti kohti Seppälänkangasta. Pyöräbaanaa ja Suluntietä pääsisi fillarilla nopeiten ja helpoiten Sulun, Kaakkolammen ja Vääräjärven asuinalueille.

11. Ratapohja nähtynä Kangaslammen asuinalueen Korpitien kevytväyläjatkeelta keskustan suuntaan. Kangaslampi on vasemmalla, Seppälänkangas oikealla.

12. Korpitien kevytväyläjatke nähtynä Seppälänkankaan puolelta. Jyväskylän Baana pitäisi toteuttaa minimissään tähän asti, mieluiten pidemmälle. Tähän risteykseen on matkaa Kankaalta reilut 4 km.

Ratapohjan uusiokäyttö pyörätienä olisi täydellinen ratkaisu

Nykyään paras ja suorin pyörätie keskustasta koilliseen Seppälänkankaalle, Kangaslammelle ja Palokankaalle menee Lohikoskentien/Laukaantien vartta, mutta mitenkään hyvänä tai toimivana tätä väylää ei pyöräilyn kannalta voi pitää. Pyörätiellä on lukuisia hankalia ja hitaita risteyksiä, muutamia tiukkoja mäkiä, vaarallinen alikulkutunneli, melua, Seppälänkankaalla onnettoman heikko valaistus jne. Alla kartalla näkyy sinisellä rasterilla merkitty ”valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti”, joka mutkittelee ja kiertelee vielä enemmän sinne tänne. Reitillä on muutamia vaarallisia alikulkutunneleita ja jyrkkä Kangasvuoren nousu sekä runsaasti melua. ”Pyöräretkeilyreitti” vie myös Seppälän, Kangasvuoren, Pupuhuhdan, Huhtasuon ja Kangasvuoren asuinalueille, joilla asuu nykyään noin 10 000 ihmistä.

Junaratapohja on merkitty kartalle mustalla, Laukaantie punaruskealla.  ”Valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti” sekä samalla väylä useille asuinalueille on merkitty sinisellä rasterilla. Kartta OpenStreetMap/Velomap.

Kuva Lohikoskentien/Laukaantien ja Seppäläntien risteyksestä. Suomalaiselle liikennesuunnittelulle valitettavan tyypilliseen tapaan neljän kevytväylän risteys on sijoitettu montun pohjalle. Kaikista suunnista tullaan risteykseen alamäkeen ja kahdesta suunnasta näkemiltään täysin pimeistä tunneleista. Tässä kohdin sekä kävely että pyöräily pelottaa aina. Montun pohjalta nouseminen taas vaatii kovaa polkemista. Kuva Google Street View.

Kuva Seppäläntien ja Kangasvuorentien risteyksestä. Seppäläntien kevytväylällä on terävät reunakiveykset ja vanhanaikaiset painonappivalot – tällaiset ratkaisut eivät todellakaan suosi pyöräilyä. Kangasvuorentiellä on jyrkkä ylämäki, joka erottuu kuvassa varsin heikosti. Kuva Google Street View.

Uudella junaratabaanalla keskustasta vähintään Seppälänkankaalle edellä mainitut ongelmat ratkaistaisiin käytännössä kertaheitolla. Ratapohja olisi pyöräilyyn optimaalisesti linjattu, tasainen, selkeä ja jatkuva. Junaratapohja välttää täysin Lohikoskentien/Laukaantien Kyyhkysenmäen ja Seppälänkankaan mäen sekä toisen reitin jyrkän Kangasvuoren nousun. Autoteiden ylityksiä junaratapohjalla on Kankaan ja Palokankaan noin viiden kilometrin mittaisella välillä vain kuusi, eikä radan varressakaan ole autoteitä – näin ratapohja mahdollistaisi erinomaisen pyöräväylän rakentamisen irralleen autoväylistä, jotka yleensä väistämättä vaikeuttavat kunnollisten pyöräväylien toteuttamista. Ympäristö on muutenkin miellyttävä ja rauhallinen, koska kasvillisuus reunustaa ratapohjaa lähes koko matkalta.

Junaratapohja on tasainen, linjoiltaan optimaalinen pyöräilyyn ja ympäristöltäänkin miellyttävä. Ratapohja mahdollistaisi pyöräväylän rakentamisen irralleen autoväylistä, jotka normaalisti hankaloittavat pyöräväylien toteuttamista.

Ratapohjalle rakennettavaa pyörätietä olisi oivallisen helppoa, miellyttävää, nopeaa ja turvallista fillaroida. Väylä olisi huikeasti parempi kuin samaan suuntaan menevät muut reitit. Fiksulla suunnittelulla väylästä saataisiin Suomen paras pyöräväylä. Baanan ansiosta pyöräily varmasti lisääntyisi.

Pyörätien rakentaminen ratapohjalle olisi selvästi halvempaa ja helpompaa kuin muualle, ja samalla saataisiin ratapohjalle käyttöä koko matkaltaan. Pyöräilyn lisääntyminen puolestaan tuottaisi merkittäviä taloudellisia hyötyjä (hyödyistä linkki artikkelin lopussa), samoin muiden liikenneinvestointien tarpeen väheminen.

Ratapohjan uusiokäyttö pyörätienä olisi aivan täydellinen ratkaisu. Pyöräbaana toimisi valtakunnallisena esimerkkipyörätienä, josta otettaisiin mallia muualla Suomessa.

Ratapohja on tiettävästi kokonaisuudessaan Liikenneviraston hallinnassa. Tämänkin pitäisi helpottaa radan ottamista pyöräilykäyttöön, sillä onhan Liikennevirastolla kunnianhimoisia tavoitteita pyöräilyn edistämisestä. Liikennevirasto on ohjannut esimerkiksi valtakunnallisen Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma 2020:n laadintaa. Yhdeksi tavoiteltavaksi toimenpiteeksi nimetään juuri tällaisten esimerkillisten pikapyöräteiden rakentaminen: ”Pyöräilyn laatukäytäviä on suunnitteilla useissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Vauhditetaan pyöräilyn pääväylien parantamista korkeatasoisiksi
laatukäytäviksi esimerkiksi kymmenen kaupunkiseudun ykköskohteeseen suunnatulla kuntien ja valtion yhteisellä pilottihankkeella.”

Muutamia Seppälän radan pätkiä on vuokrattu yrityksille. Erinomaisen väylänpohjan vuokraus muuhun käyttöön pitää välittömästi lopettaa ja nykyiset sopimukset irtisanoa. Liikenneviraston pitää noudattaa omia tavoitteitaan pyöräilyn edistämiseksi.

Linkittyminen keskustan pääpyöräreitteihin

Pyöräilybaanan toteutuksessa on muutamia keskeisiä ratkaistavia ongelmia. Yksi näistä on linkittyminen keskustan pääpyöräreitteihin. Jotta uusi huippuväylä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, sen pitäisi yhdistyä juohevasti ja johdonmukaisesti keskustan alueen nykyisiin pääpyöräväyliin.

Alla oleva kartta näyttää mahdolliset linkittymistavat keskustan nykyisiin reitteihin.

Mahdolliset yhdistävät väylät keskustan nykyisiin pääpyöräväyliin on merkitty sinisellä. Olemassaolevat muut kuin pääpyöräväylät on merkitty keltaisella. Valtakunnalliset pyöräretkeilyreitit eli samalla Jyväskylän pyöräilyn laatukäytävät on merkitty sinisellä rasterilla.

Itäisimmässä vaihtoehdossa (1) Jyväskylän Baana yhdistyisi uudellä väylällä Rusokinkadun kautta Tourulantien suuntaiselle pääpyöräväylälle. Haasteena on se, ettei Rusokinkadulle kovin helposti saa soviteltua linjauksiltaan toimivaa pyöräväylää. Ei moottoriteiden alkuunkaan laitella mopotasoista pikkupolkua.

Toisessa vaihtoehdossa (2) pikabaana yhdistyisi Kinakujan pyöräväylälle uudella Tourujoen ylittävällä sillalla. Haasteena on se, ettei Kankaalta varmasti kovin helposti saa rakennettua mielekkäästi pyöräiltävää siltaa Tourujoen syvän laakson yli ja ympäröivien kerrostalojen ohitse. Sillan pitäisi käytännössä olla lähes puoliympyrän muotoinen.

Kolmas vaihtoehto (3) vaikuttaa äkkiseltään toimivimmalta. Uusi silta yhdistäisi baanan Tourujoen yli Rauhankadulle, josta ei ole kovin pitkä matka Puistokadun (pikaisen kunnostuksen tarpeessa olevalle) pääpyöräväylälle ja laatukäytäväreitille. Haasteena on lähinnä Rauhankadun mutkitteleva linjaus.

Pohjoisimmassa (4) vaihtoehdossa baanalle pääsisi Puistokadun ja Kankaankadun laatukäytävän kautta. Tämä on mahdollisista reiteistä mäkisin ja kiertoakin tulisi liikaa.

Käytännössä Kankaan uudelle rakentuvalle asuinalueelle tarvitaan useita pääpyöräreittiyhteyksiä, joten toivottavasti toteutuvalle pikabaanallekin kuljettaneen tulevaisuudessa itäistä, pohjoista sekä jompaa kumpaa keskimmäistä vaihtoehtoreittiä pitkin.

Väylä Palokankaalta Leppävedelle

Kiireellisintä olisi toteuttaa Jyväskylän pyöräbaana keskustasta Seppälänkankaalle asti, pääpyöräväyläksi keskustan, Kankaan, Seppälän, Holstin, Rasinrinteen, Seppälänkankaan, Huhtasuon ja Kangaslammen välille – näillä alueilla on tiivein asutus, eniten työpaikkoja ja paljon kauppoja joissa voisi asioida fillarilla. Suunnitelmaa ei kuitenkaan kannata jättää tähän, puolitiehen.

Seppälänkankaan kulmasta Palokankaalta Laukaan kasvaviin asutuskeskittymiin Tiituspohjaan ja Leppävedelle (nykyään noin 2600 asukasta) puuttuu nykyään fiksu pyöräily-yhteys kokonaan, vaikka nämä ovat vain reilun 10 kilometrin eli täysin pyöräiltävän matkan päässä Jyväskylän keskustasta – esimerkiksi Tukholmassa yhdensuuntaisen työmatkapyöräilymatkan keskipituus on 9 km. Alla kartalla näkyy sinisellä rasterilla ”valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti”, joka kiertelee hurjasti mutkitellen Ampuradantien ajoradan sekä Tiituspohjan ja Eerolantien kautta Jyväskylästä Leppävedelle. Ampuradantiellä ja Tiituspohjassa on jyrkät mäet, ja Tiituspohjassa ja Leppävedelle pyörätie on kunnoltaan surkea. Maantiepyörillä Laukaan suuntaan mentäessä poljetaan aina Tiituspohjantien ja Eerolantien ajoradalla tai suosiolla päätien eli Jyväskyläntien ajoradalla. Jyväskyläntielläkin on melkoinen mäki. Säännölliseen sujuvaan ja turvalliseen työmatka- ja muuhun asiointipyöräilyyn molemmat väylävaihtoehdot ovat soveltumattomia. Tämä on todettu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen aluevaraussuunnitelmassa.

ELY-keskus suunnittelee paraikaa uutta kevytväylää rakennettavaksi Laukaantien/Jyväskyläntien varteen, mutta tässä vaihtoehdossa ei voi mitenkään välttää tiukkaa nousua Tiituspohjan suunnasta Hallamäelle ja Palokankaalle. Reitillä on myös toinen mäki Tiituspohjan itäpuolella. Tämä vanhanaikainen suunnitelma kannattaakin toistaiseksi haudata ja toteuttaa sen sijaan samalla rahalla paljon parempi suora, tasainen, johdonmukainen ja rauhallinen junaradanvarsipyöräväylä jatkona keskustan ja Seppälänkankaan väliselle baanalle (todettakoon, että ELY on jollain aikataululla suunnitellut autotietä suurin piirtein esittämälleni reitille – pystyisikö ELY kerrankin toteuttamaan pyöräväylän ensin?).

Valtakunnallisen pyöräretkeilyreitin linjaus on merkitty sinisellä rasterilla – reitti on työmatka- ja muuhun asiointipyöräilyyn liian mäkinen, mutkitteleva ja huonossa kunnossa. Oranssilla merkityllä kevytväylättömällä Laukaantiellä/Jyväskyläntiellä on jyrkkä mäki Ankeriasjärven länsipuolella ja hieman loivempi Ankeriasjärven pohjoispuolella. Mustalla merkittyä junaratapohjaa ja vihreällä merkittyä nykyisen radan vartta pyöräreitti olisi selvästi suorempi ja tasaisempi. Baanareitti Palokankaalta Leppävedelle olisi noin 6 kilometrin mittainen.

Kuten todettua, niin Palokankaalla on vanhasta junaradasta pieni pätkä museokäytössä, mutta tämä ei ole mikään ongelma, sillä alueella on kiskojen vieressä tilaa pyörätiellekin. Nykyisin radan vieressä pyöräillään hiekkatietä pitkin. Jopa Yritystien teollisuusalueella vanha ratalinjaus on löydettävissä. Yritystien ylityksen jälkeen ratapohja on selvästi havaittavissa Ankeriasjärvelle asti, ratapölkkyjäkin on siellä täällä maatumassa. Pusikoituneella polkumaisella reitillä kävellään, juostaan ja maastopyöräillään. Talvisin ratapohjalla kulkee vähän matkaa myös latu.

Ratapohjaa Korpitien kevytväyläjatkeelta eteenpäin. Radan vieressä kulkee hiekkatie.

Ilmakuva Palokankaan alueelta. Kolme junanvaunua näkyy vasemmassa alalaidassa museoradalla. Vieressä kulkee koko matkan hiekkatie. Kuva Jyväskylän kaupungin karttapalvelu.

Ratapohja Palokankaalta Ankeriasjärvelle erottuu ilmakuvassa. Ratapohja on suorempi ja tasaisempi kuin Laukaantie/Jyväskyläntie vasemmalla puolella. Ratapohjalle rakentaminenkin olisi varmasti edullisempaa kuin muualle. Nykyinen rata kulkee lähempänä Ankeriasjärven rantaa. Kuva Jyväskylän kaupungin karttapalvelu.

Ankeriasjärven pohjoiskärjen luona vastaan tulee käytössä oleva junarata. Uusi pyörätie näyttäisi helposti mahtuvan radan varteen Saksalantielle ja Jyväskyläntien ylitykselle asti. Jyväskyläntien ylitys pitäisi järjestää uudella sillalla, mutta tämän jälkeen väylä olisi varmastikin kohtuullisen helppo linjata Leppävedelle asti. Tiituspohjan alueella radanvarressa kulkee nykyisinkin melko suosittu (tasainen) lenkki- ja maastopyöräpolku. Uusi reitti voisi päättyä Vaajakoskentien risteyksen luokse, josta alkaa melko hyvä kävely- ja pyörätie Laukaaseen asti.

Ilmakuva Jyväskyläntien ylityksen luota Vaajakoskentien risteykselle. Ilmakuvienkin perusteella radan varressa näyttäisi olevan tilaa suoralle, tasaiselle ja nopeasti poljettavalle pyörätielle. Rata kulkee keltaisen katkoviivan ja maantien välissä. Baanamatkaa Kankaalta Leppävedelle kertyisi noin 11-12 km. Kuva Retkikartta.fi.

Oikeastaan jo kartalta näkee, miten hyvän pyöräväylän Palokankaalta Leppävedelle voisi saada vanhaa ratapohjaa ja nykyistä radanvartta hyödyntämällä – paljon paremman kuin mihinkään muualle voisi rakentaa. Työmatka- ja muun asiointiliikenteen lisäksi tämä väylä palvelisi retki-, kuntolenkki- ja maantiepyöräilyä – vaikkapa Jyväskylästä lähtevillä maantielenkeillä Laukaan suunta on kaikkein suosituin.

Kankaan ja Seppälän pikapyörätie -suunnitelma

Kankaan entiselle tehdastontille ollaan suunnittelemassa uutta asuinaluetta. Asuinalueen ja sen liikennejärjestelyiden ohessa ollaan toteuttamassa pikapyörätietä Kankaalta Seppälään. Ideoimme pikapyöräväylän JYPS:in Kangas-visiossa maaliskuussa 2011.

Kankaan alueen osayleiskaavan luonnos on juuri valmistunut ja tulossa nähtäville. Kaavaa on suunniteltu mm. arkkitehtuurikilpailun voittaneen Hjalmarin uni -työn pohjalta.

Osayleiskaavaluonnoksessa pikapyöräväylän linjaus on varsin toimiva. Reitti myös menisi alkuvaiheessa Nelostien ylitse optimaalisesti vanhaa ratasiltaa pitkin. Ratasilta tarjoaa pyöräväylälle erinomaisen tasaisen ja loistavasti linjatun valmiin reitin Kankaalta Seppälän puolelle ja Merasin-kadulle.

Kuvakaappaus Kankaan osayleiskaavan luonnoksesta. Pikapyöräväylän linjaus on merkitty kaavaan puoliksi täytetyillä palloilla. Osayleiskaavaluonnoksessa pyöräväylän linjaus on hyvin lähellä ratapohjaa. Väylä myös kulkee Nelostien yli oikean yläkulman vanhaa ratasiltaa pitkin.

Yllä oleva kaavakartta näyttää tavoitellun tilanteen alkuvaiheessa. Jatkossa baanan tilanne on paljon huonompi, jos osayleiskaavaluonnoksessa esitetyt suunnitelmat toteutuvat.

Kaavan selostusluonnoksen sivun 36 liikennekaavion toteutuminen heikentäisi pyöräilyolosuhteita merkittävästi. Ratasilta purettaisiin ja pikapyöräväylä vietäisiin Merasin-kadun tienoille rakennettavan massiivisen moottoritieramppijärjestelyn kautta. Ramppihässäkkä huonontaisi pyöräväylän linjausta ja toimivuutta selvästi. Muutenkaan pikapyöräväylän järjestelyt eivät liikennekaaviossa vaikuta hääppöisiltä. Pyöräväylälle tulisi mm. kaksi alikulkua, joita Suomessa ei perinteisesti ole osattu rakentaa pyöräilyn kannalta kunnolla. Pyöräväylälle on myös sijoitettu 90 asteen käännös heti toisen alikulun jälkeen – juuri tällaisista pyöräilyä haittaavista ratkaisuista pitäisi päästä kokonaan eroon. Liikennekaaviosta näkee, ettei sen laatija ole ymmärtänyt pyöräilystä juurikaan mitään. Sujuva ja helppo autoilu ovat kaaviossa ensisijaisia muihin liikennemuotoihin nähden.

Kuvakaappaus Kankaan osayleiskaavaluonnoksen liikennekaaviosta. Pikapyöräväylän linjaus on merkitty vihreällä katkoviivalla. Autotien ylitys tasossa on merkitty ympyrällä, muihin risteyksiin tulisi alikulut. Pyöräväylän linjaus heikentyisi Merasin-kadun lähellä. Merasimelle rakennettavien moottoritieramppien luona alikulku ja 90 asteen mutka käytännössä pilaisivat pyöräväylän tällä alueella. Pikapyöräväylän suorastaan välttämätöntä jatkumista kohti Seppälänkangasta ei ole otettu lainkaan huomioon.

Toivottavasti osayleiskaavaluonnoksessa esitetty liikennekaavio ei toteudu. Pyöräbaanankin kannalta pitäisi pystyä selvästi parempaan. Esimerkiksi kaavion mukaiset moottoritien rampit veisivät runsaasti tilaa, maksaisivat paljon ja huonontaisivat pyöräilymahdollisuuksia. Pyöräbaanan sijoittaminen pysyvästi vanhalle ratasillalle olisi pyöräilyn (ja kävelyn) kannalta paras ratkaisu ja varmasti samalla säästäisi rahaa.

Kaikkein huolestuttavinta on se, ettei pikapyöräväylää Seppälästä eteenpäin ole kaavaluonnoksessa lainkaan mietitty tai suunniteltu. Junaratapohjalle on melko uskomattomasti visioitu jopa autotietä! ”Seppälän alueen lisärakentamisesta aiheutuva liikennemäärien lisäyksen vaikutuksia voitaisiin vähentää rakentamalla Pääskyntie – Lohikoskentien yhteys, joka keventäisi välivaiheessa Seppäläntien/Lohikoskentien liittymän ja Vapaaherrantien kuormitusta ruuhka-aikoina.” Autotie ratapohjalla luonnollisesti pilaisi koko pyöräbaanaidean, joten toivottavasti tämä aie hylätään pikaisesti.

Missään tapauksessa ei riitä, että pikapyöräväylä saataisiin joitain satoja metrejä Kankaalta Seppälän eteläreunalle, vaan kyllä väylän pitää jatkua paljon pidemmälle. Kuten todettua, niin pyöräväylät Laukaan suuntaan ovat tällä hetkellä heikot ja tarve kunnon väylälle ilmeinen. Uudella pyöräbaanalla voitaisiin helpottaa myös paljon puhuttuja Seppälän ja Seppälänkankaan alueen autoliikenneruuhkia – ja vähentää painetta investoida pyöräilyratkaisuita huomattavasti kalliimpiin autoliikenneväyliin. Junaratapohja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden rakentaa loistava, pyöräilyä lisäävä pyöräväylä.

Ilmakuvasta nähdään, miten ratapohja alkaa lakkautetun Kankaan tehtaan kupeelta. Nelostien rata ylittää pyöräbaanan kannalta täydellisellä linjauksella siltaa pitkin. Oikeassa reunassa on yhteys nykyiselle radalle. Kuva: Jyväskylän kaupungin karttapalvelu.

Millainen väylä Jyväskylän Baanasta pitäisi tehdä?

Millainen väylä Jyväskylän pyöräbaanasta sitten pitäisi tehdä? Millaisena tämä kokonaisuudessaan Kankaalta Leppävedelle noin 11 kilometrin mittainen väylä pitäisi varsinaisesti toteuttaa?

Pyöräbaanan koko reitti Kankaalta Leppävedelle. Vanha ratapohja on merkitty mustalla ja nykyisen radan varsi vihreällä. Baana kulkisi irrallaan autoteistä, joten reitti olisi harvinaisen sujuva, jatkuva ja turvallinen. Kartta Retkikartta.fi.

Lähtökohdan pitäisi ehdottomasti olla se, että Baana on pääasiassa tarkoitettu ainoastaan pyöräilyyn. Yhdistettyä kevytväylää Baanasta ei pidä missään tapauksessa tehdä, kävely ja pyöräily ovat niin erilaisia liikennemuotoja. Kävelylle on myös rinnakkaisia reittejä, eivätkä reunakiveykset, liikennevalot ja mäet haittaa niin paljon kävelyä ja kuin pyöräilyä. Ainakin liikenteellisesti vilkkaimmalla Kankaan alueella pyöräväylän rinnalle voidaan toteuttaa erilliset jalkakäytävät.

Baana pitäisi suunnitella hollantilaisittain vähintään 30 km/h pyöräilynopeuksille – tavallinenkin pyöräilijä saavuttaa hyvällä tasaisella väylällä ja kunnollisella pyörällä melko helposti tällaisen nopeuden. Mitään tällaisia nopeuksia estäviä ratkaisuja tai rakenteita ei pidä väylälle pystyttää. Väylän pitää olla täysin esteetön, eli yhtään reunakiveystä tai valotolppaa keskellä väylää ei pidä olla. Ei moottoritiellekään sijoiteta kierreltäviä esteitä. Junaratapohjan linjaukset ovat sinällään optimaaliset vauhdikkaaseenkin fillarointiin.

Pyörätieratkaisun pitänee talvihoidon kannalta olla 2-suuntainen, muuten voitaisiin tehdä jopa kaksi 1-suuntaista erillistä pyörätietä. 2-suuntaisen pyörätien pitää olla eroteltu koko matkaltaan kunnollisilla ajoratamaalauksilla. Myös muun opastuksen ja viitoituksen pitää olla laadukasta ja selkeää. Risteäville väylille pitää tehdä selkeät erilliset kääntymiskaistat tanskalaiseen ja hollantilaiseen malliin.

Asfaltin pitää olla mahdollisimman sileää ja tasaista – kunnollisella asfaltilla pyöräilyn helppoutta lisätään ja nopeuksia kasvatetaan. Asfaltti voisi olla kokonaisuudessaan väriltään punaista, näin myös risteyskohdissa pyöräbaanan erityisasema olisi selvä muulle liikenteelle.

Baana voisi näyttää aika lailla tältä (ilman viereistä autotietä). Pyörätie on kaksisuuntainen ja etuajo-oikeutettu autoteihin nähden. Linjaus on suora ja tasainen. Asfaltti on sileää ja punaista, eikä minkäänlaisia esteitä kuten reunakiveyksiä ole. Tällaisella väylällä kelpaa fillaroida! Kuva on Hollannista.

Harvoihin autoteiden ylityksiin voitaisiin laittaa pyöräilijöiden omat liikennevalot liiketunnistimella – näin Baanalla olisi automaattinen ja taattu etuajo-oikeus pyöräilijöille. Esimerkiksi Hollannissa on tällaisia väyliä, miksei sama lisäisi pyöräilyä meilläkin? Autoteitä ylittävien tai alittavien siltojen ja tunneleiden toteuttamista pitää harkita erittäin tarkasti. Suomessa tyypillisesti pyöräteiden alikulkuja ja siltoja ei ole tehty kunnolla, joten yleensä ne lähinnä vaikeuttavat ja hidastavat pyöräilyä. Autoliikenteen kannalta Seppäläntien risteys on Baanan vilkkain – missään tapauksessa Baanaa ei pidä linjata ainakaan nykyisen melko kelvottoman Laukaantien/Seppäläntien alikulun kautta.

Etuajo-oikeutettu kaksisuuntainen pyörätie Hollannissa.

Hyvä valaistus ja tehokas talvihoito ovat Baanalla itsestäänselvyyksiä. Talvihoito on sinällään Baanan tyyppisillä väylillä helpompaa ja halvempaa kuin muilla pyöräväylillä, koska aurauksen voi hoitaa vauhdikkaasti ja kerralla koko väylän pituudelta. Myöskään hiekoitussepeliä ei Baanalla tarvitsisi pääsääntöisesti lainkaan käyttää – pyöräilylle sepelöinnistä on lähinnä haittaa.

Lisätietoja hyvän pyöräväylän kriteereistä voi lukea esimerkiksi JYPS:in sivulta Laadukkaat pyöräväylät.

Suomen paras pyöräväylä

Nykyisin Suomessa ei juurikaan ole hyviä pyöräväyliä, joten ihmiset eivät edes tiedä, millaisia kunnolliset pyörätiet voivat olla. Edellä kerrotulla tavalla toteutettuna Jyväskylän Baanasta tulisi helposti Suomen paras pyöräväylä, joka toimisi valtakunnallisena pyörätierakentamisen pilotti- ja esimerkkikohteena. Baanaa tultaisiin katsomaan kauempaankin ja sillä voitaisiin järjestää esimerkiksi pyöräilijöiden kokoontumisajoja ja muita tapahtumia. Samalla Baana kohentaisi pyöräilyn imagoa.

Baana lisäisi varmuudella työmatka- ja muuta asiointipyöräilyä seudulla. Baana helpottaisi liikennettä esimerkiksi Leppäveden, Tiituspohjan, Palokankaan, Seppälänkankaan, Kangaslammen, Sulun, Kaakkolammen, Huhtasuon, Pupuhuhdan, Rasinrinteen, Palokkajärven itäpuolisten asuinalueiden, Seppälän, Holstin, Kankaan, Tourulan ja keskustan alueiden välillä. Baana vähentäisi autoliikenteen ruuhkia Seppälän ja Seppälänkankaan alueella sekä samalla tarvetta investoida kalliisiin autoliikenneväyliin. Baana toimisi myös suosittuna lenkkireittinä Leppäveden, Tiituspohjan ja Laukaan suuntaan.

Pyöräilyn lisääntyminen toisi yhteiskunnalle valtavan määrän taloudellisia ja muita hyötyjä. Baana veisi Jyväskylää myös polkaisun verran kohti Suomen pyöräilyn ykköskaupungin asemaa.

_________________________________________________________

11.11.2012. Luku ”Kankaan ja Seppälän pikapyörätie -suunnitelma” päivitetty vastaamaan 8.11. julkaistua Kankaan osayleiskaavan luonnosta.

Kategoria(t): Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Liikennejärjestelmä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.