Jyväskylän Tikanväylä pyöräilyarvioinnissa

Jyväskylän Kuokkalan kehäväylän uusi osuus eli Tikanväylä avattiin liikenteelle noin vuosi sitten. Hankkeessa rakennettiin Keljosta Tikan itälaidalle noin 2,7 km autoväylää ja autotien ympärille noin 3,5 km yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Noin 10 miljoonaa maksaneen väylän toteuttivat valtio eli Keski-Suomen ELY-keskus ja Jyväskylän kaupunki.

Fillaripiireissä väylän pyöräilyratkaisuita on – monien muiden uusien väylien tavoin – harmiteltu ja väylän julkinen arviointi pyöräilyn kannalta onkin ollut aikeissa jo vuoden verran. Nyt löysin tähän tehtävään lopulta aikaa.

Artikkeli perustuu useisiin käynteihin Tikanväylällä. Olen liikkunut väylällä sekä fillarilla että autolla.

Katsotaanpa ensin Tikanväylän sijaintia ja merkitystä Jyväskylän liikenteen kannalta.

Tikanväylän sijainti ja liikenteellinen merkitys

Tikanväylä johtaa Keljon jättimarkettien luota Kuokkalan suuralueen keskiosiin. Massiivinen Tikanväylä helpottaa autoilua mm. Tikan eteläosista, Nenäinniemestä ja Ristikivestä länteen Rantaväylälle, 9-tielle ja Keuruuntielle. Tikanväylällä myös viimeisteltiin Kuokkalan kehäväylä Keljosta Kuokkalan kautta Rauhalahteen ja Vaajakosken moottoritielle. Pyöräilyn kannalta uusi väylä vaikuttaa eniten poikittaisliikenteeseen ja siirtymiseen Keljon alueelle. Rakennettu noin 2,7 km pitkä väylä on merkitty sinisellä. Karttapohja kartta.jkl.fi.

Tikanväylä ulottuu Keljonrannantien luota Pohjanlahden koilliskärjen tienoille. Uusi väylä on merkitty sinisellä sekä alueen yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet punaisella. Tikanväylän yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie sijoittuu koko matkaltaan autoväylän eteläpuolelle. Uuden autoväylän yli menee yksi silta sekä ali 6 alikulkua. Kaikkiaan hankkeessa toteutettiin kävelylle, pyöräilylle ja ”ulkoilulle” 9 ali- tai ylikulkusiltaa. Karttakaappauksen alueella on nyt peräti 17 alikulkua. Karttapohja Jyväskylän kevyen liikenteen reittiopas.

Väylän yksityiskohtainen arviointi

Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedotteessa kehutaan Tikanväylää kävelyn ja pyöräilyn kannalta näin:

”Väylän lähialueen kevyen liikenteen kulkuyhteydet paranevat olennaisesti. Kehäväylän rinnalle sekä väylän poikki valmistui useita uusia kevytväyliä, jotka täydentävät olemassa olevaa väylästöä. Kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteäminen tapahtuu turvallisesti eri tasossa, väylän ylittävän tai alittavien siltojen kautta.”

Tiedotteen kieliasu ei ainakaan lupaa hyvää pyöräilyn kannalta – yleensä aina ”kevyestä liikenteestä” puhuttaessa ei ole lainkaan ymmärretty kävely- ja pyöräliikenteen erilaisia vaatimuksia eikä varsinkaan pyöräilyn kannalta toimivia ratkaisuita. Toisekseen ELY-keskuksellekin tiedoksi: pyöräily on ajoneuvoliikennettä. Kuten vaikkapa Parhaat eurooppalaiset ratkaisut pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä -kirjassa on todettu, niin pyöräilyä vakavasti edistettäessä pyöräily on aina ajoneuvoliikennettä. Myös vaikkapa Liikenneviraston uudessa valtakunnallisessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa sekä suomalaisessa tieliikennelainsäädännössä pyörä on ajoneuvo.

Tarkastellaanpa kuvakokoelman avulla, miltä väylän pyöräilyjärjestelyt näyttävät. Aloitamme Keljon suunnasta.

Tikanväylä alkaa Keljosta suurin piirtein näiltä tienoilta. Yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä Keljonkankaan suunnasta saavuttaessa Tikanväylän varteen pyöräillään vasemmalle ja Tikanväylän alitukseen tai Sippulanniemen suuntaan oikealle.

Tikanväylän ensimmäinen kiertoliittymä näkyy suoraan edessä. Autolla ajettaessa Jyväskylän keskustan suunta on vasemmalla ja Sippulanniemi oikealla. Oikeassa alakulmassa erottuu Tikanväylän alikulkuun ja edelleen Ristonmaalle johtava yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Ristonmaalle pyöräileminen on raskasta Tikanväylän alikulkumontun ja heti seuraavan Salontaipaleentien alikulkunotkelman vuoksi.

Näkymä Tikanväylältä länteen Keuruuntien ja Keljon markettien suuntaan. Tähän olennaiseen suuntaan ei kulje Tikanväylän kärjestä pyörätietä.  Kuten pientareen pyöräilyjäljistä näkyy, niin yllättävän moni pyöräilee ajorataa pitkin. Vasemmalla näkyvä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie vie Keljonkankaan suuntaan tai kuvassa erottuvan sinisen opastetaulun kohdalta alikulkua pitkin Jyväskylän keskustan suuntaan. Reitit näkyvät myös karttakaappauksessa alla.

Karttakaappauksesta nähdään, että Tikanväylältä ei johda pyörätietä länteen Keljon markettien lähettyville (kartalla vaaleanruskea alue, Keljonkeskus) – tämä on ehdoton puute. Autolla pääsee Keljon marketeille huomattavasti suoremmin ja nopeammin. Keuruuntiellä voi pyöräillä, mutta Keljon alueella se ei ole miellyttävää vilkkaan autoliikenteen vuoksi (ja Keljon marketeilta tullessa ajoradalla on pyöräilykielto-merkki). Jyväskylän keskustan suuntaan sen sijaan pääsee kohtuullisesti Ysitietä lähimpänä sijaitsevaa (mutkittelevaa ja mäkistä) yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä pitkin. Karttapohja Jyväskylän kevyen liikenteen reittiopas.

Kuvassa näkyy Tikanväylän ali Ristonmaalle johtava yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Kuva avaa jo Tikanväylän keskeistä ongelmaa pyöräilyn (ja kävelynkin) kannalta: yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet kiertelevät siellä täällä ja ylös alas. Ajoradat ovat paljon tasaisempia ja suorempia. Yhdistetyillä jalkakäytävillä ja pyöräteillä ei ole myöskään minkäänlaisia opasteita, joten väylien suunnat tietää vain kokeilemalla.

Tikanväylän ja Keljonrannantien kiertoliittymä vasemmalla. Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie mutkittelee valitettavan perinteiseen suomalaiseen tapaan liittyvän kadun kohdalla. Meikäläiset kiertoliittymät ovat pyöräilyn kannalta keskimäärin surkeasti ja vaarallisesti toteutettuja. Vieressä saksalainen toteutus, jossa pyörätie on muuttunut kiertoliittymään johtavaksi pyöräkaistaksi – suomalaiseen versioon verrattuna pyöräily on selkeämpää, sujuvampaa ja turvallisempaa. Pyöräkaista kiertoliittymässä myös alentaa autoilijoiden ajamia nopeuksia.

Tikanväylän ja Keljonrannantien kiertoliittymässä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on terävät, pyöräilyä haittaavat reunakiveykset. Autotie sen sijaan on tasainen ja esteetön. Kiveykset ovat muun lisäksi liikennesääntöjen kannalta epäloogiset, sillä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on etuajo-oikeutettu viereisiin autoteihin nähden. Pyöräily ei voi Suomessa oikeasti edistyä ennen tällaisten epäkohtien poistamista. Liikenneviraston uudessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa todetaankin: ”Pyörätien jatkeessa ei saa olla pyöräilijälle tasoeroa. Vaatimus koskee myös yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää.” Vieressä malliksi hollantilainen toteutus vastaavasta paikasta – Hollannissa pääpyöräväylillä jopa asfalttisaumojen määrä pyritään minimoimaan.

Keljonrannantien reunakiveykset lähikuvassa. Eiköhän pyörien kumeja puhkea muutenkin riittävästi ilman tällaisten ylimääräisten ja tarpeettomien esteiden rakentamista!

Väylää Keljonrannantien risteyksen jälkeen. Pyörätiellä on enemmän mäkeä kuin viereisellä ajoradalla. ELYn tiedotteen mukaan Tikanväylä ”on katumainen”, mutta ainakaan itse en ole väylällä havainnut mitään katumaisuutta. Väylä on massiivisen maantiemäinen – maantiemäisempi kuin vanhat Kuokkalan kehäväylän osuudet – ja vie laajoine reuna-alueineen arvokkaasta kaupunkimaasta ison siivun. Taloudellisesti olisi ollut järkevämpää toteuttaa väylä kapeampana ja rakentaa säästyneeseen tilaan vaikka kerrostaloja (esim. Helsingissä pyritään muuttamaan tällaiset väylät kaupunkibulevardeiksi, http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-4.pdf). Massiivisen maantien poikittainen estevaikutus kaupunkirakenteen keskellä on myös mittava. Jyväskylä pyrkii edistämään resurssiviisautta, mutta Tikanväylä edustaa tässä lähinnä resurssityhmyyttä.

Ylikulkusillan vuoksi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie kipuaa metritolkulla ajorataa korkeammalle. Jokainen kävelijä ja pyöräilijä pakotetaan käymään sillalla, vaikkei olisi sinne menossa.

Ylikulkusillan luona väylällä on mäen lisäksi tarpeeton mutka. Jos pyöräily otettaisiin tällaisten kohtien suunnittelussa vakavasti, niin jatkuva pyörätie linjattaisiin suoraan ja tasaisena sillan ali vihreän nuolen mukaisesti – ja vain sillalle menevä liikenne ohjattaisiin mäen päälle. Ratkaisu on esillä myös uudessa Jalankulku- ja pyöräväylien suunnittelu -ohjeessa. Esimerkiksi tässä toimivaan linjaukseen olisi ollut tilaakin.

Panoraama ylikulkusillan luota. Mitään opasteita ei ole, joten ilman hyvää karttaa tai kokeilemista ei tiedä, mihin väylät vievät. (Siltaa pitkin pääsee Ristonmaalle.) Ylimääräiset mutka ja mäki yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä erottuvat kuvassa selvästi.

Kuten tästäkin kuvasta nähdään, niin Tikanväylä vie arvokkaasta kaupunkitilasta melkoisen siivun. Väylällä on vähintään kymmenien metrien reuna-alueet. Voimajohtokaan ei kokonaan selitä näin leveitä suoja-alueita. Estevaikutus on myös merkittävä – 2,7-kilometrisen väylän yli tai ali pääsee ainoastaan viidessä kohdassa. Nykyaikaisilla kaupunkisuunnittelukriteereillä tällaista väylää ei varmasti toteutettaisi kaupunkirakenteen keskelle. Kuvassa on harvinaisesti pyöräilijä – väylällä ei juuri ole fillaristeja näkynyt.

Väylää Ristonmaan ja Ristikiven välisellä alueella. Nopeusrajoitus on 60 km/h (ajoradalla sekä yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on sama rajoitus), mutta ajoradalla moni vaikuttaa ajavan lähinnä 80 km/h suoran ja tasaisen väylän johdosta.

Ristonmaan suuntaan johtavan alikulun luona yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on tarpeeton mutka. Autotie vieressä on lähes koko matkan aivan viivasuora, pyörätiellä ei ole päästy lähellekään samaa. Tässäkin oikaisuun olisi ollut tilaa. Vieressä malliksi hollantilaista pyörätietä. Myös hollantilaisista kaistamaalauksista voitaisiin Suomessa ottaa oppia.

Liittymä Ristikiven suuntaan ja Ristonmaalle vievälle alikululle. Kuva on otettu länteen eli Keljoon päin.

Näkymä Ristikiven suunnasta Tikanväylälle. Vasemmalla näkyy Ristonmaan suuntaan vievä yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie alikulkuineen. Tikanväylällä ja sen ympäristössä on niin paljon siltamäkiä ja alikulkunotkelmia, että pyöräily alueella on raskasta ja vaikeaa. Paremmalla suunnittelulla korkeuseroja olisi voitu vähentää merkittävästi. Itse olisin jättänyt ainakin lähes kaikki Tikanväylän alikulut rakentamatta. Kuten Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa todetaan: ”Pyöräilyreiteillä pyritään tasoratkaisuihin aina kun se on mahdollista.” Jos pyörätiet olisivat samassa tasossa autoväylän kanssa, niin pyöräily alueella olisi huomattavasti kevyempää ja helpompaa. Esimerkiksi tässä kohdin pyöräväylä olisi voinut mainiosti ylittää ajoradan samassa tasossa – samalla kaikki nämä kouherot olisivat jääneet pois. Alikulkujen vähentäminen olisi myös säästänyt rahaa – yksi alikulku maksaa luokkaa 200-300 000 euroa.

Näkymä Tikanväylältä Ristonmaan alikulun päältä. Korkeuseroja on melkoisesti, eikä väylillä osaa liikkua ilman hyvää karttaa tai ennakkotuntemusta.

Ristikiven suuntaan Hanhikki-kadulle vievä liittymä. Keljon suunnasta tultaessa lasketaan alamäkeen risteyksen luokse ja noustaan takaisin ylämäkeen Hanhikki-kadun kärkeen. Tällaiset mutkat alamäissä ovat kaikkein hankalimpia talviaikaan, kun väylillä on lunta ja  jäätä tai irtosepeliä.

Hanhikki-kadun luota alamäkeä on edelleen melkoisesti Tikan suuntaan. Seuraavan, kaiteista tunnistettavan alikulun luona pyöräväylällä on mutkaa. Tikanväylä päättyy suurin piirtein kuvassa näkyvän savupiipun luokse.

Lilja-kadun ja Toritien välinen alikulku on jälleen sarjaa ”lisää mäkeä kävelijöille ja pyöräilijöille, meni sitten mihin suuntaan tahansa”. Tässäkin Tikanväylän ylitys samassa tasossa pyörätienjatkeen kautta olisi vähentänyt jalankulku- ja pyöräväyliltä mäkeä ja mutkia. Kaide ei oikeasti ole poikki, panoraamatoiminto ei yhdistänyt kuvia täydellisesti.

Liittymä Lilja-kadun ja Toritien väliselle alikululle on kohtuullinen. Toki mutkat voisivat olla loivemmat.

Näkymä Tikanväylän ja Sippulantien risteysalueelle. Jalkakäytävien ja pyöräteiden osalta risteysalue on jälleen notkelman pohjalla, kaikista suunnista saavutaan alamäkeen.

Tikanväylän yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie tulee oikealta ja menee vasemmalle alikulkutunneliin. Takana Tikan alue ja edessä Ristikivi. Kaikkiin suuntiin on ylämäkeä. Tässä autoväylien ylitys samassa tasossa olisi ollut kaikkein eniten tarpeen, tällöin mihin tahansa mennessä ylämäkeä olisi ollut useita metrejä vähemmän.

Näkymää Tikanväylän toiselta eli pohjoispuolelta Tikan suuntaan vievän alikulun luota. Väylällä on ylämäkeä sekä Pohjantien että Tikan koulun suuntiin. Onneksi risteys ei ole aivan alikulun edustalla, joten järjestelyt ovat turvallisemmat kuin vaikka Palokanorrella tai Laukaantiellä.

Tikan suuntaan vievä alikulku on suorassa linjassa väylän kanssa, joten näkemät ovat melko hyvät ja turvalliset. Kaistamaalaukset olisivat hyvä lisä tähän ja kaikkiin muihinkin alikulkuihin.

Sippulantien ali vievä tunneli on sen sijaan vinossa, mikä aiheuttaa vaarallisen ajolinjan ja näkemäongelman – katso kuvia yllä ja erityisesti alla.

Keljon suuntaan tarkasteltuna Sippulantien alikulun vaarallisuus on ilmeistä. Pyöräilijät saapuvat alikulkuun molemmista suunnista kovalla vauhdilla. Alikulku olisi pitänyt sijoittaa Tikanväylän jalkakäytävän ja pyörätien suuntaisesti vihreällä merkityn linjan mukaisesti. Mallia olisi muutenkin voitu ottaa vaikkapa viereisestä, huikean paljon paremmasta slovenialaisesta alikulusta. Kannattaa myös jälleen huomata, että Tikanväylän autotiet ovat huomattavasti pyöräteitä suorempia ja tasaisempia – paras vaihtoehto olisikin ollut toteuttaa jalankulku- ja pyöräväylät samassa tasossa autoväylien kanssa eli ilman kalliita alikulkuratkaisuita.

Vanhaa jalkakäytävää ja pyörätietä Pohjanlahdentien varressa. Pensaat ovat vallanneet osan väylästä.

Vanhaa jalkakäytävää ja pyörätietä Pohjanlahdentien varressa. Naattiantie oikealla. Tikanväylän ajorata liittyy Pohjanlahdentiehen suoraan edessä – tässä Google Street View’n pari vuotta vanhassa näkymässä kiertoliittymää ei vielä ole. Naattiantie ja Tikanväylän jatke eli Hämeenpohjantie menevät oudosti vähän matkaa aivan rinnakkain.

Pohjanlahdentien ja Tikanväylän kiertoliittymä. Vasemmalla Keljon ja oikealla Hämeenpohjan suunta. Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on jälleen melko jyrkät mutkat kiertoliittymän molemmin puolin.

Tikanväylän ajoradan ylityksessä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on reunakiveykset molemmin puolin. Kiertoliittymän jälkeinen mutka näkyy edessä. Autot tulevat kiertoliittymään oikealta Hämeenpohjantien alamäkeä varsin vauhdikkaasti, usein ylinopeutta.

Pohjanlahdentien ja Tikanväylän kiertoliittymästä on tehty muutama sata metriä uutta väylää Hämeenlahden suuntaan. Autotie on tässäkin hyvin tasainen, yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on alikulkumonttu sekä sen jälkeen ajorataa selvästi jyrkempi ylämäki. Autot ajavat Hämeenpohjantien suoraa ja tasaista alamäkeä usein liian kovalla vauhdilla edellä mainittuun Pohjanlahdentien ja Tikanväylän kiertoliittymään.

Tikanväylän alittava alikulku lähikuvassa.

Näkymä Tikanväylän alikulusta Naattian suuntaan. Kuten nähdään, niin alikulusta on jyrkähkö ylämäki molempiin suuntiin. Kauempana erottuu Naattiantien alikulku.

Tikanväylä päättyy kuvan vasemmassa laidassa Pohjanlahdentien ja Hämeenpohjantien kiertoliittymään. Uutta väylää tehtiin kiertoliittymästä muutama sata metriä eli sinisellä merkitysti Hämeenpohjan suuntaan. Alikulut on merkitty punaisilla ympyröillä. Oudosti Naattiantie ja Hämeenpohjantie menevät vähän matkaa aivan rinnakkain. Autolla ajettaessa Naattiantiellä on vaikea yli 90-asteinen mutka ja Naattiantieltä pitää, jos haluaa Hämeenpohjan suuntaan, kiertää Pohjanlahdentien kautta. Naattiantie olisi voitu liittää vihreällä merkityssä sijainnissa kiertoliittymällä Hämeenpohjantiehen. Tämä olisi selkeyttänyt autoliikennettä alueella ja myös laskenut autojen nopeuksia Hämeenpohjantiellä. Naattiantien kärki olisi voitu (voitaisiin edelleen) purkaa ja tilalle rakentaa resurssiviisaasti ja taloudellisesti kannattavasti vaikka kerrostaloja järvinäköalalla – Päijänteen Pohjanlahti erottuu kuvan alalaidassa.

 Yhteenveto ja johtopäätökset

Millainen Tikanväylä kokonaisuutena pyöräilyn kannalta on? Miten ELY-keskuksen tiedotteen teksti vastaa todellisuutta?

”Väylän lähialueen kevyen liikenteen kulkuyhteydet paranevat olennaisesti. Kehäväylän rinnalle sekä väylän poikki valmistui useita uusia kevytväyliä, jotka täydentävät olemassa olevaa väylästöä. Kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteäminen tapahtuu turvallisesti eri tasossa, väylän ylittävän tai alittavien siltojen kautta.”

Tikanväylän ajoradan ympärille on tosiaan rakennettu yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Kyseisillä väylillä ei kuitenkaan ole erityisen miellyttävää pyöräillä. Väylät ovat tarpeettoman mäkisiä ja paikoitellen mutkaisia, muutamassa risteyksessä on ikävät reunakiveykset, alikulut aiheuttavat näkemäongelmia, eikä ainuttakaan opastetta ole.

Mäkisyys on Tikanväylän pyöräväylien hankalin ja ikävin ongelma. Pyöräilyn kannalta Tikanväylä on melkoinen vuoristorata, eikä väylä suosi kevyttä ja sujuvaa työmatka- tai muuta liikennepyöräilyä. Väylällä on mäkisyyttä sekä luonnostaan että alikulkujen ja siltojen vuoksi. Luontaisen mäkisyyden ymmärtää, mutta ali- ja ylikulkujen jyrkät ylimääräiset mäet ärsyttävät ja tekevät pyöräilystä tarpeettoman raskasta. Jos Tikanväylän pyörätietä pitkin pyöräilisi vaikkapa 300 päivänä molempiin suuntiin, niin ali- ja ylikulut aiheuttaisivat vähintään 6 kilometrin ylimääräisen nousun vuodessa. Poikittain Tikanväylän yli tai ali liikuttaessa tilanne on vielä huonompi, eikä massiivista väylää voi ylittää mistään muualta kuin ali- ja ylikulkujen kohdalta. Tikanväylän ympärillä, erityisesti Keljon puolella, on myös muita raskaita alikulkunotkelmia poikkeuksellisen paljon eli aivan liikaa. Ylimääräisten ylämäkien lisäksi alikulut aiheuttavat vaarallisia näkemäongelmaisia mutkia ja alamäkiä. Erityisesti talviaikaan näissä on todellinen kaatumisvaara. Tällaiset väylät soveltuvat lähinnä hyväkuntoisille ja rohkeille aktiiviliikkujille.

Sippulantien alikulku on ehkä väylän kaikkein vaarallisin kohta ympäröivien alamäkien antamien vauhtien ja huonosti suunnitellun, pahasti näkemäongelmaisen alikulun vuoksi.

Ylimääräisiä mutkia väylällä on jonkun verran ali- ja ylikulkujen lisäksi kiertoliittymien kohdilla. Kiertoliittymissä on pyöräteillä ikävät ja haitalliset reunakiveykset.

Alueella ei pyöräväylillä ole ainuttakaan opastetta. Vaikka voin sanoa tuntevani Jyväskylää varsin hyvin, niin useiden väylien suuntia piti selvittää sekä kartalta että käydä väyliä jonkin matkaa fillaroimassa. Keljon markettien suuntaan puolestaan kaipaisi pyörätietä, näin Tikan alueelta voisi edes periaatteessa käydä Tikanväylää pitkin pyörällä kaupassa. Pyörätien puuttuminen tuolta osuudelta on ehdoton puute.

Kaiken kaikkiaan Tikanväylän yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet kertovat valitettavasta nykytilanteesta, jossa vieläkään kävely- ja pyöräväyliä ei haluta tai osata suunnitella lainkaan samalla tavalla kuin autoväyliä. Tikanväylän ajoradat on toteutettu aivan eri laatukriteereillä kuin jalankulku- ja pyöräväylät – ajoradat ovat ympäröiviä jalkakäytäviä ja pyöräteitä tasaisempia, suorempia, lyhyempiä, esteettömämpiä, paremmin opastettuja ja näkemiltään turvallisempia. Tikanväylän pyörätiet eivät täytä hyvän pyöräväylän kriteerejä tai monessa kohdassa myöskään Liikenneviraston uuden valtakunnallisen Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeen vaateita.

On selvää, että autoväylät ovat olleet Tikanväylän suunnittelussa täysin ensisijaisia. Jalkakäytävät ja pyörätiet on toteutettu siten, että niistä olisi autoliikenteelle mahdollisimman vähän haittaa – vaikka tämä vaikeuttaisi kävelyä ja pyöräilyä. Ajoradat ovat suoria ja tasaisia, jalkakäytävät ja pyörätiet kiertelevät ja kaartelevat mutkaisesti ja mäkisesti ajoratojen yli ja ali siltojen ja alikulkujen kautta. Autoilua hiemankaan hidastavia tasoylityksiä on pyritty välttämään. Tällaisilla ratkaisuilla kävely ja pyöräily eivät valitettavasti edisty mihinkään, päinvastoin.

ELYn tiedotteen mukaan ali- ja ylikulkujen ansiosta kävelijät ja pyöräilijät eivät Tikanväylällä törmää autojen kanssa. Näin toki on – se ei kuitenkaan paljoa lämmitä, koska tällaisilla väylillä ei kovinkaan moni pyöräile. Toivottavasti jatkossa väyliä suunnitellaan pyöräilyn kannalta paremmin.


 

Tätä artikkelia kommentoivat ennen julkaisua JYPS ry:n jäsenet Esa Rantakangas, Samuli Rinne, Kaisa Peltonen, Heikki Helle, Markku Jaatinen, Marko Back ja Antti Korttinen. Kiitoksia kaikille!

Tallennettu kategorioihin Katuremontit, Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Liikennejärjestelmä, Reunatuet ja muut väyläesteet, Risteykset ja liittymät | Avainsanoina , , , , , , , , | 5 kommenttia

Uusi Laukaantien/Jyväskyläntien pyörätie on epäonnistunut

Keski-Suomen ELY-keskus rakennutti viime vuonna Laukaantielle/Jyväskyläntielle yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien Kuormaajantien risteyksestä Vihtiäläntien risteykseen.

Uusi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie Kuormaajantieltä Vihtiäläntielle. Väylä on merkitty sinisellä. Jyväskylän puolella väylän nimi on Laukaantie, Laukaan puolella Jyväskyläntie. Uuden kevytväylän pituus on vajaat 3 km.

Olemme aiemmin JYPS ry:n puolelta kritisoineet ELYn Laukaantien/Jyväskyläntien suunnitelmia pyöräilyn unohtamisesta. Kuormaajantien ja Vihtiäläntien välistä suunnitelmaa kritisoimme aiemmin esimerkiksi kannanotossa, joka löytyy täältä. Sorastajantien ja Kuormaajantien välistä suunnitelmaa, jota ei vielä ole toteutettu, kritisoimme esimerkiksi laajalla kannanotolla, joka löytyy täältä. Suunnitelmista on lisäksi keskusteltu mm. useissa palavereissa.

Kuormaajantien ja Vihtiäläntien välinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on siis valmis. Tutkitaanpa millainen väylä Laukaantien/Jyväskyläntien varteen on oikein rakennettu. Kevytväylää on tullut tarkasteltua autolla ohi ajaessa ja useilla pyörälenkeillä. Väylä on myös ollut muutaman varsinaisen kuvausreissun kohteena. Palautettakin väylästä on tullut käyttäjiltä. Nyt ehdin kirjoittaa aiheesta jutun.

Osuus Kuormaajantieltä Pieleslehtoon

Kuormaajantien ja Ankeriasjärventien risteys. Vasemmalla monille tuttu kiertoliittymä. Risteyksestä muutama sata metriä eteenpäin kevytväylä rakennettiin pari vuotta sitten, joten kuvassa näkyvä väylä on vielä vanhaa. Ajoradan ylityksessä on ikävät reunakiveykset.

Uusi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie alkaa tästä bussipysäkin kohdalta. Aiemmin väylä päättyi kuin seinään, mitään luiskaakaan ei ollut ajoradalle.

Uutta väylää Ampumaradantien liittymän lähellä. Tässä on tehty valitettavan tyypillinen virhe: Ampumaradantielle ei ole minkäänlaista luiskaa tai yhteyttä.

Ampumaradantielle ei ole yhteyttä, joten tielle on kymmeniä pyöräily- ja kävelyjälkiä ojan yli. Tilanne on aivan samanlainen kuin jos autoteiden risteyksessä olisi yhtäkkiä oja. Väyläverkon jatkuvuutta ei ole mietitty.

Silta ylittää Kangaslammen ja Ampujien majan välisen maastoreitin. Väylä on linjattu sillan molemmin puolin liian jyrkästi. Väylän olisi pitänyt noudattaa suurin piirtein vihreällä merkittyä linjausta.

Kuten jäljistä voidaan päätellä, niin sillan kohdalla kaikki ajavat mutkissa liikennesääntöjen vastaisesti – eli vastaantulevien kaistalla. Myöskään aura-auto ei talvella voinut täysin noudattaa väylän linjausta.

Uutta väylää Ampuradantien risteyksestä jonkin matkaa eteenpäin. Tässä väylä on selkeä ja johdonmukainen. Perinteiseen tapaan valaisimet ovat vain autotien puolella, joten pimeällä kunnolliset ajovalot ovat  pyöräilijällä tarpeen.

Karhuvuoren liittymä. Väylällä on pieni tarpeeton töyssy. Liittymän olisi voinut asfaltoida metrin pidemmälle, niin kevytväylälle ei tulisi soratieltä niin paljon hiekkaa.

Laukaan raja lähestyy. Kevytväylän alle on ajettu runsaasti täyttömaata.

Liikennepyöräilyn kannalta Laukaantien yksi keskeinen ongelma on ollut mäkisyys. Jostain syystä Laukaan rajan lähellä, Karhuvuoren laella, kevytväylän alle on kasattu tällainen määrä täyttömaata, joten väylä on tässä vähintään yhtä mäkinen kuin viereinen autotiekin. Olisiko tässä voinut harkita kevytväylälle omia valoja sekä puuistutuksia kevytväylän ja autotien väliin? Näin kevytväylällä olisi nähnyt kunnolla pimeälläkin, eivätkä aurauslumet autotieltä olisi lentäneet väylälle. Kevytväylä olisi voitu tällöin toteuttaa tasaisempana.

Näkymä Laukaan puolelle. Pitkä ja toiseen suuntaan raskas mäki alkoi hieman taaempaa. Oikealla rekkaterminaali. Laukaantiellä ajaa tässä aika paljon raskasta liikennettä, joten viereisellä kevytväylälläkään ei ole kovin miellyttävä kulkea.

Kokonaisuutena voi todeta, että Kuormaajantieltä Pieleslehdon lähelle Laukaantien varren yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on suomalaisilla väyläkriteereillä ajateltuna ”ihan ok”. Reunakiveykset pois Ankeriasjärventien risteyksestä, liittymän toteuttaminen Ampumaradantielle, valot kevytväylälle ja mäkeä vähäisemmäksi, niin väylä olisi suomalaisittain jopa hyvä kyseisellä osuudella.

Pieleslehdon kohta ja yhteys Tiituspohjan suuntaan

Uuden jalkakäytävän ja pyörätien suurimmat ongelmat ovat Pieleslehdon ja Vihtiäläntien välillä. Tutkitaanpa ensiksi järjestelyjä Pieleslehdon luona ja yhteyttä Tiituspohjan suuntaan.

Pieleslehdon aluetta, Tiituspohja on jonkin matkan päässä etuvasemmalla. Tässä vauhdit pyörätiellä ovat kovat melkoisen mäen vuoksi. Alamäki vain jatkuu.

Pieleslehdon kohdalla pyörätiejärjestelyt ovat suoraan sanottuna kauheat. Reitit kaikkiin suuntiin ovat melkoista vuoristorataa. Suoraan jatkuva väylä ei ole, no, kovin suora. Lyhyellä matkalla väylällä on peräti 8 enemmän tai vähemmän jyrkkää mutkaa. Tiukimmat mutkat ovat noin 90-asteisia. Reittiä Tiituspohjan  suuntaankaan ei mielellään käytä. Tiituspohjan suuntaan pitäisi virallisesti mennä kuvassa näkyvän sillan alitse – ja nousta toisella puolella takaisin ylös Jyväskyläntien varteen. Mitään opasteita ei ole, joten oikeaa reittiä ei edes tiedä kuin kokeilemalla.

Leppävedenkadun ylittävällä sillalla on mäenrinteellä jyrkähköt mutkat. Jäljistä hiekalla näkee, että useampi on alamäkeen ajaessaan hiponut kaidetta ulkokaarteessa.

Sillan jälkeen voi valita meneekö Vihtiäläntien ja Laukaan suuntaan suoraan vai oikealle Tiituspohjaa kohti. Reitti bussipysäkille kääntyy vasemmalle. Muutamalla havaintokerralla kukaan ei pyöräillyt Tiituspohjan suuntaan virallista sinistä reittiä pitkin, vaan kaikki ajoivat vihreällä merkittyä reittiä bussipysäkin kautta ja Laukaantien autotien ylitse. Niin minäkin ajaisin. Pidemmällä pari videota aiheesta.

Pyöräilijä ylittämässä Laukaantietä epävirallista reittiä pitkin.

Käännös virallista reittiä Leppävedenkadulle ja Tiituspohjan suuntaan. Käännös on tyyliin 120-asteinen ja kallistus vielä ulkokaarteeseen päin. Erityisesti alamäkeen ajettaessa pyörä ei vain meinaa taipua tähän.

Leppävedenkadun ylittävä silta ja sen jälkeinen nelihaarainen risteys nähtynä Jyväskylän suuntaan.

Videoita Pieleslehdon alueelta

Katsotaanpa alueen järjestelyjä ja erityisesti yhteyttä keskeiseen Tiituspohjan suuntaan vielä videoiden avulla.

Seuraavalla videolla on reitti Jyväskyläntien varresta Tiituspohjan suuntaan Pieleslehdontielle virallista linjausta pitkin. Väylää ei voi juuri kehua. Pitikö tämän väylän helpottaa työmatka- ja muuta liikennepyöräilyä Tiituspohjan ja Jyväskylän välillä? Pyöräilisitkö sinä säännöllisesti töihin tällaista väylää pitkin?

http://youtu.be/m2WKFzBOd-k

Poljin myös vertailevat ajot Pieleslehdontieltä Jyväskyläntien varren kevytväylälle Leppävedenkadun ylittävälle sillalle virallista ja monien käyttämää epävirallista reittiä pitkin. Kumpaa kannattaa pyöräillä?

Pieleslehdontieltä Jyväskyläntielle virallista reittiä:

http://youtu.be/mLdZHoLa3qk.

Pieleslehdontieltä Jyväskyläntielle epävirallista reittiä:

http://youtu.be/iPYcQruiXxY.

Epävirallista reittiä pitkin poljettaessa säästää lähes puolet ajasta, ei tarvitse ajaa hiekalla eikä nousta jyrkkää mäkeä, joten kyseisen reitin suosiota ei tarvitse ihmetellä. Vastaavasti virallinen reitti Jyväskyläntien kevytväylän ja Tiituspohjan välillä on harvinaisen epäonnistunut.

Osuus Pieleslehdosta Vihtiäläntielle

Uusi väylä ei valitettavasti parane Pieleslehdon luota Vihtiäläntien eli Laukaan suuntaan kuljettaessa. Osuudella on monia ongelmia, ja Leppävedenkadun ylitys on jopa erittäin vaarallinen.

Kevytväylä Laukaan suuntaan laskeutuu Jyväskyläntien varresta Leppävedenkadun varteen. Vauhtia on alamäessä rullaamallakin paljon.

Leppävedenkadun risteys on todella vaarallinen. Näkemä vasemmalta Jyväskyläntieltä vauhdikkaasti tulevien autojen ja rekkojen suuntaan on puutteellinen. Autojen ääntäkään ei kuule Jyväskyläntien melun vuoksi. Ongelma selvästi vain korostuu tulevaisuudessa, kun näkemää estävän penkan laidalle on istutettu puita. Tässä risteyksessä on jo ollut useita vaara- ja läheltä piti -tilanteita.

Leppävedenkadun risteys nähtynä Jyväskylän suuntaan. Kevytväylällä on hankalat 90 asteen mutkat risteyksen molemmin puolin – pyöräilijän huomio kiinnittyy mutkista selviytymiseen muun liikenteen tarkkailun sijasta.

Vähän pidemmällä mitättömän pikkuliittymän kohdalla kevytväylälle on tehty jyrkät sivusiirtymät. Tästäkin ratkaisusta näkee, ettei alueella ole lainkaan mietitty kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta. Autotiet ovat olleet täysin ensisijaisia kävelyyn ja pyöräilyyn nähden. Väylä olisi pitänyt ehdottomasti linjata vihreällä merkittyä linjausta pitkin.

Leppävedenkadun aluetta nähtynä Jyväskylän suuntaan. Leppävedenkadun vaarallinen ylitys on vasemmalla maavallin takana.

Pieleslehdon alueen kävely- ja pyöräilyjärjestelyt sovitettuna ilmakuvaan. Tällaisilla väylillä ei voi puhua sujuvasta ja turvallisesta pyöräilystä. Autoväylät on sen sijaan pyritty toteuttamaan jouhevina. Kevytväylät on sijoitettu siten, että niistä olisi autoilulle mahdollisimman vähän haittaa.

Jalkakäytävä ja pyörätie olisi alueella voitu toteuttaa esimerkiksi tätä vihreällä merkittyä linjausta pitkin. Luonnollisesti tämä olisi vaatinut sitä, että autoliikenteen ensisijaisuudesta olisi hieman tingitty.

Leppävedenkadun mutkittelun jälkeen kevytväylä palaa Jyväskyläntien varteen. Tässä väylä käy tarpeettomasti mäennyppylän päällä.

Laukaantien/Jyväskylän ongelma on tosiaan ollut liikennepyöräilyn kannalta mäkisyys. Kevytväylän rakentamisen yhteydessä ongelma ei korjautunut vaan paheni. Uusi kevytväylä on vielä viereistä autotietä mäkisempi.

Jostain syystä kevytväylälle on tehty jopa ylimääräinen mäki. Kevytväylä palaa kuvan oikeassa laidassa autotien tasoon.

Kevytväylä päättyy Jyväskyläntien, Hallaperäntien ja Vihtiäläntien risteykseen. Myös tämä risteys on pyöräilyn kannalta todella huono. Ehkäpä suurin osa pyöräliikenteestä jatkaa Jyväskyläntien suuntaisesti. Väylä olisi pitänyt toteuttaa vihreällä merkittyä linjausta pitkin, nyt pyöräilijät pakotetaan kolmeen peräkkäiseen 90 asteen käännökseen ja yhteen loivempaan.

Pyöräilyjälkiä kevytväylältä Hallaperäntielle ja Vihtiäläntielle on siellä täällä ojien ylitse.

Hallaperäntien ja Vihtiäläntien risteys nähtynä Jyväskyläntien varresta Jyväskylän suuntaan. Varsinkin Laukaan suunnasta tultaessa on kiusaus jatkaa pyöräilyä Jyväskyläntien ajoradan laidassa. Ajoradalla pyöräileminen on sujuvampaa, nopeampaa, kevyempää ja todennäköisesti myös turvallisempaa.

Mutkitteleva reitti Jyväskyläntien, Hallaperäntien ja Vihtiäläntien risteyksessä ilmakuvaan sovitettuna. Jos tällaisia järjestelyjä tehtäisiin jokaiseen risteykseen, niin pyöräily loppuisi kokonaan.

Polkaistaanpa lopuksi vielä reitti Pieleslehdon luota Vihtiäläntien risteykseen videon avulla:

http://youtu.be/DZvjwhuQXfI

Yhteenveto

Yhteenvetona voi todeta, että uusi yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on kaukana parhaasta mahdollisesta. Alkuosuudeltaan väylä menettelee, mutta Pieleslehdon alueella sekä Pieleslehdon ja Vihtiäläntien välillä väylä on jopa harvinaisen huonosti toteutettu. Väylä on mutkitteleva, mäkinen ja hidastaa monessa kohdassa pyöräilyä tarpeettomasti. Aiemmin Laukaantien / Jyväskyläntien ajoradalla pyöräillessä keskeinen ongelma esimerkiksi työmatkapyöräilyn kannalta on ollut mäkisyys, uusi kevytväylä on vielä mäkisempi ja muutenkin olennaisesti hitaammin pyöräiltävä. Erityisesti Leppävedenkadun ylityksessä väylä on selvästi vaarallinen.

Uudella väylällä oli ilmeisesti tarkoitus edistää pyöräilyä, mutta tällaisilla väylillä ei sitä kyllä tehdä. Pyöräilyn edistämisen kannalta uudella väylällä ei juuri ole merkitystä. Tekeekin mieli kysyä, heitettiinkö väylän kohdalla yhteiskunnan rahoja hukkaan? Uusi väylä maksoi hankesuunnitelman mukaan 1,36 miljoonaa euroa. Tällaisilla väylillä ei lisätä pyöräilyä, joten väylä ei edusta ainakaan yhteisten rahojen tehokasta käyttämistä. Rahalla olisi voinut edistää pyöräilyä paremminkin.

Täytyy toivoa, ettei Laukaantiestä Sorastajantien Kuormaajantien välillä tule samanlaista.

Lisää mäki- ja mutkavoimaa pyöräteille EU:lta? Yli miljoonan maksaneen väylän rahoittivat EU, ELY, Jyväskylän kaupunki ja Laukaan kunta. Rahat olisi voinut käyttää fiksumminkin pyöräilyn edistämiseen.

Laukaantien yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie sekä Jyväskylän Baana

Edelleen selvästi paras ratkaisu Jyväskylän sekä Pieleslehdon, Tiituspohjan ja Laukaan väliselle pyöräliikenteelle olisi (ollut) toteuttaa Jyväskylän Baana. Vaikkapa tähän uuteen kokonaisuutena heikkotasoiseen kevytväylään verrattuna Baana olisi selvästi rauhallisempi, miellyttävämpi, nopeampi, tasaisempi ja turvallisempi pyöräiltävä – eli oikeasti pyöräilyä lisäävä väylä. Jos Laukaantien/Jyväskyläntien varteen olisi vielä välttämättä tarvittu erillinen pyöräväylä, niin esimerkiksi pyöräkaistat olisivat olleet kustannustehokas ja pyöräilyn kannalta toimiva ratkaisu.

Toteutettu kevytväylä on merkitty sinisellä, mahdollinen Baanan reitti vihreällä. Baanan tärkein etu Laukaantien varren kevytväylään verrattuna on tasaisuus – Baanareitillä ei edes huomaa Seppälänkankaan ja Tiituspohjan välistä mittavaa mäkeä. Baana olisi myös suorempi sekä ympäristöltään rauhallisempi ja miellyttävämpi.

 

Tallennettu kategorioihin Katuremontit, Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Liikennejärjestelmä, Reunatuet ja muut väyläesteet, Risteykset ja liittymät, Turvallisuus | Avainsanoina , , , , | 14 kommenttia

Jyväskylän seudun Pyöräilyviikko tulee!

Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut, Tiedote viestimille 25.4.2014.

Jyväskylän seudun Pyöräilyviikon 10.–18.5. ohjelma on julkaistu

Suomen parasta Pyöräilyviikkoa vietetään Jyväskylän seudulla tänä vuonna 10.–18.5. Viikon monipuolinen ohjelma koostuu kaikkiaan 47 pyöräilyaiheisesta tapahtumasta, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat maksuttomia. Koko ohjelma löytyy osoitteesta www.pyorailyviikko.fi. Käy tutustumassa ja bongaa Pyöräilyviikon parhaat menovinkit!

Lauantain 10.5. tapahtumalataus on huikea…

jukkapoikaPyöräilyviikon avauspäivä keräsi Jyväskylän kävelykeskustaan viime keväänä tuhansia ihmisiä, tämänvuotisessa We Cycle JKL! -päätapahtumapäivässä lauantaina 10.5. aiotaan pistää vielä paremmaksi. Luvassa on Pyöräilyviikon virallisen avauksen lisäksi 15 muuta ohjelmanumeroa, kuten Pyöräilymessut, pyörähuutokauppa, pyöränhuoltotapahtuma, liikuntakirppari, pyöräpooloturnaus, esittelyitä, näytöksiä ja jumppatuokioita.

Kompassin esiintymislavalla nähdään tänä vuonna kolme tasokasta ilmaiskonserttia, joista odotetuimpana Jukka Pojan esiintyminen kello 16. Toisena artistina kello 14 nähdään pirteä Heidi Kyrö. Kompassilta kello 13 starttaavaan pyöräparaatiin tavoitellaan tänä vuonna mukaan ainakin tuhatta pyöräilijää, yhdeksi heistä on jo lupautunut Pyöräilyviikon avaaja ja suojelija Jukka Poika.

…ja menoa ja meininkiä riittää koko viikoksi!

Myös Pyöräilyviikon varrelle sijoittuu monta mielenkiintoista tapahtumaa. Palokkajärven ympäriajokisaa voi fillaroida koko Pyöräilyviikon ajan ja voittaa siitä itselleen upean polkupyörän tai muita päteviä palkintoja. Kankaan pyöräilypäivässä sunnuntaina 11.5. on myös tarjolla monenlaista pyöräilyaiheista mukavaa. Maanantaina 12.5. haastetaan Jyväskylän vaikuttajat pyöränsatulaan sekä pyöräilyaiheiseen paneelikeskusteluun.

Valtakunnallista Pyörällä töihin -päivää vietetään tiistaina 13.5. ja sen merkeissä Lutakon satamassa tarjoillaan työmatkapyöräilijöille ilmaista herkkuaamupalaa. Keskiviikkona 14.5. keskitytään muun muassa koulumatkapyöräilyyn, torstain 15.5. pyöräilyviikko-ohjelmassa ovat esimerkiksi Kankaalla järjestettävät pyöränhuolto- ja tuunauskurssit. Perjantaina 16.5. harrastetaan muun muassa yöpyöräilyä, lauantaina 17.5. on vuorossa Harjulla ajettava, jännittävä maastopyöräkisa. Pyöräilyviikon päättää sunnuntain 18.5. perinteikäs Kuvasuunnistuskisa, jossa Keskisuomalaisen vihjekuvien perusteella suunnistetaan pyöräillen rastilta toiselle.

Jyväskylän seudun Pyöräilyviikko järjestetään Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen valtionavulla ja Jyväskylän kaupungin tuella. Järjestelyistä kantaa päävastuun Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry ja kymmenkunta muuta toimijaa, muun muassa Jyväskylän kaupunki, Liikenneturva, Sisä-Suomen poliisilaitos, JAPA ry ja Jyväskylän elävä kaupunkikeskusta ry.

Lisätiedot:

Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry, puheenjohtaja Teemu Tenhunen, 041 544 2195, pj (at) jyps.fi

liikenteenohjausinsinööri Sirpa Konttinen, Jyväskylän kaupunki, 014 266 5118, sirpa.konttinen (at) jkl.fi

www.pyorailyviikko.fi

Tallennettu kategorioihin Tiedotteet ja mainokset | Jätä kommentti

Näkemäongelmia Jyväskylän pyöräteillä

Pyöräteillä ja kevytväylillä on runsaasti näkemäongelmia, jotka hankaloittavat pyöräilyä ja tekevät siitä vaarallisempaa. Näkemäongelmat pakottavat jarruttelemaan ja mutkittelemaan sekä altistavat pyöräilijät ja muut liikkujat kolareille. Näkemäongelmia aiheuttavat muun muassa puut, pensaat, rakennukset, huonosti linjatut pyörätiet ja surkeasti suunnitellut alikulut.

Katsotaanpa kesän 2013 aikana otettuja kuvia Jyväskylän pyöräväylien näkemäongelmista. Kuvia on paljon, 70, mutta kuvasarja ei valitettavasti kuitenkaan ole kattava. Näkemäongelmia on satoja lisää. Kuvia ei myöskään ole juurikaan valikoitu, joten ne edustavat lähinnä satunnaisotantaa Jyväskylän näkemäongelmista.

Näkemäongelmien lisäksi kuvat kertovat pyöräväyliemme ongelmista ylipäätään. Pyöräily ei useinkaan ole juohevaa, jatkuvaa, sujuvaa, nopeaa ja turvallisen tuntuista. Kuvista näkee sen, ettei meillä pyöräteitä ole vielä suunniteltu liikenneväylinä.

Kun et jaksa tutkia enempää kuvia, niin hyppää artikkelin loppuun ratkaisuehdotuksiin.

Sepänkadun, Rajakadun ja Nisulankadun risteysalue

Tunneli keskustan suunnasta Nisulankadun ali. Alikulku on montussa ja sen edustalla vuorimännyt aiheuttavat lisää näkemäongelmia. Alikulun edustalla on vilkasliikenteisten kevytväylien risteys.

Sama alikulun ja vaarallisen risteyksen yhdistelmä Nisulankadun suunnasta nähtynä. Alikulkua ei näe lainkaan.

Näkemä Nisulankadun alittavasta tunnelista Viitaniemen suuntaan. Tälläkin puolella alikulun edustalla on vilkasliikenteinen risteys.

Edellisen kuvan risteysalue nähtynä Nisulankadun suunnasta. Puut ja pensaat ovat kivoja, muttei niiden sentään pitäisi antaa kasvaa liikenneväylällä. Alikulkuun ei tästäkään suunnasta näe lainkaan, joten sinne pitää ajaa pelkän uskon varassa: ”En edelliselläkään kerralla osunut tässä kohdin kehenkään”.

Ja vielä sama alikulun edusta nähtynä Sepänkadun suunnasta.

Kuva edellisen kuvan sijainnista toiseen suuntaan eli Sepänkadun ylittävälle pyörätienjatkeelle. Ruusupuskat aiheuttavat vaarallisen näkemäongelman kevytväylän ja autotien välillä.

Ja vielä kuva ajoradalta Sepänkadun suuntaan. Edellisen kuvan yhteydessä moititut ruusupensaat näkyvät vasemmassa laidassa. Sallitut pyöräilylinjat on merkitty sinisellä.

Eeronkatu

Kuva Eeronkadun kevytväylältä keskustan ja Rajakadun suuntaan. Tehtävä: paikanna kuvasta kaksi liittymää oikealle. Ja tässä pitäisi ajaa pyörällä oikeaa reunaa…

Toisessa edellisen kuvan liittymässä on STOP-merkki. Edellisen kuvan kevytväylä on merkitty sinisellä. En ole enää ajanut ko. kevytväylällä sen jälkeen, kun väistin tässä risteyksessä STOP-merkin takaa tulleen auton lukkojarrutuksella ja muutaman sentin pelivaralla. Viereisellä ajoradalla on turvallisempaa ja sujuvampaa pyöräillä.

Viitaniementie

Kuva Viitaniemen tekojään viereiseltä kevytväylältä Viitaniementien suuntaan. Kuvan puskista on tullut useita yhteydenottoja.

Edellisen kuvan risteys Viitaniementieltä nähtynä. Puskat pitäisi raivata välittömästi.

Viitaniementien ja Kisakadun risteys

Viitaniementien ja Kisakadun risteys Viitaniementien yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä nähtynä.

Ja sama uskonvarainen risteys Kisakadulta nähtynä. Näkemää ei voi juuri kehua, tosin kolmio koskee myös kevytväylää.

Viitaniementien, Keskikadun ja Nisulankadun risteys

Viitaniementien, Keskikadun ja Nisulankadun risteys Nisulankadun kevytväylältä nähtynä. Eipä tunnu tässäkään pyöräileminen kovin turvalliselta.

 

Edellisen kuvan risteys Keskikadulta nähtynä. Siitä vain eteenpäin, ei heti kulman takana saata olla kuin kävelijä, rullaluistelija, koiranulkoiluttaja tai vaikka juoksija. Suomalainen lainsäädäntö vielä sallii jalankulkijoiden kulkemisen kevytväylän kummassa tahansa reunassa – säädöksessä ei ole suurta järkeä.

Nisulankadun ja Helenantien risteysalue

Malliesimerkki suomalaisesta pyörätiealikulusta. Alikulku on montussa ja aivan sen edustalla on T-risteys. Kaikki liikenne pakotetaan käymään alikulkunotkelman pohjalla.

Näkemä edellisen kuvan alikulusta Nisulankadun suuntaiselle kevytväylälle. Tuleeko joku jommasta kummasta suunnasta, tuleeko… Et voi tietää ellet kokeile!

Näkymä edellisten kuvien alikulusta Helenantien ja Viitaniemen tekonurmien suuntaan. Tämänkään suunnan näkemää ei voi kehua.

Nisulankadun ja Vesangantien risteysalue

Kuva Nisulankadun kevytväylältä Vesangantien kevytväylälle ja Nisulankadun alittavalle tunnelille. Risteysalue on pyöräilyn ja kävelyn kannalta moniongelmainen. Erityisesti vasemmalta tullaan kovaa vauhtia alamäkeen.

Edellisen kuvan alikulku näkyy vasemmassa laidassa – vai näkyykö? Viereen on sijoitettu vielä toinen, Vesangantien alittava tunneli. Koko hässäkkäalue on  notkelman pohjalla, joten kaikista kuudesta (6) mahdollisesta pyöräilysuunnasta saa alikuluille kovan vauhdin.

Vesangantien alittava tunneli Vesangantien kevytväylältä nähtynä. Toivottavasti yhtään tällaista alikulkua ei enää koskaan tule Suomeen.

Voionmaankadun ja Syrjälänkadun kevytväyläjatkeen risteys

Myös rakennukset aiheuttavat näkemäongelmia. Kuva Voionmaankadulta Syrjäläntien kevytväyläjatkeelle ja Voionmaankadun ylittävälle pyörätienjatkeelle. Pyörätienjatkeella on ikävät reunakiveykset.

Syrjälänkatu

Kuva Syrjälänkadun kevytväylältä Hippoksen suuntaan. Tässä menee suosittu pyöräreitti yliopiston ja Kortepohjan ylioppilaskylän välillä.

Jyrsijänkadun ja Rautpohjankadun risteys

Kuva Jyrsijänkadulta Rautpohjankadulle. Tämä väylä on osa edellisen kuvan yhteydessä mainittua pyöräreittiä yliopiston ja Kortepohjan välillä. Kovin laadukkaasta reitistä ei voi puhua. Kasvillisuus aiheuttaa hankalan näkemäongelman ja risteyksessä on mutkitteleva sivusiirtymä.

Edellisen kuvan risteys nähtynä Rautpohjankadun kevytväylältä Keskussairaalantien suuntaan. Pyöräteitä ei pitäisi toteuttaa näin mutkittelevina.

Rautpohjankadun ja Syrjälänkadun risteys

Rautpohjankadun ja Syrjälänkadun risteys nähtynä Rautpohjankadun kevytväylältä. Puskat rehottavat kevytväylän puolella.

Edellinen risteys nähtynä autoilijan tai pyöräilijän perspektiivistä Syrjälänkadulta. Autoilija tai pyöräilijä ei näe kunnolla Rautpohjankadulla liikkuvia autojakaan.

Rautpohjankadun ja Keskussairaalantien risteys

Kuva Rautpohjankadun yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Keskussairaalantien risteykseen.

Näkemä edellisen kuvan risteykseen Keskussairaalantien kevytväylältä. Kulmauksessa näkemäongelmia aiheuttavat kasvillisuuden ohella maapenkka ja sähkökaappi.

Sama risteys Keskussairaalantien kevytväylältä keskustan suunnasta nähtynä. Tässäkin kulmauksessa penkka ja kasvillisuus – sekä liikennemerkit – aiheuttavat näkemäongelman.

Keskussairaalantien ja Valajankadun risteys

Keskussairalaantien kevytväylältä ei juuri näe Valajankadun liikennettä. Valajankadun kohdalle remontoitiin pari vuotta sitten pyöräilijälle hankala sivusiirtymä ja ikävät reunakiveykset. Lumiseen aikaan moni fillaroikin suoraan pyörätienjatkeen vasemmalta puolelta.

Keskussairaalantien ja sädesairaalalle johtavan tien risteys

Tehtävä: etsi kuvasta STOP-merkki ja varoitus poikittaisesta pyöräliikenteestä. Kuva sädesairaalalle johtavalta tieltä Keskussairaalantielle.

Länsi-Päijänteentie Mattilanpellolla

Tällaisissa kohdissa yhdistetyt kevytväylät ja se, että Suomessa jalankulkija saa kävellä kumpaa laitaa tahansa, aiheuttavat suurimmat ongelmat. Ei voi luottaa siihen, etteikö joku tulisi lähes nollanäkemän takaa väärää laitaa.

Pitkäkadun kevytväyläjatke Köyhälammen vieressä

Vehreät puistoväylät ovat usein miellyttäviä pyöräiltäviä, kunhan kasvillisuutta ei olisi liikenneväylän puolella.

Kuva AaltoAlvarin vierestä alkavalta yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Köyhälammen suuntaan. Väylää ei voi käyttää koko leveydeltään.

Voionmaankadun ja Keskikadun risteys

Tämä risteys on jo klassikko. Lähes nollanäkemä pyörätiellä, tiukka sivusiirtymä ja terävät reunakiveykset. Ei ihme, että lumiseen aikaan moni pyöräilee suoraan vihreällä merkittyä reittiä pitkin. Muutamissa Voionmaankadun risteyksessä auratkin oikovat talvisin liikennemerkkien ”väärältä” puolelta. Raskaassa lastissa, esimerkiksi lastipyörällä, Voionmaankadun pyöräteitä ei käytännössä voi pyöräillä lainkaan, vaan on ajettava viereisellä ajoradalla.

Kuva edellisen kuvan risteyksen toiselta puolelta Keskikadulta Voionmaankadulle. Voionmaankadulla pyöräväyläratkaisut pitäisi miettiä täysin uusiksi.

Yliopistonkatu Vaasankadun kohdalla

Vuorimäntyjä liikenneväylän puolella Normaalikoulun kohdalla Yliopistonkadulla.

Sama kohta toisesta suunnasta. Sähkökaappikin on tiellä.

Harjukatu

Tehtävä: bongaa rappuset, joilta joku kävelee helposti suoraan pyörän eteen – ja ilman, että kumpikaan huomaa vaaratilannetta paitsi juuri ennen kohtaamista. Tämä ongelmakohta korjaantuu lähitulevaisuudessa, kun kevytväylä muutetaan jalkakäytäväksi ja pyöräily siirtyy ajoradan yhteyteen pyöräkaistalle.

Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun risteys

Edellisen kuvan tavoin tämäkin ongelma korjaantuu, kun pyöräily siirtyy ajoradan yhteyteen pyöräkaistalle.  Tässä kannattaa jo nykyisin pyöräillä ajoradalla vaarallisen näkemäongelman, kapean kevytväylän ja runsaan kävelyliikenteen vuoksi.

Tourulantien ja Vapaaherrantien risteysalue

Yksi Jyväskylän lukuisista moniongelmaisista alikulku-risteys-yhdistelmistä. Tässä olen itsekin pari kertaa nähnyt, kun joku on vastaantulijaa väistäessään pyöräillyt alikulun seinille. Kuva on otettu Tourulantien viereiseltä kevytväylältä.

Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteys sekä Kilpisenkadun kevytväyläjatke

Vilkas pääpyöräväylä keskustan ja Kuokkalan välillä, vaikkei se mitenkään näykään väylän laadussa. Rakennus aiheuttaa vaarallisen näkemäongelman. Pyöräily pitäisi tässä irrottaa jalankulusta näkemäongelmien ja jyrkän mutkittelun välttämiseksi.  Kuva Kilpisenkadun kevytväyläjatkeelta keskustan suuntaan.

Kilpisenkadun kärjestä siirrytään tämän korkkiruuvisillan kautta Lutakon satamaan ja kohti Kuokkalaa. Sillan keskellä kasvaa puita, jotka aiheuttavat näkemäongelman.

Lisää Kilpisenkadun ja Hannikaisenkadun risteyksen ja korkkiruuvisillan ongelmakohdista sekä niiden ratkaisuehdotuksista voi lukea aiemmasta Kaupunkifillarin artikkelista:

Rantaraitin ja Vaasankadulta tulevan kevytväylän risteys

Kuva Mattilanniemen suunnasta Rantaraitin ja Vaasankadulta tulevan kevytväylän risteykseen. Puut ja pensaat aiheuttavat näkemäongelman molemmilla puolilla. Vaasankadun suunnasta vielä pyöräillään alamäen ansiosta todella vauhdikkaasti.

Rantaraitti Mattilanniemessä

Kuva sataman suunnasta Rantaraitin ja Olutryvinkujan suunnasta tulevan kevytväylän risteykseen. Kuvan oikeasta laidasta alkaa Rantaväylän alikulku. Pensaat ja puut peittävät näkemät tehokkaasti.

Rantaraittia Mattilanniemen uimarannan luona. Pensaat on istutettu liian lähelle liikenneväylää.

Rantaraitin ja Keljonkankaan suuntaan johtavan kevytväylän risteysalue

Alikulun ja neljään suuntaan lähtevän väylän sekava hässäkkä Jyväsjärven lounaiskärjessä. Pyöräilyn kannalta ei voisi toteuttaa juurikaan huonompaa järjestelyä. Vain kuvanottosuunnasta voi ajaa alueelle kohtuu selkeästi, muilta saavutaan alamäkeen ja muita suuntia juurikaan näkemättä. Pyöräilysuunnat on merkitty sinisellä.

Kevytväylä edellisen kuvan alikululta Keljonkankaan suuntaan. Jyrkkä mäki, tiukka mutka, asfaltti on huonossa kunnossa ja kasvillisuus peittää näkemiä.

Vielä kuva toisesta eli Keljonkankaan suunnasta Survontien alikululle.

Rantaraitin ja Ylistön kevytväyläsillan risteys

Kuva Ristonmaan suunnasta Rantaraitin ja Ylistön sillan risteykseen. Kasvillisuus peittää näkemiä sekä sillan että Ylistön rappusten suuntaan.

Edellisen kuvan alue Ylistön sillalta nähtynä. Näkemä peittyy erityisesti Rantaraitille Ristonmaan suuntaan.

Siltakadun ja Lehtorannantien kevytväyläjatkeen risteysalue

Kuva Lehtorannantien kevytväyläjatkeelta Siltakadulle. Kaupungissa pitää olla kasvillisuutta, mutta tällaiseen kohtaan pitäisi istuttaa vain matalia pensaita. Näkemä on olematon ja risteys vaarallinen.

Näkymä edellisen kuvan risteyksestä Lehtorannantien suuntaan. Tehtävä: paikanna kevytväyläristeys oikealle.

Vielä risteys nähtynä Siltakadulta. Risteyksessä on sille varsin tyypillinen liikenneruuhka. Tällaisilla ratkaisuilla (näkemäongelmat, tiukat mutkat, yhdistetyt kevytväylät) liikenne ruuhkautuu helposti.

Rantaraitin ja Suuruspääntien risteys

Rantaraitin ja Suuruspääntien risteys nähtynä Rantaraitilta siirtolapuutarhan suuntaan. Kasvillisuus aiheuttaa näkemäongelman. Yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on terävät reunakiveykset ja pieni notkelma, vaikka Rantaraitin pitäisi olla pääväylä tonttikatuun eli Suuruspääntiehen nähden.

Salvesenintien ja Äijälänkujan risteysalue

Kasvillisuus aiheuttaa näkemäongelman Salvesenintien kevytväylän ja ajoradan välille. Äijälänkuja vasemmalla. Tässä tulee usein pyöräiltyä ajoradalla, koska näkemä on niin puutteellinen.

Salvesenintien ja Valmetintien risteys

Tuoreesti remontoitu Salvesenintien ja Valmetintien risteys. Tässäkin on jonkin verran näkemäongelmaa kasvillisuuden vuoksi. Risteykseen toteutetut sivusiirtymät haittaavat selvästi pyöräilyä.

Rantaraitti Rauhalahdessa

Vasemmalla Rauhalahden voimalaitoksen täyttömaata, taustalla Äijälänrannan asuntomessualuetta.

Rantaraittia Jyväsjärven koilliskulmassa. Mutkan takana on Koivurannantieltä tulevan kevytväylän risteys.

Rantaraitin ja Lokintien kevytväyläjatkeen risteys

Rantaraitin ja Lokintieltä tulevan kevytväylän risteys Lokintien suunnasta. Alue näyttää enemmän luontopolulta kuin liikenneväylältä. Varsinkaan keskustan suunnan kevytväylälle ei näe lainkaan. Lokintieltä tulevalla kevytväylällä on vielä jyrkkä mäki, jolta risteysalueelle saavutaan vauhdikkaasti.

Rantaraitin ja Aholaidasta tulevan kevytväylän risteys

Tätäkään risteystä ei voi pitää kovin turvallisena. Siltaa pitkin saavutaan vielä alamäkeä. Rantaraitille pitäisi toteuttaa sillan alle suora ja tasainen ohitusreitti, kuten ehdotimme Vaajakosken laatukäytäväselvityksessä vuonna 2011.

Piippukujan ja Schaumanin puistotien risteysalue

Kännykkäkamerakuva Piippukujan kevytväylältä Schaumanin puistotien suuntaan.

Piippukujan kevytväylän ja Schaumanin puistotien risteys. Pensaat peittävät näkemän molempiin suuntiin.

Lohikoskentie Kolikkotien kohdalla

ELYn ylläpitämää väylää Lohikoskentiellä. Puut ja bussipysäkki aiheuttavat hankalan näkemäongelman. Tähän tullaan vauhdikkaasti Kyyhkysenmäeltä. Ehdotimme ongelman korjaamista vuonna 2010 Palokan suunnan laatukäytäväselvityksessä, mutta vielä ei ole kasvillisuuttakaan raivattu.

Keljonkankaantien ja Säynätsalontien risteys

Kännykkäkamerakuva Keljonkankaantien kevytväylän ja Hietatielle johtavan kevytväylän risteyksestä. Pensaat peittävät täysin näkemän risteäville väylille.

Jussinparta, Keltinmäentien alikulku

Nelisuuntainen kevytväylien risteys. Ei uskoisi, mutta vasemmalla on Keltinmäentien alikulku.

Palokanorsi

Palokanorren kevytväylän ja Jokelantien risteys. Kasvillisuus aiheuttaa vaarallisen näkemäongelman vielä syksylläkin.

Sammontien alikulku Palokanorrella. Näyttääkö tämä toimivalta liikenneväylältä? ELY epäonnistui pahoin Palokanorren pyöräväylien suunnittelussa.

Saarijärventie Eerolan kohdalla

Tehtävä: paikanna kuvasta neljä tonttiliittymää oikealle. Lyhyellä matkalla on kaikkiaan kymmenkunta lähes nollanäkemäistä tonttiliittymää. Tässä tekee mieli pyöräillä turvallisuussyistä ajoradalla. Kuva Kirrintien risteyksen kohdalta Saarijärventien kevytväylälle keskustan suuntaan.

Näkemäongelmien ratkaiseminen

Miten edellä kuvatut ja muut näkemäongelmat sitten ratkaistaisiin?

Kasvillisuuden raivaus

Ensimmäinen ja halvin keino näkemien parantamiseksi on kasvillisuuden raivaaminen. Monet väylien ja risteysten näkemäongelmat voitaisiin korjata jopa pelkästään puiden ja pensaiden raivaamisella.

Ehdotimme syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungille, että voisimme JYPS:in porukalla raivata kaupungin hallinnoimilta pyöräteiltä näkemäongelmia aiheuttavaa kasvillisuutta. Kaupunki ei selvästi itse saa raivattua näkemäongelmia, joten yhdistyksen hyödyntäminen olisi kustannustehokas tapa lisätä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Tietysti raivaamiseen sovittaisiin yhteiset pelisäännöt. Valitettavasti raivauskyselyihin ei ole vieläkään tullut lopullista vastausta. Myös valtion eli ELYn hallinnoimia väyliä voitaisiin raivata samalla tavalla – ELYkään ei ole itse juuri raivannut väyliään.

Pyöräväylien linjaaminen uudelleen ja muut korjaustoimenpiteet

Kaikkia näkemäongelmia ei saada korjattua pelkästään kasvillisuuden raivauksella. Esimerkiksi Jyväskylän Voionmaankadulla risteykset pitäisi selkeyttää poistamalla sivusiirtymät ja linjaamalla pyörätie suoraksi. Jalankulku ja pyöräily pitäisi myös erotella toisistaan sekä siirtää pyöräily tilaa säästäville yksisuuntaisille pyöräteille. Autoliikenteen kannalta rauhallisilla kaduilla, esimerkiksi Eeron- tai Harjukadulla, pyöräily kannattaa ja voidaan siirtää yksisuuntaisille pyöräkaistoille ajoratojen yhteyteen. Myös pyörä- ja muita sekaliikennekatuja käyttämällä voidaan vähentää vaarallisia näkemäongelmia – katukuilujen keskellä näkemäongelmia on vähemmän kuin reunoilla. Muitakin rakenteellisia korjausratkaisuja on runsaasti.

Paikoitellen näkemäongelmia ei enää mitenkään saada korjattua ilman kalliita ja raskaita toimenpiteitä, esimerkiksi alikulkujen ja rakennusten purkamista. Tällaisissa kohdissa pitää miettiä pyöräliikenteelle vaihtoehtoisia reittejä sekä vähentää näkemäongelmien vaaroja mm. kaistamaalauksilla, peileillä ja opastekylteillä.

Parempi pyöräväylien suunnittelu

Kaikkien ongelmien kohdalla on luonnollisesti parasta, jos ongelmat tiedostetaan ja vältetään kokonaan etukäteen. Näkemäongelmienkin välttämiseksi tarvitaan parempaa ja toimivampaa pyöräväylien suunnittelua. Suunnittelijoiden pitää sisäistää pyöräilyn vaatimukset väylille ja toteuttaa pyöräilyn kannalta mahdollisimman hyviä väyliä. Tässä on meillä Suomessa vielä paljon työsarkaa ja opeteltavaa. Hyvien pyöräväylien suunnittelu on Suomessa laiminlyöty vuosikymmenten ajan ja pyöräily on liikennemuodoista otettu täällä huonoiten huomioon.

Lähtökohta hyvien pyöräväylien suunnittelussa on tiedostaa se, millainen liikennemuoto pyöräily on. Pyöräily on lihasvoimaista liikennettä, joten pyöräilyn rasitus liikkujalle on minimoitava. Pyöräilijä ei halua jarrutella jatkuvasti – tai sitten pyöräilyn edistäminen voidaan unohtaa. Toisin sanoen näkemäongelmia ei voida korjata laittamalla pyöräilijät jarruttelemaan ja ajamaan kävelyvauhtia. Pyörällä pääsee ja pitääkin pystyä polkemaan noin 30 km/h. Pyöräilijän nopeus on noin nelin- tai viisinkertainen kävelijään verrattuna. Kävelylle riittävät näkemät eivät siis mitenkään toimi pyöräilylle. Mahdollisimman monessa paikassa kävely ja pyöräily pitää erotella toisistaan. Kaupunkiliikenteessä pyöräily on nopeudeltaan lähempänä autoilua kuin kävelyä. Pyöräväylät pitää suunnitella tämän mukaisesti.

Liikenneviraston valmisteilla oleva Jalankulku- ja pyöräilyteiden suunnitteluohje on hyvä – vaikkei vielä lainkaan riittävä (ks. pyöräily-yhdistysten lausunto ohjeesta täällä) – ohjeistus toimivien pyöräväylien suunnitteluun. Näkemäongelmien kannalta erityisesti suomalaiset surkeat alikulkustandardit kannattaa kokonaan hylätä. Toiveissa on, ettei maahamme rakenneta enää yhtään alikulkua montun pohjalle ja sijoiteta edustoille risteyksiä tai 90 asteen käännöksiä. Lisäksi väylien suunnittelussa kannattaa käyttää muitakin maailmalla hyväksi havaittuja ja myös näkemäongelmia vähentäviä ratkaisuja, kuten yksisuuntaisia pyöräteitä, pyöräkaistoja ja pyöräkatuja. Ylipäätään väylät pitää suunnitella mahdollisimman suorina, tasaisina, juohevina ja näkemiltään turvallisina.

Tallennettu kategorioihin Katuremontit, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Risteykset ja liittymät, Turvallisuus | Avainsanoina , , , , , , , | 8 kommenttia

Laajavuorentien kevytväyläsuunnitelmassa on ongelmia pyöräilyn kannalta

Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus suunnittelevat maantielle 16686 eli Laajavuorentielle yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Uusi yhdistetty kevytväylä alkaisi Kylpylähotelli Rantasipin luota ja jatkuisi Ruokkeentien lähelle Mutkapohjaan.

Olemme jättäneet suunnitelmasta JYPS:in liikenneryhmän voimin muistutuksen. Pyöräilyn kannalta suunnitelmassa on muutamia merkittäviä ongelmakohtia.

Suunnittelualueella Laajavuorentiellä on pitkä ja jyrkkä mäki. Suunniteltu väylä kulkee melko vilkasliikenteisen autotien vieressä, eikä aivan väylän varrella ole asutusta. Väylää toteutettaessa kannattaakin pitää mielessä se todennäköinen fakta, ettei väylä tule merkittävästi lisäämään kävelyä ja pyöräilyä. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta ensisijaisempi vaihtoehto olisi toteuttaa Tuomiojärven rannan lähelle tasaisempi väylä.

Kommentoimme myös väyläsuunnitelmaa yksityiskohtaisesti. Ehdotamme turvallisuus- ja sujuvuussyistä, että väylää levennetään mäen jyrkimmissä kohdissa. Haukkalantien ja Haukkamäentien risteyksiin ehdotamme useita väylän sujuvuutta ja turvallisuutta lisääviä parannuksia. Oppimis- ja ohjauskeskus Onervan ja Haukkalan alikulkukäytävien luona väylällä olisi liian jyrkkiä mutkia, joten niitä pitäisi loiventaa.

Lue muistutus pdf-muodossa täältä!

Tallennettu kategorioihin Katuremontit, Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Risteykset ja liittymät, Turvallisuus | Avainsanoina , , , , , , , , | 1 kommentti

Mannisenmäen katusuunnitelmat eivät ole pyöräilyn kannalta parhaat mahdolliset

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Mannisenmäelle uutta asuinaluetta. Alueen suunnitellut pyöräväyläjärjestelyt eivät ole parhaat mahdolliset. Suunnitelmien toteuttaminen sellaisenaan myös heikentäisi pyöräilyolosuhteita Saarijärventiellä.

Suunnitelmissa perusongelmana on se, että pyöräily-yhteydet ovat varsin päälleliimattuja. Suunnitelmista on nähtävissä se, että autoväylät on suunniteltu ensimmäisinä ja tärkeimpinä – jalankulku- ja pyöräilyväylät taas on suunniteltu autoväylien oheen ilman näkemystä toimivista pyöräilyolosuhteista. Suunnitelmissa jalankulku- ja pyöräväylät pomppivat autoväylien yli ja pyöräväylille tulisi useita jyrkkiä ja tarpeettomia mutkia. Autoväylät olisivat jalankulku- ja pyöräväyliä sujuvampia, suorempia ja helpompia käyttää, joten liikennemuotojen tasa-arvo ei alueella toteutuisi.

Olemme jättäneet katusuunnitelmista muistutuksen JYPS:in liikenneryhmän voimin. Muistutus löytyy pdf-muodossa täältä.

Tallennettu kategorioihin Katuremontit, Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Risteykset ja liittymät | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

ELYn Laukaantien pyöräväyläsuunnitelmassa ollaan tekemässä kalliilla huonoa

Keski-Suomen ELY-keskus suunnittelee Laukaantien remontoimista Sorastajantien liittymästä Kuormaajantien kiertoliittymään. Autotie on muuttumassa tältä väliltä 2+2 -kaistaiseksi. Remontin yhteydessä pyöräväyläjärjestelytkin ovat muuttumassa.

Emme missään tapauksessa ole tyytyväisiä suunniteltuihin kevytväylä- ja pyörätiejärjestelyihin. ELY kehuu suunnitelmansa edistävänsä pyöräilyä, mutta jokaiselle pyöräilystä jotain ymmärtävälle on selvää, että suunnitelman toteuttaminen heikentäisi pyöräilyolosuhteita oleellisesti. Suunnitelman toteuttaminen olisi vieläpä kallista, joten rahaa käytettäisiin pyöräilyolosuhteiden huonontamiseen – kyse olisi siis rahanhaaskauksesta. Esitämme alla kaksi vaihtoehtoa ELYn suunnitelmalle. Pyöräilyn kannalta paras vaihtoehto olisi hylätä ELYn suunnitelma ja toteuttaa Jyväskylän Baana Laukaantien viereen.

Olemme jättäneet tiesuunnitelmasta aiemmin ELYlle kannanoton, joka löytyy täältä. Kannanotolla ja keskusteluilla ELYn suuntaan ei ole ollut juurikaan vaikutusta, joten haluamme nostaa ELYn kehnon suunnitelman uudelleen esille. Tällaisia rahaa hukkaavia ja pyöräilyä haittaavia suunnitelmia ei pidä enää nykypäivänä toteuttaa.

Tiesuunnitelman alue on merkitty punaisella. Alue alkaa Sorastajantien risteyksestä ja päättyy Kuormaajantien kiertoliittymään. Karttapohja Jyväskylän karttapalvelu.

Laukaantie Sorastajantieltä Kuormaajantielle

Sorastajantien ja Kangasvuorentien noin 150-metrisellä välillä Laukaantien autoväylä on jo nyt nelikaistainen. Ajoradan kaakkoispuolella on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.

Kangasvuorentien ja Kuormaajantien välillä Laukaantien autoväylä on kaksikaistainen. Ajoradan kaakkoispuolella on koko matkalla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.

Laukaantietä Kangasvuorentien risteyksestä eteenpäin. Autotie muuttuu tässä nelikaistaisesta kaksikaistaiseksi. Kevytväylällä on autotietä selvästi jyrkempi mäki. Pyörätie on kuitenkin suora ja jatkuva. Kuva Google Street View.

Pyöräily Laukaantien kevytväylällä on tällä hetkellä kohtuullisen helppoa ja sujuvaa. Pyörätie on suora, jatkuva ja Kangasvuorentien ja Suluntien välisen liian jyrkän mäen jälkeen tasainen, eikä esimerkiksi pyöräilyä kovasti haittaavia reunakiveyksiä ole lainkaan. Asfaltti on paikoin epätasaista, eikä kevytväylällä ole omaa valaistusta. Ajoradan ja kevytväylän välisten puiden vuoksi autotien puolella olevasta katuvalaistuksesta ei ole kevytväylällä juuri mitään hyötyä.

Kangasvuorentien ja Kuormaajantien välillä kevytväylän puolella on kolme katu- ja neljä kiinteistöliittymää. Suluntien liittymä on näistä liikenteellisesti vilkkain. Risteyksissä on näkemäongelmia, mutta risteykset ovat kuitenkin selkeitä ja helposti hahmotettavissa. Laukaantien varsi on pääasiassa teollisuusaluetta, joten suoraan ajavaa ja kääntyvää raskasta liikennettä on melko paljon. Osa autoilijoista ei ota pyöräilijöitä kovin hyvin huomioon ja ajaa varsin lujaa, mutta sama ongelma on muuallakin. Joka tapauksessa muutamien risteysten kohdalla pyöräillessä pitää olla tarkkana. Toisinaan autot ovat pysähdyksissä pyörätienjatkeiden päällä.

Laukaantietä Kuormaajantien suuntaan. Vasemmalla hautausmaan parkkipaikka, oikealla Suluntien risteys. Kuva Google Street View.

Suluntien selkeä risteys. Pensaat ja puut aiheuttavat näkemäongelmia Suluntien ja Laukaantien kevytväylän välillä. Risteyksessä on vielä vanhat suojatiemaalaukset. Kuva Google Street View.

Saarioisten ja Puukeitaan tonttiliittymä. Puiden oksat ja pensaat aiheuttavat näkemäongelmia. Erityisesti pihasta tulevat autoilijat eivät näe pyöräilijöitä kovin hyvin. Kuva Google Street View.

Ensimmäinen liittymä HB:n kiinteistölle. Näkemäongelmiin pätevät samat seikat kuin edellisessäkin risteyksessä. Kiinteistöltä tultaessa ennen kevytväylää on STOP-merkki ja ennen ajorataa kolmio. Kuva Google Street View.

Toinen HB-Betonin liittymä. Risteyksen kaupungin puolella puut aiheuttavat näkemäongelman. Kevytväylän asfaltti on paikkailtua ja epätasaista. Kuva Google Street View.

Kangaslammen Korpitieltä tulevan kevytväylän liittymä. Risteys voisi olla suuntaisliittymä, tämä sujuvoittaisi pyöräilyä. Kuva Google Street View.

Tonttiliittymä Valion lähellä. Liittymässä liikennettä on varsin vähän. Kuva Google Street View.

Puulaakintien teollisuusalueen liittymä. Puut aiheuttavat jonkin verran näkemäongelmaa. Kuva Google Street  View.

Yritystien teollisuusalueen liittymä. Tässäkin risteyksessä on näkemäongelmaa. Autoteiden ja kevytväylien välisiin näkemäongelmiin pitäisi puuttua selvästi nykyistä tehokkaammin. Kuva Google Street View.

Suunnittelualueen päätepiste eli Laukaantien ja Kuormaajantien kiertoliittymä. Kuormaajantien ja Vihtiäläntien välille ollaan paraikaa rakentamassa suunnitteluperiaatteiltaan vanhentunutta kevytväylää. Kuva Google Street View.

ELYn suunnitelma

ELYn tiesuunnitelmassa erityisesti Kangasvuorentien ja Kuormaajantien väliselle osuudelle esitetään mittavia muutoksia. Noin 150-metrinen alkupätkä Laukaantietä Sorastajantien ja Kangasvuorentien välillä säilyisi pääosin ennallaan.

Kuten todettua, niin autotie muuttuisi 2+2 -kaistaiseksi.

Pyöräilyn kannalta merkittävintä on se, että suunnitelman mukaan Kangasvuorentien ja suunnilleen nykyisen Louhostien liittymän väliltä kevytväylä poistuisi kokonaan. Kangasvuorentien risteyksen luona kevytväylä kaivettaisiin monttuun ja väylä siirtyisi ajoradan alitse Laukaantien toiselle puolelle. Toisella puolella väylä nousisi jyrkkään ylämäkeen. Molemmin puolin Laukaantietä kevytväylälle tulisivat jyrkät noin 90-asteiset mutkat. Aiemman kannanottomme seurauksena mutkia on hieman loivennettu (vaaleanpunainen linjaus kuvassa), mutta edelleen alikulku on kaukana hyvästä ja toimivasta.

Laukaantien ja Kangasvuorentien risteysalue vasemmalla. Kartta ELYn suunnitelmaluonnoksesta.

Kevytväylä kulkisi Laukaantien ajoradan luoteispuolella hautausmaan vieressä.

Nykyisen Poratien risteyksen lähelle kevytväylälle tulisi toinen, edellistä selvästi pidempi alikulku uuden kiertoliittymän alitse. Tästä eteenpäin kevytväylä kulkisi suurin piirtein nykyisellä linjallaan Kuormaajantien kiertoliittymän luokse.

Noin nykyisten Poratien ja Louhostien liittymien kohdalle tulisi tällainen kiertoliittymäkompleksi. Kevytväylä alittaisi kiertoliittymän pitkän ja mutkittelevan alikulkujärjestelyn kautta. Kartta ELYn suunnitelmaluonnoksesta.

Mitä ELYn suunnitelmassa on vialla?

Olemme jo aiemmin eritelleet Laukaantien tiesuunnitelmaa melko tarkasti kannanotossa, joka löytyy täältä.

Pyöräilyn kannalta merkittävin ongelma suunnitelmassa on se, että kevytväylä siirtyisi Kangasvuorentien ja Poratien väliltä Laukaantien toiselle puolelle. Tällaiset poukkoilevat ja matkaa pidentävät järjestelyt eivät todellakaan lisää pyöräilyn helppoutta, sujuvuutta, nopeutta ja johdonmukaisuutta. Pyöräväylien pitää olla jatkuvia ja suoria, jos ja kun pyöräilyä aiotaan edistää.

Yhdeksi syyksi kevytväylän siirtoon hautausmaan puolelle on esitetty se, että meluisa Laukaantie olisi hieman kauempana hautausmaasta. Tien muutaman metrin sijaintieron vaikutus meluun on kuitenkin pieni. Jos ELY käyttää tällaista perustelua, niin melulaskelmat tulee esittää julkisesti. Mahdollinen pieni muutos hautausmaan melussa ei myöskään voi olla peruste pyöräilyolosuhteiden heikentämiselle. Hautausmaa on joka tapauksessa tien vieressä.

Suunnitelmasta jää epäselväksi myös se, miten kävely ja pyöräily tien toiselle puolelle jääville Saarioisten ja HB:n kiinteistöille aiotaan järjestää. Nelikaistainen Laukaantie aitoineen muodostaisi kaupunkirakenteessa sellaisen estevaikutuksen, ettei sen poikittaminen ylittäminen olisi mahdollista.

Suunniteltu alikulku Kangasvuorentien risteyksen kohdalla olisi pyöräilyn kannalta todella huono ratkaisu. Alikulku olisi montussa ja sen molemmille puolille tulisivat jyrkät 90 asteen käännökset risteyksineen. Näin alikulku pakottaisi pyöräilijän hidastamaan merkittävästi ja näkemät alikulussa ja sen edustoilla olisivat onnettoman huonot. Alikululle laskeutuessaan ja kääntyessään pyöräilijän pitäisi jarruttaa voimakkaasti, alikulusta noustakseen taas polkea raskaasti. Keskustan suuntaan poljettaessa alikulku poistaisi kaiken Laukaantiellä olevan mäen antaman hyödyn.

Kangasvuorentien liittymän luokse tulisi alikulku Laukaantien toiselle puolelle. Pohjakuva Google Street View.

Myös Poratien luona kiertoliittymän alittava alikulku olisi montussa ja erityisesti tien luoteispuoleinen käännös kevytväylällä olisi liian jyrkkä. Esimerkiksi mitoitusnopeudella 40 km/h minimikaarresäde on Liikenneviraston luonnosvaiheessa olevan Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeen mukaan 54 m. Koska kyseessä on pyöräilyn pääväylä, niin mitoitusnopeuden olisi oltava ohjeen mukaisesti juuri 40 km/h. Edellinen alikulku ei tietysti täytä tätä vaadetta mitenkään. Tämäkin alikulku tekisi pyöräilemisestä raskaampaa. Jalankulkijoille pitkä alikulku olisi sosiaalisesti turvaton.

Onnistunut ja hyvin suunniteltu alikulku on sellainen, että siihen saapuessaan voi polkea lisää vauhtia – näin samalla vauhdilla pääsee pois alikulusta. Jotta tämä on mahdollista, niin kaarresäteiden pitää olla pitkät, näkemien pitää olla riittävän avarat, eikä alikulun suulla saa olla risteyksiä. Kumpikaan suunnitelman alikuluista ei täytä näitä vaatimuksia. Autoteillä suunnitelman kaltaisia alikulkuja ei hyväksyttäisi koskaan. Suomessa pyöräilystä tehdään tällaisilla ratkaisuilla hidasta, hankalaa, raskasta ja vaarallista. Tämän on muututtava, jos pyöräilyä aiotaan edistää.

Suunnitelman toteuttaminen toistaisi samoja virheitä, joita ELY on tehnyt pyöräväylillä viime vuosina. Katsotaanpa joitain kuvia ELYn väylien alikulkuratkaisuista.

Esimerkki toimimattomasta alikulkuratkaisusta Vaajakoskentieltä. Toinen alikulku on piilossa oikealla puiden takana. Alikulut ovat jyrkkäreunaisessa montussa, esim. kuvanottokohdalla vauhtia on polkemattakin helposti 30 km/h. ELY perustelee alikulkuja turvallisyyshyödyillä. Käytännössä suuri osa pyöräilijöistä kuitenkin kokee tällaiset alikulkujärjestelyt vaarallisiksi ja pyrkii kiertämään ne kaukaa. Oikeissa pyöräilymaissa alikulkuja rakennetaankin vähän ja harkitusti.

Siltojen ja alikulkujen sekamelska Palokanorrella. Kukaan ei varmasti pyöräile mielellään tällaisella väylällä. Tällaiset ratkaisut hidastavat ja vaikeuttavat pyöräilyä sekä vähentävät pyöräilyn määrää. Talvipyöräilylle vuoristoratamaiset kevytväylät ovat kaikkein haitallisimpia.

Kevytväylää Palonanorrella. Alikulku on montussa ja heti sen edustalla on risteys. Alikulkuun pitää pyöräillä täysin uskon varassa, koska sinne tai sieltä pois ei näe lainkaan.

Pahasti näkemäongelmainen alikulku Palokanorrella. Pyöräilyyn tällaiset ratkaisut eivät sovellu lainkaan.

Lähes nollanäkemäinen alikulku montussa Saarijärventiellä. On sujuvampaa, kevyempää, nopeampaa ja turvallisempaa pyöräillä viereisen autotien kiertoliittymän kautta.

Edellä esitetyn kaltaisia alikulkuja ei tarvita Suomeen yhtään lisää. Kannattaa myös huomata,  että alikulkuja voi mainiosti toteuttaa myös toisella tavalla, kuten seuraava esimerkki Hollannista osoittaa.

Alikulku Hollannin Houtenissa. Monet Hollannin huonoimmista alikuluista ovat parempia kuin Suomen parhaat. Hollannissa alikulkujen edustoilla ei ole risteyksiä ja ne ovat näkemiltään aivan toista luokkaa. Monesti autotietä on korotettu, jotta pyöräilijöille ei tule ylimääräistä mäkeä.

ELY toteaa Laukaantien tiesuunnitelman esittelyssä näin: “Maantien 637 suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan uusilla kevyen liikenteen väylillä, jotka tukevat nopeaa työmatkapyöräilyä. Poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan uusin alikulkukäytävin ja niihin liittyvin kevyen liikenteen yhteyksin.” Suunnitelmaa tutkittaessa on kuitenkin selvää, etteivät tällaiset korulauseet perustu konkretiaan. Poukkoileva kevytväylä ja heikkotasoiset alikulut hidastaisivat pyöräilyä sekä tekisivät siitä aiempaa vaarallisempaa ja huonommin sujuvaa. Pyöräilyn kilpailykyky liikennemuotona heikkenisi, kun taas autoilua helpotettaisiin uusilla tasaisilla, nopeilla ja esteettömillä väylillä, joilla ei enää tarvitsisi varoa jalankulkijoita ja pyöräilijöitäkään.

Suunnitellut järjestelyt heikentäisivät pyöräilyn sujuvuutta, mielekkyyttä, nopeutta ja turvallisuutta, joten tiesuunnitelmassa käytettyjä periaatteita ei pidä sallia mihinkään. Pyöräteiden pitää olla mahdollisimman suoria, tasaisia ja ajolinjoiltaan mielekkäitä – eli helposti, turvallisesti ja nopeasti pyöräiltävissä sekä kesällä että talvella.

Tiesuunnitelma on myös yleisesti hyväksyttyjen jalankulun ja pyöräilyn edistämistavoitteiden vastainen. Suunnitelman toteuttaminen haittaisi jalankulkua ja pyöräilyä, joten suunnitelma on esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian ja toimenpidesuunnitelman vastainen. Suunnitelma ei noudata myöskään Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräilyteiden suunnitteluohjeen luonnosta.

ELYn suunnitelma ja kustannukset

On selvää, että Laukaantien tiesuunnitelman toteuttaminen heikentäisi pyöräilyolosuhteitä. Vielä ikävämmäksi asian tekee se, että pyöräilyratkaisuidenkin osalta suunnitelman toteuttaminen olisi kallista. Suunnitellut alikulut maksaisivat vähintään 150 000–200 000 euroa kappale ja muut kevytväyläjärjestelyt myös satoja tuhansia euroja. Suunnitellut pyöräväyläjärjestelyt maksaisivat näin 0,5–1 miljoona euroa – ja samalla heikennettäisiin pyöräilyolosuhteita. Tällaisen suunnitelman toteuttaminen ei ole millään tavalla järkevää.

Pyörätie kuntoon pienillä parannuksilla?

ELYn suunnitelma on pyöräilyn kannalta huono ja kallis. Mitä Laukaantien pyöräväylälle sitten pitäisi tehdä?

Huomattavasti parempi vaihtoehto olisi pitää kevytväylä vähintään suurin piirtein nykyisillä sijoillaan. Väylä olisi tällöin suora, selkeä, johdonmukainen ja jatkuva. Väylä voitaisiin asfaltoida sileäksi ja tasaiseksi kauttaaltaan. Samalla väylä voitaisiin erotella jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Laukaantie on yksi Jyväskylän pääpyöräväylistä, joilla erottelun pitäisi olla itsestäänselvää. Jyrkkää mäkeä Kangasvuorentien ja Suluntien välillä pitäisi loiventaa. Jalkakäytävällä ja pyörätielle pitäisi myös toteuttaa oma valaistus. Valaistusongelmaa ei pidä “ratkaista” kaatamalla maisemallisesti arvokkaita puita autotien ja kevytväylän välistä.

Myös kaikkien liittymien ongelmat ovat melko helposti ratkaistavissa, koska liittymät ovat lähtökohtaisesti selkeitä ja avaria. Esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa tai Ruotsissa tällaiset risteykset olisivat pyöräilyn kannalta nopeasti kunnossa. Kevytväylän molemmin puolin voitaisiin maalata pysäytysviivat, ja samalla pyörätienjatkeet voitaisiin maalata värillisiksi (Belgiassa ja Hollannissa punaisia, Tanskassa sinisiä, Ranskassa ja USA:ssa vihreitä). Risteyksiä ympäröivät pusikot ja puiden alaoksat voidaan raivata halvalla ja nopeasti ja se pitäisi tehdä niin pian kuin mahdollista.

Edellä mainitut ratkaisut ovat ELYn ehdotuksia halvempia ja lopputuloskin olisi pyöräilyn kannalta huomattavasti parempi.

Maalattu pyörätienjatke maantiellä Belgiassa.

Jyväskylän pyöräbaana

Jyväskylän pyöräbaanan toteuttaminen vähintään Laukaan rajalle olisi vielä edellä esitettyjä ratkaisuja selvästi parempi vaihtoehto.

Kun Laukaan suunnan pyöräväyläjärjestelyitä ajatellaan kokonaisuutena, niin nykyisellään toimivaa pyörätietä Laukaan suuntaan ei ole. Kankaan ja Seppälän kaakkois- ja itäpuolella menee meluisa ja monia hankalia risteyksiä sisältävä Tourulantie–Seppäläntie-kokonaisuus. Pidemmällä Kangasvuorentie on niin mäkinen, ettei siihen saa suosittua pyöräväylää mitenkään. Kankaan ja Seppälän länsi- ja luoteispuolella Puistokatu on huonokuntoinen ja Laukaantienä jatkuvalla Lohikoskentiellä pari tiukkaa mäkeä. Taulumäki ja erityisesti Kyyhkysenmäki muodostavat pyöräilylle merkittävän estevaikutuksen. Lohikoskentien, Laukaantien ja Seppäläntien risteykseen on rakennettu pyöräilylle keinotekoinen este syvän, jyrkkäreunaisen ja näkemiltään vaarallisen alikulkunotkon muodossa.

Pyöräilyä haittaava näkemäongelmainen ja montun pohjalle sijoitettu alikulku Laukaantien ja Seppäläntien risteyksessä. Heti kuvan alikulun jälkeen on kolmihaarainen risteys ja vasemmalla toinen alikulku.

Jyväskylän Baana sen sijaan saataisiin toteutettua suorana, tasaisena, esteettömänä, miellyttävänä, rauhallisena, johdonmukaisena, jatkuvana ja yhtenäisenä käytännössä keskustasta vaikka Laukaan Leppävedelle asti. Koko matkalla ei esimerkiksi ole yhtään mäkeä, tasaisen lisäksi on vain joko loivaa nousua tai laskua. Baana olisi pyöräväylänä ylivertainen esimerkiksi nykyiseen Laukaantiehen verrattuna. Baana olisi moottoritietasoa, kun taas nykyinen Laukaantien kevytväylä on kärrypolku.

Baana todennäköisesti ja toivottavasti toteutuu vähintään Seppäläntielle asti. Myös Kangasvuorentielle Baana on ilman muuta järkevä rakentaa, niin hyvä ja pyöräilyä edistävä väylä olisi kyseessä. Huhtasuon alueella on merkittävä määrä asukkaita, jotka voisivat hyödyntää Baanaa liikkumisessaan. Vanhalle ratapohjalle ei voi tällä osuudella olla mitään yhteiskunnallisesti lähellekään yhtä merkittävää käyttöä.

Miten sitten pidemmällä?

Alla kartalla näkyy Jyväskylän pyöräbaanan hahmoteltu reitti Seppälänkankaan ja Palokankaan alueilla.

Laukaantien tiesuunnitelman alue on merkitty punaisella. Ehdotetun pyöräbaanan reitti on merkitty mustalla ja vihreällä. Ehdotettu reitti menee lähellä Laukaantietä. Mustalla merkityt osuudet olisivat tässä vaiheessa varsin helppoja toteuttaa. Vihreällä merkitty osuus lienee hankalin, sillä HB-Betoni on vuokrannut vanhan ratapohjan itselleen. Ainakin alkuvaiheessa Baanan pitäisi kiertää Betonitien kautta. Baanan reitti jatkuisi suorana, tasaisena ja viihtyisänä pitkälle Laukaan puolelle, toisin kuin Laukaantien varrelle rakenteilla oleva mäkinen ja meluisa kevytväylä.

On selvää, että Baanan käyttö vähenisi kauempana keskustasta. Tämä ei kuitenkaan sinällään vielä ole peruste hylätä Baanan toteuttamista kauempana.

ELYn Laukaantien tiesuunnitelmasta säästyneet rahat voitaisiin ohjata viereisen Baanan toteuttamiseen – kun rahaa käytetään ja uutta väylää tehdään joka tapauksessa, niin on järkevää ohjata rahat parhaaseen mahdolliseen väylään. Baanaan rahat käytettäisiin paljon fiksummin kuin Laukaantiellä. Baana olisi pyöräilyä edistävä ratkaisu, toisin kuin ELYn Laukaantien pyöräväyläsuunnitelma, jossa ei pyöräilyn kannalta ole oikeastaan mitään nykyaikaista tai kiinnostavaa. Pelkästään Baanan symboli- ja esimerkkiarvo pyöräilylle on erittäin merkittävä.

On myös niin, että tiesuunnitelman mukaisen Laukaantien pyöräväylän toteuttaminen haittaisi Baanan toteuttamista – kovin monia rinnakkaisia väyliä ei ole järkevää tehdä, vaikka Baana olisikin Laukaantiehen verrattuna paljon parempi. Valitettavasti tilanne saattaa olla jo tällainen Laukaantiellä Kuormaajantieltä Laukaan Vihtiäläntielle. ELY toteuttaa paraikaa Laukaantien varteen huonoa kevytväylää, vaikka on selvää, ettei vielä autotietäkin mäkisempi kevytväylä koskaan tulee merkittävästi lisäämään pyöräilyä. Laukaantien tiesuunnitelman tavoin kyseinen kevytväylä on lähinnä esimerkki rahan heittämisestä hukkaan.

Kauempana keskustasta, erityisesti Kangaslammen alueelta eteenpäin, Baanalla olisi myös virkistyksellistä arvoa, vaikka Baanan ensisijainen tarkoitus on ehdottomasti lisätä työmatka- ja muuta liikennepyöräilyä. Eri puolilla Eurooppaa kymmeniä tuhansia kilometrejä entisiä ratapohjia on muutettu virkistyspyöräväyliksi. Monilla alueilla tällaiset väylät ovat erittäin suosittuja jopa matkailullisesti (ks. esim. Espanjan GreenWays; kymmenittäin kohteita sisältävä listaus ratapohjille tehdyistä maailman tärkeimmistä pyöräteistä löytyy täältä).

WSP:n laatima selvitys Jyväskylän Baanasta löytyy täältä ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen laatima käyttöpotentiaalianalyysi täältä.

Vertailun vuoksi Helsingissä tavoitellaan jo kokonaista baanaverkostoa. Baanat on todettu pyöräilyä edistäviksi. Ks. lisätietoja esim. täältä, täältä ja täältä.

Kaavoituksessa ja tiesuunnitelmien laadinnan yhteydessä on ehdottomasti varmistettava, ettei Jyväskylän Baanan reitille tule muuta pysyvää käyttöä millään osuudella. Tällaista ainutlaatuista mahdollisuutta ei kannata hukata.

Baana voisi näyttää hieman tällaiselta. Laadukasta pyöräväylää Hollannin Bredassa.

Laukaantien pyöräväyläsuunnitelma tulee hylätä

Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että ELYn Laukaantien tiesuunnitelma hylätään vähintään pyöräväyläratkaisun osalta. Myös nykyisen Laukaantien kevytväylän kunnostamisen kanssa kannattaa odottaa. Ennen pyöräväylien kunnostamisia tai rakentamisia tällä suunnalla pitää perusteellisesti selvittää mahdollisuus toteuttaa Jyväskylän pyöräbaana mahdollisimman pitkänä ja jatkuvana, aina Laukaan Leppävedelle asti.

Teemu Tenhunen
Puheenjohtaja

Esa Rantakangas
Kaisa Peltonen
Antti Poikola
Johtokunnan jäseniä

Samuli Rinne
Pyöräilynedistämisvastaava

Annimaria Valli
Mikko Merikivi
Juha-Pekka Kervinen
Virpi Kauko
Tuomo Kohvakka
Joni Kettunen
Liikenneryhmän jäseniä
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Tallennettu kategorioihin Katuremontit, Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Liikennejärjestelmä, Turvallisuus, Uncategorized | Avainsanoina , , , , , , , | 2 kommenttia

Naurattava/naurettava matka -kampanja 20.9.–6.10.

Naurettava/naurattava matka -kampanja käynnistyy Jyväskylässä perjantaina 20.9. Kampanja sisältää kaksi kilpailua, joista molemmista voi voittaa Christiania-lastipyörän. Kerää kuusi tarraa kampanjassa mukana olevista liikkeistä ja/tai kerro tarinasi naurettavan lyhyestä automatkasta 20.9.–6.10!

Kampanjan Naurettava matka -osion alkuperäinen idea on lähtöisin Malmöstä, jossa järjestettiin suurella budjetilla ”Inga löjliga bilresor”. Kampanjan aikana malmöläiset kertoivat mm. naurettavan lyhyistä automatkoistaan ja kampanjan järjesti muuta pyöräilyyn kannustavaa toimintaa. Kampanjan aikana alle 5 km automatkojen osuus saatiin laskettua 50 prosentista 38 prosenttiin! Kampanjamme Naurattava matka -osiossa taas kannustetaan ihmisiä fillaroimaan kauppaan, töihin ja harrastuksiin keräämällä kuusi tarraa osallistumiskorttiin.

Naurettava

Naurattava/naurettava matka -kampanja toteutetaan osana Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta–hanketta. Kokeilun järjestää JYPS ry.

www.naurettavamatka.fi

www.facebook.com/naurettavamatka

Tallennettu kategorioihin Kaupat, liikkeet ja asiointipyöräily, Pyörät, välineet ja varusteet, Pyörätapahtumat, Tiedotteet ja mainokset, Uncategorized | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Baanakävely torstaina 19.9. klo 16

Jyväskylän Baanan ehdotettu reitti kokonaisuudessaan.

Ehdotimme syksyllä 2012 Suomen parhaan pyörätien rakentamista käytöstä poistuneelle junaradalle Jyväskylän Kankaalta Laukaan suuntaan. Uusi pyörätie, Jyväskylän Baana, lisäisi ja helpottaisi merkittävästi pyöräilyä sekä olisi selvityksen mukaan taloudellisestikin kannattava. Baana olisi myös tärkeä valtakunnallisen tason esimerkki toimivan pyörätien toteuttamisesta – Suomessa ei toistaiseksi juurikaan ole laadukkaita pyöräteitä. Jyväskylässä ELY-keskus suunnittelee Laukaantien varteen Baanareitin yhden osuuden viereen uutta pyörätietä, joka heikentäisi pyöräilyolosuhteita.

Baanan toteuttamisen edistämiseksi järjestämme JYPS ry:n kautta kaikille avoimen Baanakävelyn. Patikoimme tapahtumassa Baanareitillä, esittelemme Baanan ominaispiirteitä ja hyötyjä sekä keskustelemme Baanan toteuttamisesta ja Laukaantien tiesuunnitelmasta. Kävelyllä mukana on myös Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Timo Vuoriainen. Vuoriainen mm. esittelee laaditun Baanaselvityksen tuloksia.

Lähtöpaikka ja -aika sekä muut järjestelyt

Baanan reitti olisi harvinaisen suora, tasainen ja viihtyisä.

Baanakävely alkaa Aren aukiolta Kauppakadun ja Puistokadun risteyksestä torstaina 19.9. klo 16. Aukiolta kävellään suunnitellulle Baanan reitille. Baanareittiä voi kävellä valintansa mukaan joko Kyyhkysentielle tai Suluntielle. Kyyhkysentieltä on kuljetus takaisin keskustaan noin klo 17 ja Suluntieltä klo 18. Kyyhkysentielle on kävelymatkaa noin 2,5 km ja Suluntielle noin 5 km. Kyyhkysentiellä on osallistujille mehutarjoilu.

Mitä mukaan?

Baanakävelylle kannattaa ottaa säänmukaiset ulkoiluvaatteet. Tukevat ulkoilukengät ovat myös hyvä valinta, sillä muutamassa kohdassa kävellään vanhan ratapohjan sepelillä. Kameraakaan ei kannata unohtaa, sillä onhan historiallisella retkellä otettava paljon kuvia! Saatatpa päästä kävelemään myös hylätyllä haamusillalla!

Ilmoittautuminen ja lisätietoja

Baanakävelylle mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Kävelylle on kuljetusten ja tarjoilun varaamisen vuoksi pakollinen ilmoittautuminen täällä.

Tallennettu kategorioihin Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Pyörätapahtumat, Tiedotteet ja mainokset | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Pyörätien jatkeiden maalaus

Perusperiaatteena pyörätien jatkeen merkintöjä tehtäessä pitäisi olla ajatus siitä, että pyörätien jatke ohjaa pyöräilijän aina sinne, missä matka jatkuu laillisesti ilman, että pyörätien jatketta kulkevan pyöräilijän tarvitsee missään vaiheessa jalkautua taluttamaan.

Jyväskylässä on viimeaikoina maalailtu pyörätien jatkeita isolla kädellä keskusta-alueelle. Harmi vaan, että niitä on maalailtu moneen paikkaan, missä ei ole pyöräilylle sallittua väylää toisella puolella tai pahimmassa tapauksessa kummallakaan puolella jatketta.

Esimerkiksi Yliopistonkadun ja Vaasanakadun risteyksessä oli maalattu yksi uusi pyörätien jatke, joka johtaa suoraan jalkakäytävälle (ilmakuvassa punaisella ympyröity kohta). Toinen esimerkkikuva on tuoreesta ja nähdäkseni virheellisestä pyörätien jatkeen maalauksesta Yliopistonkadun yläpäästä Norssin edestä, missä pyörätietä ei ole toisella puolen katua. Tällaiset katumerkinnät suorastaan ohjaavat pyöräilijät ajamaan jalkakäytävällä – Tukholman liikennesuunnittelijan sanoin ”kaupunki saa sellaiset pyöräilijät, kuin ansaitsee”.

Tuore pyörätien jatkeen maalaus Jyväskylän Yliopistonkadun yläpäästä Norssin edestä, missä pyörätietä ei ole toisella puolen katua.

Jyväskylässä on Yliopistonkadun ja Vaasanakadun risteykseen maalattu uusi pyörätien jatke, joka johtaa suoraan jalkakäytävälle. Vanhassa ilmakuvassa tämä on vielä vain pelkkä suojatie.

Pyöräilijöiden oikeusturvan näkökulmasta pohdituttaa, että mikä mahtaa olla pyöräilijän oikeudellinen asema väärin maalatulla pyörätien jatkeella? Eli onko pelkästään katuun merkitty jatke laillinen paikka ajaa pyörällä, vaikka pyörätie ei toisella puolen jatkuisikaan?

Pyörätien jatkeiden maalaaminen on sanalla sanoen ”villiä” koko maassa. Lainmuutos edellyttää, että vuonna 2017 kaikki pyörätien jatkeet on merkittävä katumaalauksilla ja aikarajaa lähestyttäessä tienpitäjät (kunnat ja ELY-keskukset) kiihtyvällä tahdilla maalauttavat risteyksiin katkaistuja suojatieraitoja. Ongelmana on, että käytössä olevat ohjeistukset siitä, mihin ja miten näitä pyöräilijöille osoitettuja ajoradan ylityspaikkoja pitäisi maalata ovat ilmeisen sekavat ja puutteelliset.

Mitä ilmeisimmin kunnissa noudatetaan Liikenneviraston ohjeistusta, joka on lähtökohtaisesti suunniteltu maanteille ja on aivan liian karkealla tasolla kaupungeissa noudatettavaksi (ks. Uudet tiemerkinnät kalvoesitys). Liikennevirasto on teettämässä parhaillaan myös uudistettua versiota valtakunnallisesta pyöräilyn ja kävelyn suunnitteluohjeesta, joka ottaa hieman tarkemmin kantaa myös pyörätien jatkeisiin.

Liikenneviraston ohjeistuksissa on aivan liikaa tulkinnanvaraisuutta sen suhteen, milloin ja miten merkitään (tai jätetään merkitsemättä) pyörätien jatke tapauksissa, joissa pyöräväylä alkaa tai päättyy tai pyöräväylä kulkee vain toisella puolella katua. Alla on esimerkkikuva, jonka pitäisi ilmeisesti kertoa, miten pyörätien jatke merkittäisiin, jos pyörätien alku/loppupäässä on esim. tontti- tai katuliittymä, jonne pyöräilijöitä menee.

Alkuperäiskuva: Tiemerkintäpäivät 8.2.2013 / Uusi Tiemerkinnät-ohje, Liikennevirasto. Punaisella on alkuperäiskuvan päälle yritetty merkitä pyöräilijän ajolinja

Pyöräilyjärjestöillä ja muilla sidosryhmillä kommentoitavana olleen valtakunnallisen suunnitteluohjeen luonnosversiossa oli käytetty samaa ylläolevaa kuvaa ja toisaalla allaolevia esimerkkikuvia keskisaarekkeista ja pyörätien jatkeista.

Alkuperäiskuva: Tulevan pyöräilyn ja jalankulun suunnitteluohjeen kommenttiryhmälle lähetetty luonnosversio. Punaisella on alkuperäiskuvan päälle yritetty merkitä pyöräilijän ajolinja

Pyöräilyjärjestöjen yhteisessä lausunnossa kiinnitimme asiaan huomiota: ”Pyöräilijälle tarvitaan jonkinlainen selkeä reitti oikeaan paikkaan ilman reunatukien ylityksiä tai muita esteitä. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita pyörätien jatketta, vaan pyörätien jatke voi viedä harhaanjohtavasti väärään suuntaan. Esimerkiksi kuvassa 4.19d jatke ohjaa jalkakäytävälle, jonne pyöräilijän ei kuitenkaan kuulu mennä. Usein on epäselvää, jatkuuko pyörätie vai muuttuuko se jalkakäytäväksi. Tilannetta ei pidä pahentaa entisestään harhaanjohtavilla merkinnöillä.” Toivottavasti tämä korjataan valtakunnallisen ohjeistuksen lopulliseen versioon.

Ohjeistuksen tekijöille antaisin lisäksi yksinkertaisen vinkin tyyppipiirrustusten tarkoituksenkukaisuuden tarkasteluun: koittakaa piirtää kuvien päälle pyöräilijöiden ajateltu ajolinja ilman, että kynää nostetaan paperista (käännöksetkään eivät voi olla 90 asteen kulmassa!).

Pyöräilijöiden liikenneympäristöstä löytyy valitettavasti lukuisia kohtia, joihin kun yrittää piirtää fiksua ajolinjaa, niin joutuu lisäämään vain kysymysmerkkejä kuvan päälle. Jokainen tällainen kysymysmerkki aiheuttaa kysymysmerkkejä myös pyöräilijän päässä ja loogisen reittivalinnan pohtiminen on paitsi turhauttavaa, niin myös turvatonta, koska pohdintaan käytetty huomiokapasiteetti on poissa muun liikenteen huomioimiselta.

Helsingissä pyörätien jatke johtaa suoraan jalkakäytävälle. Bulevardin pyörätie alkaisi noin 10 metriä sivumpaa, sinnehän pyöräilijät pitäisi pyörätien jatkeella ohjata.

Esimerkkikuva Helsingistä Pitkän sillan Hakaniemen päästä, missä pyörätien jatke johtaa suoraan jalkakäytävälle – tätä ratkaisua kannattaa verrata Tukholman vastaavaan tilanteeseen.

Tehtävä ei kuitenkaan ole mahdoton, Tukholmasta otettuun kuvaan luontevan ajolinjan piirtäminen on helppoa.

Tukholmassa päättyvän pyörätien jatke ei johda paikkaan, missä pyörätie ei jatku (jalkakäytävälle), vaan se ohjaa pyöräilijät ajoradalle.

Laitoin Jyväskylän tapauksesta palautetta kaupungille ja pienen mutkan jälkeen palaute löysi oikean osoitteen – maalauksista vastaa ylläpito, ei siis esimerkiksi liikennesuunnittelu. Ongelmat maalauksissa olikin jo noteerattu ja erittäin nopealla aikataululla viikon sisään palautteesta järjestyy tapaaminen, jossa pyritään laittamaan sekavuudelle stoppi ja linjaamaan, miten ja mihin pyörätien jatkeita tulisi merkitä.

Tallennettu kategorioihin Katuremontit, Liikennejärjestelmä, Uncategorized | 17 kommenttia