Pyöräilyn ja muiden liikennemuotojen merkitys Jyväskylän keskustan kauppakeskuksille, osa 2

Olemme selvittäneet JYPS ry:n hankkeissa toissa ja viime vuonna pyöräilyn ja muiden liikennemuotojen merkitystä Jyväskylän keskustan kauppakeskuksille. Selvityksen ensimmäinen osa toteutettiin loka-marraskuussa 2015 ja osiosta julkaistiin artikkeli joulukuussa 2015. Halusimme selvittää kulkutapoja kauppakeskuksiin myös kesällä, joten toistimme laajan haastattelukierroksen kauppakeskuksissa touko-kesäkuussa 2016.

Selvityksen ensimmäinen osa toteutettiin JYPSin hankkeessa Pyöräilyviikko ja We Cycle Keski-Suomi ja toinen hankkeessa Kiitos kun pyöräilet. Molempien pyöräilynedistämishankkeiden tärkein rahoittaja on ollut Liikennevirasto liikkumisen ohjauksen valtionavun kautta.

MITÄ SELVITETTIIN, MITEN JA MILLOIN?

Selvityksissä tutkittiin Jyväskylän keskustan kauppakeskusten asiakkaiden saapumistapoja keskustaan ja rahankäyttöä ko. keskuksissa. Tarkoitus oli tutkia erityisesti pyöräilijöiden ja pyöräilyn merkitystä keskustan liikkeille.

Vuonna 2015 selvitimme myös kauppakeskusten liikkeiden arviot asiakkaidensa kulkutavoista, tätä osaa ei toistettu enää kesällä 2016.

Sekä syksyn 2015 että kesän 2016 selvitykset toteutettiin haastattelemalla tiettyinä aikoina kauppakeskuksista poistuneet asiakkaat. Kesän 2016 kyselyt tehtiin tiistaina 31.5. Jyväskeskuksessa, keskiviikkona 1.6. Forumissa, torstaina 2.6. Mestarin Herkussa sekä perjantaina 3.6. Tawastissa ja Torikeskuksessa. Haastattelut suoritettiin keskuksissa samaan aikaan, klo 15–17. Suurin osa asiakkaista suostui haastatteluun.

Haastatteluja meneillään Mestarin Herkussa 2.6.2016.

Kesän 2016 selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 3404 kauppakeskusten asiakasta. Syksyllä 2015 haastateltuja oli 3087.

Keskusten asiakkailta kysyttiin pääasiallista kulkutapaa keskustaan. Kaikkien liikennemuotojen käyttäjät ovat aina myös kävelijöitä, joten näitä siirtymiä pääasiallisen liikennemuodon ja kauppakeskuksen välillä ei laskettu mukaan selvitykseen. Jos haastateltava saapui kauppakeskukseen kokonaan kävellen, kulkutavaksi merkittiin kävely.

Rahan käyttämisen osalta asiakkailta kysyttiin tehtyjen ostosten yhteissummaa kyseisessä keskuksessa.Vaihtoehtoina olivat ”ei ostoksia” tai ostosten arvo 1–20 €, 21–40 €, 41–60 €, 61–80 €, 81–100 €, 101–200 € tai yli 200 €.

Alla on esitelty kauppakeskuksittain kesän 2016 kyselyiden tulokset, vertailua syksyn 2015 haastattelukierrokseen ja johtopäätöksiä.

Jos et jaksa lukea kauppakeskuskohtaisia tilastoja, niin hyppää lopun yleisiin tuloksiin, vertailuun syksyn 2015 selvitykseen ja johtopäätöksiin.

JYVÄSKESKUS

Jyväskeskuksen sisäänkäynti Asemakadulla.

Jyväskeskuksessa selvitystä tehtiin tiistaina 31.5.2016 klo 15–17. Haastattelijoita oli 6. Haastattelijoita oli kahdella Kauppakadun uloskäynnillä sekä Asemakadun ja parkkihallin uloskäynneillä.

Haastateltuja asiakkaita oli 484 eli yli tuplamäärä syksyyn 2015 (233) verrattuna.

Sää haastatteluiden aikana aurinkoinen ja lähes helteinen. Tuloksiin saattoi jonkin verran vaikuttaa se, että 31.5. oli ToukoFestin ensimmäinen päivä – koululaisia vaikutti keskustassakin olevan normaalia enemmän.

Asiakkaiden kulkutavat, ostoksiin käytetyt summat ja vaikutukset liikevaihtoon

Haastatelluista 484 asiakkaasta kävellen oli saapunut 81, pyörällä 76, bussilla 107 ja omalla autolla 210. 10 oli saapunut joillain muilla tavoilla. Toisin sanoen kävelyn kulkutapaosuus oli 17 %, pyöräilyn 16 %, bussin 22 %, oman auton 43 % ja muiden tapojen 2 %.

Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn osuus matkoista oli yhteensä 33 %. Kävelyn, pyöräilyn ja bussin osuus matkoista oli yhteensä 55 %. Ajoneuvoliikenteen eli pyöräilyn, bussin ja autoilun osuus oli 81 %.

Haastatelluista kävelijöistä 37 % osti keskuksesta jotain. Keskimääräinen haastateltujen kävelijöiden ostos oli arvoltaan noin 5 € – keskiarvossa ovat mukana myös ne, jotka eivät ostaneet mitään. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat siis 16 %.

Pyöräilijöistä 42 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan 6 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin myös 16 %.

Pyöräilijöiden tavoin 42 % bussilla saapuneista teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 7 €. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta 26 %.

Omalla autolla liikkuneista 30 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen autolla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 5 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 40 %.

Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn käyttäjien osuus liikevaihdosta oli haastatteluaikaan 32 % sekä kävelyn, pyöräilyn ja bussin 58 %.

Kulkutapa / mittari Osuus matkoista, % Ostoaktiivisuus, % Keskimääräinen ostos, € Osuus liikevaihdosta, %
Kävely 17 37 5 16
Pyöräily 16 42 6 16
Bussi 22 42 7 26
Auto 43 30 5 40
Muut kulkutavat 2 40 4 1

Muutokset vuoden 2015 selvitykseen verrattuna

Edelliseen haastattelukierrokseen 29.10.2015 verrattuna kävelyn kulkutapaosuus tippui lähes puoleen (30 -> 17 %). Pyöräilyn (13 -> 16 %), bussin (17 -> 22 %) ja oman auton (40 -> 43 %) osuudet kasvoivat.

Kaikilla kulkutavoilla (syksyllä 2015 kukaan ei saapunut muilla kulkutavoilla) Jyväskeskukseen saapuneiden asiakkaiden ostoaktiivisuus väheni syksyn 2015 haastatteluihin verrattuna. Muutos oli suurinta autolla (47 % -> 30 %), pyörällä (55 -> 42 %) ja kävellen (49 -> 37 %) liikkuneiden keskuudessa. Bussilla liikkuneiden keskuudessa (56 -> 49 %) muutos ei ollut aivan niin suuri.

Keskimääräiset ostosummat pienenivät Jyväskeskuksessa selvästi. Kävelijöiden keskimääräinen ostos väheni 8 € (13 € -> 5 €), pyöräilijöiden 9 € (15 € -> 6 €), bussilla saapuneiden 5 € (12 € -> 7 €) ja autoilijoiden 7 € (12 € -> 5 €). Keskiarvoissa ovat mukana myös ne, jotka eivät ostaneet mitään.

Kävelijöiden Jyväskeskukseen tuoma liikevaihto pieneni syksyyn 2015 verrattuna lähes puoleen (30 % -> 16 %). Autoilijoiden tuoma liikevaihto pysyi ennallaan (40 % -> 40 %). Pyöräilijät (15 % -> 16 %) ja bussilla saapuneet (16 % -> 26 %) toivat liikevaihtoa edellistä haastattelukierrosta enemmän.

Johtopäätöksiä

Kävelyn kulkutapaosuus pieneni Jyväskeskuksessa syksyn 2015 haastatteluihin verrattuna noin puoleen. Trendi oli selvä muissakin keskustan kauppakeskuksissa, mutta Jyväskeskuksessa muutos oli suurin. Kävelystä siirtyi kulkijoita kaikkiin muihin liikennemuotoihin, eniten bussilla kulkemiseen. ToukoFestin ensimmäinen päivä saattoi vaikuttaa bussilla liikkumisen suosioon, sillä keskustassakin oli koululaisia bussilla luokkaretkellä. Muissa kauppakeskuksissa, joissa haastatteluita tehtiin, bussilla kulkemisen suosio väheni muutamia prosenttiyksiköitä.

Kaikilla kulkutavoilla liikkuneiden ostoaktiivisuus väheni selvästi syksyn 2015 selvitykseen verrattuna. Ilmeisesti kesäaikaan kauppakeskuksissa kuljeskellaan enemmän muuten vain. Myös lähestyvät koulujen päättäjäiset saattoivat vaikuttaa siihen, että ihmiset kiertelivät useissa kauppakeskuksissa lahjoja etsiskellen. Eniten väheni autolla liikkuneiden ostoaktiivisuus, ollen vähäisintä liikennemuodoista. Jopa hämmästyttävänä voi pitää sitä, että vain 30 % autolla saapuneista osti Jyväskeskuksesta jotain.

Kaikkien liikenneryhmien osalta keskimääräiset ostosummat olivat vuoden 2015 selvitystä pienempiä. Pelkästään ostoaktiivisuuden väheneminen ei selitä tätä.

Forumia vastapäätä oleva sisään- ja uloskäynti oli Jyväskeskuksen suosituin. Ovella haastateltiin 2 tunnissa 208 asiakasta. Kompassin suunnan sisään- ja uloskäynnin luona haastateltiin 164 asiakasta.

FORUM

Forumissa selvitystä tehtiin keskiviikkona 1.6.2016 klo 15–17. Haastattelijoita oli 11. Haastattelijat sijoittuivat Kauppakadun, parkkihallin ja Vapaudenkadun uloskäynneille sekä kahdelle Asemakadun uloskäynnille.

Haastateltuja asiakkaita oli keskuksista eniten, 1470. Asiakasvirrat olivat vilkkaampia kuin muissa keskuksissa.

Sää haastatteluiden aikaan oli poutainen, lämpötila oli noin +20 C.

Asiakkaiden kulkutavat, ostoksiin käytetyt summat ja vaikutukset liikevaihtoon

Haastatelluista 1470 asiakkaasta kävellen oli saapunut 286, pyörällä 176, bussilla 509 ja omalla autolla 389. Muilla tavoilla oli saapunut 110. Toisin sanoen kävelyn kulkutapaosuus oli 19 %, pyöräilyn 12 %, bussin 35 %, oman auton 26 % ja muiden tapojen 8 %.

Lihasvoimaisen liikenteen osuus asiakkaista oli yhteensä 31 % sekä kävelyn, pyöräilyn ja bussin 66 %. Ajoneuvoliikenteen eli pyöräilyn, bussin ja autoilun osuus oli 73 %.

Haastatelluista kävelijöistä 52 % osti Forumista jotain. Keskimääräinen haastateltujen kävelijöiden ostos oli arvoltaan 12 € – keskiarvossa ovat mukana myös ne, jotka eivät ostaneet mitään. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat näin 20 %.

Pyöräilijöistä 41 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan 8 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta 8 %.

Bussilla liikkuneista 44 % teki ostoksia keskuksessa. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 10 €. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta 30 %.

Omalla autolla liikkuneista 40 % teki ostoksia keskuksessa. Ostoksiin käytetty keskimääräinen summa oli autoilijoilla suurin, 14 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 33 %.

Muiden kulkutapojen käyttäjistä 58 % osti keskuksesta jotain. Keskimääräinen ostos oli 12 €. Muiden kulkutapojen käyttäjät toivat haastatteluajan liikevaihdosta 8 %.

Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn käyttäjien osuus liikevaihdosta oli haastatteluaikaan 29 % sekä kävelyn, pyöräilyn ja bussin 59 %.

Kulkutapa / mittari Osuus matkoista, % Ostoaktiivisuus, % Keskimääräinen ostos, € Osuus liikevaihdosta, %
Kävely 19 52 12 20
Pyöräily 12 41 8 8
Bussi 35 44 10 30
Auto 26 40 14 33
Muut kulkutavat 8 58 12 8

Muutokset vuoden 2015 selvitykseen verrattuna

Forumin osalta liikennemuotojen kulkutapaosuudet pysyivät melko samoina syksyn 2015 haastatteluihin verrattuna. Kävelyn kulkutapaosuus pieneni 6 prosenttiyksikköä (25 -> 19 %), pyöräilyn kasvoi (11 -> 12 %) sekä bussin (36 -> 35 %) ja autoilun väheni (27 -> 26 %). Muiden kulkutapojen osuus kasvoi eniten (1 -> 8 %).

Syksyllä 2015 kävelijöistä 44 % osti Forumista jotain, kesällä 2016 52 %. Pyörällä liikkuneiden ostoaktiivisuus väheni 13 prosenttiyksikköä (54 -> 41 %), bussilla kulkeneiden 3 prosenttiyksikköä (47 -> 44 %) ja autoilijoiden 8 prosenttiyksikköä (48 -> 40 %). Muiden kulkutapojen käyttäjien ostoaktiivisuus lisääntyi 27 prosenttiyksikköä (31 -> 58 %).

Keskimääräiset ostosummat vähenivät kaikkien liikennemuotojen osalta muita kulkutapoja lukuun ottamatta. Kävelijöiden keskimääräinen ostosumma väheni 1 €  (13 -> 12 €), pyöräilijöiden 5 € (13 -> 8 €), bussilla saapuneiden 3 € (13 -> 10 €) ja autoilijoiden (17 -> 14 €). Muilla kulkutavoilla saapuneiden ostosumma kasvoi 7 € (5 -> 12 €).

Liikevaihtoa tarkastellessa autoilijoiden tuoma liikevaihto pysyi ennallaan vuoden 2015 haastatteluihin verrattuna (33 -> 33 %). Kävelijöiden tuoma liikevaihto pieneni 3 prosenttiyksikköä  (23 -> 20 %), samoin pyöräilijöiden (11 -> 8 %) ja bussilla saapuneiden (33 -> 30 %). Muiden kulkutapojen käyttäjien tuoma liikevaihto kasvoi 8 prosenttiyksikköä (käytännössä nollasta -> 8 %).

Johtopäätöksiä

Jyväskeskuksen ja syksyn 2015 selvityksen tapaan voi pitää yllättävänä sitä, että autolla liikkuvien suhteellinen ostoaktiivisuus oli vähäisintä. Vain 40 % Forumiin autolla saapuneista osti keskuksesta jotain.

Eri sisään- ja uloskäynneillä asiakkaiden kulkutavat erosivat syksyn 2015 tapaan toisistaan. Kävelijät kulkivat eniten Kauppakadun, pyöräilijät Asemakadun, bussilla liikkuneet Vapaudenkadun ja autoilijat parkkihallin kautta.

MESTARIN HERKKU

Mestarin Herkussa eli Sokoksen ruokakaupassa selvitystä tehtiin torstaina 2.6.2016 klo 15–17. Kaikki 7 haastattelijaa sijoittuivat samalle uloskäynnille kassojen tuntumaan.

Mestarin Herkussa haastateltiin 674 asiakasta eli 45 vähemmän kuin syksyllä 2015.

Sää haastatteluiden aikaan oli kesäisen lämmin, noin 20-asteinen, ja poutainen.

Asiakkaiden kulkutavat, ostoksiin käytetyt summat ja vaikutukset liikevaihtoon

Haastatelluista 674 asiakkaasta kävellen oli saapunut 233, pyörällä 151, bussilla 147 ja omalla autolla 124. Muilla tavoilla oli saapunut 19 asiakasta. Kävelyn kulkutapaosuus oli näin ollen 35 %, pyöräilyn ja bussin 22 %, oman auton 18 % sekä muiden tapojen 3 %.

Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn osuus Mestarin Herkun asiakkaista oli yhteensä 57 %. Osuus pieneni syksystä 2015 kävelyn vähenemisen vuoksi. Joka tapauksessa pääosa Mestarin Herkun asiakkaista saapuu kävellen ja pyörällä. Kävellen, pyörällä ja bussilla saapuneiden osuus asiakkaista oli haastatteluaikaan 79 %. Ajoneuvoliikenteen eli pyöräilyn, bussin ja autoilun osuus oli 62 %.

Haastatelluista kävelijöistä 79 % osti kaupasta jotain. Keskimääräinen haastateltujen kävelijöiden ostos oli arvoltaan 12 € – keskiarvossa ovat mukana myös ne, jotka eivät ostaneet mitään. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat 28 %.

Pyöräilijöistä 91 % teki ostoksia. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan 13 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 20 %.

Bussilla liikkuneista 94 % teki ostoksia. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 14 €. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta 22 %.

Omalla autolla liikkuneista 83 % teki ostoksia keskuksessa. Ostoksiin käytetty keskimääräinen summa oli autoilijoilla suurin eli 22 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 28 %.

Muiden kulkutapojen käyttäjät toivat haastatteluajan liikevaihdosta 2 %.

Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn käyttäjien osuus Mestarin Herkun liikevaihdosta oli 48 % sekä kävelyn, pyöräilyn ja bussin 70 %.

Kulkutapa / mittari Osuus matkoista, % Ostoaktiivisuus, % Keskimääräinen ostos, € Osuus liikevaihdosta, %
Kävely 35 79 12 28
Pyöräily 22 91 13 20
Bussi 22 94 14 22
Auto 18 83 22 28
Muut kulkutavat 3 63 9 2

Muutokset vuoden 2015 selvitykseen verrattuna

Myös Mestarin Herkun osalta kävelyn kulkutapaosuus pieneni (42 -> 35 %). Bussin osuus pysyi lähes samana (23 -> 22 %). Pyöräilyn (20 -> 22 %), auton (14 -> 18 %) ja muiden tapojen (1 -> 3 %) osuudet kasvoivat.

Bussilla saapuneiden suhteellinen ostoaktiivisuus lisääntyi 14 prosenttiyksikköä syksyn 2015 tutkimukseen verrattuna (80 -> 94 %). Muiden kulkutapojen osalta ostoaktiivisuus väheni, kävelyn 14 prosenttiyksikköä (93 -> 79 %), pyöräilyn 2 prosenttiyksikköä (93 -> 91 %) ja autoilun 9 prosenttiyksikköä (92 -> 83 %).

Kävellen Mestarin Herkkuun saapuneiden keskimääräinen ostosumma pieneni 2 eurolla (14 -> 12 €) ja pyöräilijöiden 1 € (14-> 13 €). Bussilla saapuneiden keskimääräinen summa kasvoi 2 € (12 -> 14 €) ja autoilijoiden 1 € (21 -> 22 €). Keskiarvoissa ovat mukana myös ne, jotka eivät ostaneet mitään – näin ostosummien muutoksia selittävät lähinnä muutokset ostoaktiivisuudessa.

Kävelijöiden osuus Mestarin Herkun liikevaihdosta haastatteluaikana väheni 12 prosenttiyksikköä (40 -> 28 %). Pyöräilijöiden osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön (19 -> 20 %), bussilla saapuneiden 3 prosenttiyksikköä (19 -> 22 %) ja autoilijoiden 8 prosenttiyksikköä (20 -> 28 %).

Johtopäätöksiä

Bussilla liikkuneiden ostoaktiivisuus lisääntyi peräti 15 prosenttiyksikköä (80 -> 95 %). Muutos saattaa kertoa todellisesta käyttäytymismuutoksesta tai haastateltujen asiakkaiden sattumanvaraisesta valikoitumisesta jommalla kummalla haastattelukerralla.

Kaikkien liikennemuotojen käyttäjien ostoaktiivisuus oli Mestarin Herkussa luontaisesti suurempi kuin muissa kauppakeskuksissa.

KAUPPAKESKUS TAWAST JA TORIKESKUS

Tawastin sisäänkäyntiä Kauppakadulla.

Torikeskuksen sisäänkäyntiä Kauppakadun varrella.

Kauppakeskus Tawastissa ja Torikeskuksessa, jotka ovat samaa rakennuskokonaisuutta, selvitystä tehtiin perjantaina 3.6.2016 klo 15–17. Haastattelijoita oli 11. Haastattelijat sijoittuivat Kauppakadun, Kauppalaispihan, Väinönkadun, Yliopistonkadun ja P-torin uloskäynneille.

Tawastissa ja Torikeskuksessa haastateltiin 776 asiakasta eli 212 vähemmän kuin syksyllä 2015.

Haastatteluiden aikaan sää oli poutainen ja lämpötila vajaat 20 astetta.

Asiakkaiden kulkutavat, ostoksiin käytetyt summat ja vaikutukset liikevaihtoon

Haastatelluista 776 asiakkaasta kävellen oli saapunut 177, pyörällä 87, bussilla 84 ja omalla autolla 413. Muilla tavoilla oli saapunut 15 asiakasta. Kävelyn kulkutapaosuus oli näin ollen 23 %, pyöräilyn ja bussin 11 %, oman auton peräti 53 % ja muiden tapojen 2 %.

Lihasvoimaisen liikenteen osuus Tawastin ja Torikeskuksen asiakkaista oli yhteensä 34 % sekä kävelyn, pyöräilyn ja bussin käyttäjien osuus 45 %. Ajoneuvoliikenteen eli pyöräilyn, bussin ja autoilun osuus oli 75 %.

Haastatelluista kävelijöistä 33 % osti keskuksesta jotain. Keskimääräinen kävelijöiden ostos, myös mitään ostamattomat mukaan luettuina, oli arvoltaan 13 €. Haastatteluajan liikevaihdosta kävelijät toivat 16 %.

Pyöräilijöistä 39 % teki ostoksia. Keskimääräinen pyöräilijöiden ostos oli arvoltaan 18 €. Pyöräilijät toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 11 %.

Bussilla liikkuneista 48 % teki ostoksia. Keskimääräinen bussilla liikkuneiden ostos oli arvoltaan 17 €. Bussilla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta 10 %.

Omalla autolla liikkuneista 31 % teki ostoksia keskuksessa. Ostoksiin käytetty keskimääräinen summa oli autoilijoilla 21 €. Autolla liikkuneet toivat haastatteluajan liikevaihdosta näin 61 %.

Lihasvoimaisen liikenteen osuus Tawastin ja Torikeskuksen liikevaihdosta oli 27 % sekä kävelyn, pyöräilyn ja bussin 38 %.

Kulkutapa / mittari Osuus matkoista, % Ostoaktiivisuus, % Keskimääräinen ostos, € Osuus liikevaihdosta, %
Kävely 23 33 13 16
Pyöräily 11 39 18 11
Bussi 11 48 17 10
Auto 53 31 21 61
Muut kulkutavat 2 20 11 1

Muutokset vuoden 2015 selvitykseen verrattuna

Tawastissa ja Torikeskuksessa kävelyn kulkutapaosuus pieneni 13 prosenttiyksikköä (36 -> 23 %). Bussin osuus väheni 2 prosenttiyksikköä (13 -> 11 %). Pyöräilyn osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä (9 -> 11 %) ja auton 12 (41 -> 53 %). Muiden kulkutapojen osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön 2 prosenttiin matkoista.

Tawastissa ja Torikeskuksessa kävelijöiden ostoaktiivisuus lisääntyi 6 prosenttiyksikköä (27 -> 33 %) ja bussilla liikkuneiden (41 -> 48 %). Pyörällä liikkuneiden ostoaktiivisuus väheni 11 prosenttiyksikköä (50 -> 39 %) ja autoilijoiden 7 prosenttiyksikköä (38 -> 31 %).

Tutkittujen kauppakeskusten yleislinjasta poiketen keskimääräiset ostosummat Tawastissa ja Torikeskuksessa kasvoivat syksyn 2015 selvitykseen verrattuna, autoilua lukuun ottamatta – ja vaikka muuten kuin bussilla saapuneiden ostoaktiivisuus väheni. Kävelijöiden keskimääräinen ostossumma kasvoi 4 € (9 -> 13 €), pyöräilijöiden 2 € (16 -> 18 €) ja bussilla saapuneiden 6 € (11 -> 17 €). Autolla saapuneiden keskimääräinen ostossumma pieneni 4 € (25 -> 21 €).

Kävellen saapuneiden tuoma liikevaihto pieneni syksyyn 2015 verrattuna 3 prosenttiyksikköä (19 -> 16 %) ja autoilijoiden 2 prosenttiyksikköä (63 -> 61 %). Pyöräilijöiden tuoma liikevaihto lisääntyi 2 prosenttiyksikköä (9 -> 11 %) ja bussilla saapuneiden 1 prosenttiyksikön (9 -> 10 %).

Johtopäätöksiä

Bussilla liikkuvien muihin keskustan keskuksiin verrattuna vähäiseen määrään Tawastissa ja Torikeskuksessa vaikuttanee vuoden 2015 selvityksessä todettuun tapaan etäisyys Vapaudenkadun paikallisbussiterminaalista.

Kuten syksyllä 2015 todettiin, niin asiakaskunta vaikuttaa olevan Tawastissa ja Torikeskuksessa osin erilaista kuin muissa Jyväskylän keskustan kauppakeskuksissa. Autoilun osuus on suurempi kuin muissa keskuksissa.

Kävelijät ostavat Tawastista ja Torikeskuksesta harvemmin kuin muualla, ostoaktiivisuus oli Tawastissa ja Torikeskuksessa tällä kertaa 33 %, Forumissa 52 % ja Jyväskeskuksessa 37 %. Toisaalta kävelijöiden ostoaktiivisuus Tawastissa ja Torikeskuksessa kasvoi syksyn 2015 selvitykseen verrattuna (27 -> 33 %), joten ero Jyväskeskukseen ei enää ollut kovin suuri.

Haastatteluissa syksyllä 2015 pyöräilijöiden suhteellinen ostoaktiivisuus oli suurinta, 50 %. Bussilla liikkuvista 41 % osti jotain. Kesällä 2016 bussilla liikkuvista 48 % osti jotain ja pyöräilijöistä 39 %.

Autolla liikkuvien ostoaktiivisuus oli Tawastissa ja Torikeskuksessa Jyväskeskuksen ja Forumin tavoin vähäisintä, 31 % autolla saapuneista osti Tawastista ja Torikeskuksesta jotain. (Muiden kulkutapojen käyttävillä aktiivisuus oli vielä vähäisempää, mutta muilla kulkutavoilla saapuneita oli vain 1/30 autolla saapuneiden määrästä.)

Muiden kuin bussilla saapuneiden ostoaktiivisuus väheni. Tästä huolimatta keskimääräiset ostosummat kasvoivat autoilijoita lukuun ottamatta. Autoilijoiden keskimääräinen ostosumma pieneni 4 €, mutta kaikilla tavoilla saapuneiden ostosumma kasvoi silti yli 3 €. Asiakkaat tekivät ehkä kalliita koulujuhlahankintoja tai Tawastin ja Torikeskuksen liikkeiden markkinointi on ollut muuten onnistunutta.

YLEISIÄ TULOKSIA

Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan siis 3404 Jyväskylän keskustan kauppakeskusten asiakasta touko-kesäkuun taitteessa 2016.

Haastateltujen osalta kävelyn kulkutapaosuus matkoista keskustaan oli 23 %, pyöräilyn 15 %, bussin 22 %, autoilun 35 % ja muiden kulkutapojen 4 %. Yhteiskunnan kannalta kannatettavimman eli lihasvoimaisen liikenteen osuus oli yhteensä 38 % sekä kävelyn, pyöräilyn ja bussin 60 %. Ajoneuvoliikenteen eli pyöräilyn, bussin ja autoilun osuus oli yhteensä 72 %. Nämä osuudet on laskettu kauppakeskusten kulkutapaosuuksien keskiarvona. Suoraan kaikista haastatelluista laskettuna kävelyn kulkutapaosuus oli 23 %, pyöräilyn 14 %, bussin 15 %, autoilun 33 % ja muiden tapojen 5 %.

Kävelijöistä rahaa käytti keskustan kauppakeskuksissa keskimäärin 50 %, pyöräilijöistä 53 %, bussilla liikkuvista 57 % ja omalla autolla liikkuneista 46 %.

Kävelijät käyttivät keskustan ostoskeskuksissa rahaa keskimäärin 10 €, pyöräilijät 11 €, bussilla liikkuvat 12 €, autoilijat 15 € ja muiden kulkutapojen käyttäjät 9 €. Keskimääräinen asiakkaan ostos keskustan kauppakeskuksessa oli arvoltaan vajaat 12 €. Näissä keskiarvoissa ovat mukana myös ne, jotka eivät rahaa käyttäneet.

Kävelijöiden osuus keskustan ostoskeskusten liikevaihdosta oli keskimäärin 20 %, pyöräilijöiden 14 %, bussilla liikkuneiden 22 %, autoilijoiden 41 % ja muilla tavoilla liikkuneiden 3 %. Lihasvoimaisen liikenteen eli kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus liikevaihdosta oli 34 %. Todennäköisesti myös muiden kulkutapojen käyttäjistä suurin osa liikkui lihasvoimalla. Lihasvoimaisen ja bussiliikenteen osuus liikevaihdosta oli 56 %.

Kulkutapa / mittari Osuus matkoista, % Ostoaktiivisuus, % Keskimääräinen ostos, € Osuus liikevaihdosta, %
Kävely 23 50 10 20
Pyöräily 15 53 11 14
Bussi 22 57 12 22
Auto 35 46 15 41
Muut kulkutavat 4 45 9 3

MUUTOKSET SYKSYN 2015 SELVITYKSEEN VERRATTUNA

Kulkutapaosuudet

Syksyn 2015 selvitykseen verrattuna kävelyn osuus matkoista väheni peräti 10 prosenttiyksikköä eli noin 30 prosenttia (33 -> 23 %). Kävelyn kulkutapaosuus Jyväskeskukseen pieneni yli 40 % (30 -> 17 %) sekä Tawastiin ja Torikeskukseen noin 35 % (36 -> 23 %). Bussilla liikkumisen osuus pysyi keskusten keskiarvona laskettuna samana (22 %) mutta väheni suoraan koko otannasta laskettuna 4 prosenttiyksikköä (29 -> 25 %).

Muiden liikennemuotojen osuudet kasvoivat. Pyöräilyn osuus matkoista kasvoi keskusten keskiarvona laskettuna 2 (13 -> 15 %), autoilun 4 (31 -> 35 %) ja muiden kulkutapojen 3 prosenttiyksikköä (1 -> 4 %). Suoraan koko otannasta laskettuna pyöräilyn osuus kasvoi 1 prosenttiyksikön (13 -> 14 %), autoilun 9 prosenttiyksikköä (24 -> 33 %) ja muiden kulkutapojen 3 prosenttiyksikköä (1 -> 4 %).

Pyöräily lisääntyi kaikkiin keskuksiin. Autoilu pysyi ennallaan Forumiin sekä lisääntyi Jyväskeskukseen, Mestarin Herkkuun sekä Tawastiin ja Torikeskukseen. Bussilla liikkuminen väheni kaikkiin muihin paitsi Jyväskeskukseen. Mahdollisesti bussilla Jyväskeskukseen saapumisen suosioon vaikutti se, että ToukoFestin luokkaretkeläisiä oli liikkeellä haastattelupäivänä.

Ostoaktiivisuus

Ostoaktiivisuus väheni muissa ryhmissä paitsi bussilla ja muilla kulkutavoilla liikkuvien keskuudessa. Kävelijöiden ostoaktiivisuus väheni syksyn 2015 selvitykseen verrattuna 3 sekä pyöräilijöiden ja autoilijoiden 10 prosenttiyksikköä. Bussilla liikkuvien ostoaktiivisuus lisääntyi niukasti eli 1 prosenttiyksiköllä. Syksyn 2015 haastattelukierroksella koko otannasta laskettuna 54 % asiakkaista osti kauppakeskuksista jotain, kesällä 2016 51 %.

Ostosummat

Ostosummien kehitys heijasteli luonnollisesti muutoksia ostoaktiivisuudessa – ostosummien keskiarvoissa ovat mukana myös ne, jotka eivät rahaa käyttäneet. Kävelijöiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden keskimääräiset ostosummat pienenivät. Bussilla saapuneiden keskimääräinen ostosumma pysyi lähes ennallaan, muilla kulkutavoilla saapuneiden ostosumma oli hieman syksyn 2015 selvitystä suurempi. Kaikki liikennemuodot mukaan laskettuna keskimääräinen ostosumma pieneni syksyn 2015 noin 13 eurosta kesän 2016 vajaaseen 12 euroon.

Osuudet liikevaihdosta

Eri liikennemuotojen käyttäjien osuudet kauppakeskusten liikevaihdosta heijastelevat muutoksia kulkutapaosuuksissa ja keskimääräisissä ostosummissa. Kävelyn kulkutapaosuus pieneni 10 prosenttiyksikköä, joten kävelijöiden osuus keskusten liikevaihdosta väheni 8 prosenttiyksikköä. Pyöräilijöiden osuus liikevaihdosta kasvoi 1, bussimatkustajien 3 ja autoilijoiden 2 prosenttiyksikköä.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Tulosten luotettavuus

Kesän 2016 selvityksessä haastateltiin 3404 ja syksyllä 2015 3087. Suuresta haastateltavien määrästä huolimatta osa haastattelukierrosten välisistä muutoksista johtunee kuitenkin sattumasta. Myös esimerkiksi haastatteluiden kellonajat ovat saattaneet hieman vaikuttaa tuloksiin.

Kävelyn kulkutapaosuus kauppakeskuksiin oli kesällä kolmanneksen pienempi kuin syksyllä

Selvitystemme mukaan kävellen kuljetaan ainakin keskustan kauppakeskuksiin kesäisin suhteessa selvästi vähemmän kuin loppusyksyisin. Kävelyn kulkutapaosuus pieneni 10 prosenttiyksikköä eli peräti noin kolmanneksen (33 -> 23 % matkoista). Kävelyn sijasta keskustan kauppakeskuksiin saavuttiin kesällä useammin pyörällä (13 -> 15 %), autolla (31 -> 35 %) ja muilla kulkutavoilla (1 -> 4 %). Moni talvisin ja rospuuttoaikaan kävelevä vaihtaa tunnetusti keväällä fillariin, mutta ilmeisesti osa kokee myös auton käyttämisen talvisin hankalaksi.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten ylipäätään kävelyliikenteen määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kattavia tällaisia tilastoja ei ole. Käveleminen on yhteiskunnan kannalta erittäin kannatettava liikennemuoto pyöräilyn tavoin.

Pyöräilyn kulkutapaosuus kauppakeskuksiin oli kesällä noin 15 % suurempi kuin syksyllä

Pyöräilyn kulkutapaosuus keskustan kauppakeskuksiin oli touko-kesäkuun taitteessa 2016 2 prosenttiyksikköä eli 15 % suurempi kuin loka-marraskuun vaihteessa 2015 (13 -> 15 %). Pyöräily lisääntyi kaikkiin keskuksiin. Mielenkiintoista oli se, ettei pyöräily lisääntynyt tämän enempää. Pelkästään silmin nähden keskustan pyöräparkkeja tarkastelemalla ja pyöräväyliä seuraamalla pyöräilijöitä oli touko-kesäkuun vaihteessa 2016 huomattavasti 15:tä prosenttia enemmän kuin loka-marraskuun taitteessa 2015. Ehkäpä pyörällä on kuljettu opiskelemaan ja töihin? Myös Jyväskylän seudun liikenne -tutkimus vuodelta 2009 viittaisi tähän – pyöräilyn kulkutapaosuus on suurempi työ- ja opiskelumatkoilla kuin ostosmatkoilla.

Ostospyöräilyn suosion kasvattaminen

Lukuisten kansainvälisten ja myös kotimaisten esimerkkien perusteella ostospyöräilyn suosiota voitaisiin merkittävästi lisätä. Ainakin noin 30–40 prosentin kulkutapaosuus matkoista olisi realistinen tavoite.

Kuten edellisen haastattelukierroksen pohjalta julkaistussa artikkelissa todettiin, niin ostospyöräilyä keskustaan todennäköisesti vähentää pysäköintimahdollisuuksien riittämättömyys ja puutteellisuus. Jyväskylän keskustan pyöräparkkien täyttöaste on säännöllisesti yli 100 % – ja moni on tyytymätön pysäköintijärjestelyihin. Kapasiteetin lisäksi tarvittaisiin valvottua pysäköintitilaa, jotta pyörän tai sen varusteiden varastamista ei tarvitsisi pelätä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan hyvät pyöräpysäköintimahdollisuudet tyypillisesti lisäävät liikkeiden myyntiä, vaikka autopysäköintimahdollisuudet vähenisivät.

Keskustan pyöräparkit ovat säännöllisesti täynnä. Täyttöaste on usein yli 100 %.

Asemakadun uudet, sinällään hyvät pyörätelineet on asennettu liian lähekkäin, joten pyörien liikuttelu on vaikeaa.

Pysäköintimahdollisuuksien ohella myös keskustaan johtavia pyöräväyliä pitäisi parantaa. Nykyisellään monesta suunnasta on hankalaa saapua keskustaan – eikä moni osaa pyöräillä keskustassa liikennesääntöjen mukaisesti. Sujuvasti ja turvallisesti pyöräiltävät väylät helpottaisivat pyöräilyä keskustaan ja lisäisivät samalla keskustan liikkeiden myyntiä. Jos keskustaan olisi nopeampaa ja helpompaa saapua pyörällä kuin autolla keskustan ulkopuoliseen kauppakeskukseen, niin entistä useammat ihmiset tekisivät ostoksia keskustassa.

Esimerkiksi Kuokkalan suunnasta on melko hankala saapua keskustaan. Kilpisen sillan luona on pullonkaula mm. kierrerampin ja näkemäongelmien vuoksi.

Bussiliikenteen suosio oli kesällä sama tai hieman pienempi kuin syksyllä

Tuoreimpien tilastojen perusteella bussiliikenteen suosio on Jyväskylässä lisääntynyt sekä absoluuttisesti että ilmeisesti myös suhteellisesti. Kauppakeskuskyselyissämme tällaistä muutosta ei kuitenkaan havaittu. Kauppakeskuskohtaisesti laskettaessa bussiliikenteen suosio pysyi syksyllä 2015 ja kesällä 2016 samana (22 %), koko otannasta laskettuna bussiliikenteen kulkutapaosuus jopa pieneni 4 prosenttiyksikköä (29 -> 25 %). Syksyllä 2015 haastattelimme 3087 kauppakeskusten asiakasta ja kesällä 2016 3404 – bussilla liikkuneiden haastateltujen määrä väheni silti noin 60:llä. Bussiliikenteen suosiota toisessa selvityksessä saattoi myös lisätä ToukoFest kahtena ensimmäisenä haastattelupäivänä, erityisesti Jyväskeskuksessa oli bussilla melko paljon nuorisoa liikkeellä. Jyväskeskukseen saavuttiinkin bussilla enemmän kuin syksyllä 2015, muissa keskuksissa bussilla saapumisen suosio väheni.

Autoliikenteen kulkutapaosuus kauppakeskuksiin oli kesällä noin 13 % suurempi kuin syksyllä

Selvitystemme mukaan autoliikenne keskustan kauppakeskuksiin lisääntyi kesällä 2016 syksyyn 2015 verrattuna. Autoliikenteen määrä kasvoi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Keskusten kulkutapaosuuksien keskiarvona laskettuna autoliikenne lisääntyi 4 prosenttiyksikköä (31 -> 35 %) eli noin 13 prosentilla.

Ilmeisesti kesäaikaan tartutaan auton rattiin loppusyksyä helpommin. Loppusyksyisin kävellään enemmän. Kattavamman analyysin tekemiseksi pitäisi tietää mm. matkanpituudet, jotka eri liikennemuodoilla kuljetaan keskustan kauppakeskuksiin.

Mahdollisesti autoilun suosioon vaikutti haastatteluaikoina se, että koulujen päättäjäiset sijoittuivat heti seuraavaan lauantaihin 4.6. Keskustaan saatettiin saapua tekemään koulujuhlahankintoja pidempienkin matkojen päästä. Monet myös ovat kiireisiä ennen koulujen päättäjäisiä – tällöin autoa saatetaan käyttää tavanomaista useammin.

Esimerkiksi terveys-, viihtyisyys- ja tilankäyttösyistä autoliikenteen suuri kulkutapaosuus ei ole yhteiskunnan kannalta tavoiteltavaa.

Autoilun kulkutapaosuus oli noin neljänneksen pienempi ja bussin noin kaksi kertaa suurempi kuin Jyväskylän seudun liikennetutkimuksessa 2009

Jyväskylän seudun vuoden 2009 liikennetutkimuksen mukaan keskustaan suuntautuvista ostosmatkoista kuljetaan kävellen 34 %, pyörällä 12 %, bussilla 10 % ja henkilöautolla 42 %.

Sekä syksyn 2015 että kesän 2016 selvityksemme perusteella autolla saavutaan keskustan kauppakeskuksiin suhteessa noin neljänneksen vähemmän kuin Jyselin mukaan – voitaneen olettaa, että kulkutapaosuudet kauppakeskuksiin ovat lähelle samoja kuin keskimäärin keskustan liikkeisiin. Bussin osuus oli sekä syksyn 2015 että kesän 2016 tutkimuksessa yli kaksinkertainen Jyseliin verrattuna. Pyöräilyn osuus oli kesällä 2016 3 prosenttiyksikköä suurempi ja kävelyn 11 prosenttiyksikköä pienempi kuin Jyselin mukaan. Kävelyn osuus oli syksyllä 2015 käytännössä sama kuin Jyselissä.

Pyöräilyn osuus on Jyselin perusteella työ-, harrastus- ja koulumatkoilla suurempi kuin ostosmatkoilla.

Kaikista kaupungin sisäisistä matkoista tehdään Jyselin mukaan kävellen 21 %, pyörällä 13 %, henkilöautolla 57 % ja bussilla 5 %. Keskustaan suuntautuvilla ostosmatkoilla erityisesti bussiliikenteen osuus on siis kaupungin keskiarvoa suurempi ja autoilun pienempi.

Kauppakeskusten asiakkaiden ostoaktiivisuus oli kesällä vähäisempää kuin syksyllä

Tutkimuksemme mukaan keskustan kauppakeskusasiakkaiden ostoaktiivisuus väheni hieman kesäaikaan. Syksyn 2015 haastattelukierroksella koko otannasta laskettuna 54 % asiakkaista osti kauppakeskuksista jotain, kesällä 2016 51 %. Pyöräilijöiden (63 -> 53 %) ja autoilijoiden (56 -> 46 %) ostoaktiivisuus väheni 10 prosenttiyksikköä, kävelijöiden 3 prosenttiyksikköä (53 -> 50 %). Bussilla liikkuneiden ostoaktiivisuus lisääntyi 1 prosenttiyksiköllä (56 -> 57 %) ja muilla liikennemuodoilla saapuneiden 13 prosenttiyksiköllä (32 -> 45 %). Bussilla liikkuneidenkin osalta ostoaktiivisuus väheni Jyväskeskuksessa ja Forumissa.

Ilmeisesti kauppakeskuksissa kierrellään kesäaikaan enemmän muuten vain, talvisin keskuksiin saavutaan enemmän ostotarkoituksessa. Toisaalta myös muutama päivä kesän 2016 haastatteluiden jälkeen olleet koulujen päättäjäiset saattoivat vaikuttaa siten, että kauppakeskuksissa kierreltiin melko laajalti etsiskelemässä koulujuhlahankintoja.

Autoilijoiden ja muilla kulkutavoilla saapuneiden ostoaktiivisuus oli kesällä vähäisintä

Muilla kulkutavoilla ja autolla saapuneiden ostoaktiivuus oli kesän 2016 selvityksessä vähäisintä. Muilla kulkutavoilla saapuneista 45 % osti keskuksista jotain, autoilijoista 46 %. Muiden kulkutapojen, kuten vaikka rullalautailun, käyttäjiä oli vain noin kymmenesosa autoilijoiden määrästä, joten autoilijoiden vähäinen ostoaktiivisuus on selvästi merkityksellisempää.

Jyväskeskuksessa vain 30 % autoilijoista osti jotain, Tawastissa ja Torikeskuksessa 31 %. On kiintoisaa, että autolla liikkuvat usein maksavat polttoaine- ja parkkikuluja – mutta eivät sitten osta vierailemastaan kauppakeskuksesta mitään.

Autoilijoiden vähäiseen ostoaktiivisuuteen varmasti vaikuttaa se, että autossa on välillä useampia matkustajia – ja vain joku näistä ostaa jotain. Joka tapauksessa kävellen, pyörällä ja bussilla saapuvista suhteessa suurempi osa saapui oikeasti ostamaan jotain.

Autoilijat käyttävät yhdellä ostoskerralla eniten rahaa

Kaikki liikennemuodot mukaan laskettuna keskimääräinen ostosumma pieneni syksyn 2015 noin 13 eurosta kesän 2016 vajaaseen 12 euroon. Muiden kulkutapojen käyttäjien keskimääräinen ostosumma kasvoi, kaikkien muiden pieneni. Bussilla saapuneiden keskimääräinen ostosumma väheni muutamalla kymmenellä sentillä, muilla enemmän.

Autoilijat käyttivät sekä syksyllä 2015 että kesällä 2016 eniten rahaa yhdellä ostoskerralla. Ero muihin liikennemuotoihin on sen verran selvä, että voinee yleisesti todeta autoilijoiden käyttävän eniten rahaa yhtä ostoskertaa kohden. Kävelijöiden, pyöräilijöiden ja bussilla liikkuvien keskimääräiset ostosummat ovat hyvin lähellä toisiaan, esimerkiksi kesällä 2016 noin 1,5 euron sisällä.

Keskustan kauppakeskusten liikevaihdosta 60 % tulee kävellen, pyörällä ja bussilla liikkuvilta

Tutkimuksemme mukaan autoilijat tuovat Jyväskylän keskustan kauppakeskusten liikevaihdosta noin 40 %. Kävelijät, pyöräilijät, bussilla liikkuvat ja muiden liikennemuotojen käyttäjät tuovat noin 60 % eli suurimman osan.

Yleisiä johtopäätöksiä

Haastattelimme syksyllä 2015 ja alkukesästä 2016 yhteensä 6491 Jyväskylän keskustan kauppakeskusten asiakasta. Haastatteluiden ja niiden pohjalta laadittujen tilastojen perusteella voi todeta, että keskustan kauppakeskusten asiakkaiden kulkutavoista ja heidän ostokäyttäytymisestään on saatu varsin kattava kuva.

Autoilun merkitys keskustan kauppakeskuksille ei todennäköisesti ole niin suuri kuin monet arvioivat. Auto on tärkein yksittäinen liikennemuoto, mutta lähes kaksi kolmasosaa kauppakeskusten asiakkaista saapuu kävellen, pyörällä, bussilla ja muilla kulkutavoilla. Liikevaihdosta näiden liikennemuotojen käyttäjät tuovat noin 60 prosenttia.

Edellä mainitutkaan lukemat eivät kerro suoraan liikennemuotojen kaupunki- tai kansantaloudellisesta kannattavuudesta. Kun liikennemuotoja arvioidaan kokonaisuuden kannalta, pitää laskea kunkin liikennemuodon aiheuttamat tulot ja menot. Tulot voivat olla esimerkiksi positiivisia terveysvaikutuksia, veroja, työllistämistä, sosiaalista tasa-arvoa, tuotekehitysmahdollisuuksia, sopimista matkaketjujen osaksi sekä väylien monikäyttömahdollisuuksia (jalkakäytävät ja pyörätiet ovat samalla Suomen käytetyimpiä liikuntapaikkoja). Menoina liikennemuodot voivat aiheuttaa muun muassa terveyshaittoja, saastepäästöjä, infrastruktuurin rakentamiskustannuksia, ruuhkia ja esteitä muille liikkujille, tilankäyttöä sekä onnettomuuksia.

Kun autoilun osalta otetaan huomioon muun muassa infran kalleus, terveys- ja onnettomuusvaikutukset, saastepäästöt sekä tilankäyttö, niin yhteiskuntataloudellisesti muut liikennemuodot ovat taajama-alueilla kannattavampia. Keskustatyyppisten alueiden asiointiliikennettä ei voi hoitaa kestävästi pelkällä yksityisautoilulla. Varsinkin kävely ja pyöräily ovat väylä- ja muun infran kannalta halvimpia sekä vähiten tuettuja liikennemuotoja. Myös terveys-, ruuhka-, saaste-, melu- ja tilaseikkojen kannalta suurimmat hyödyt saadaan näistä liikennemuodoista. Esimerkiksi tanskalaisen tutkimuksen mukaan pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,14 € jokaista ajettua kilometriä kohden, autoilu taas kuluttaa yhteiskunnan varoja 0,1 € kilometriä kohden. Lisää pyöräilyn hyödyistä voi lukea esimerkiksi Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston julkaisusta.

Suurin osa keskustan kauppakeskusten asiakkaista saapuu nykyäänkin kävellen, pyörällä ja bussilla, mutta näiden kulkumuotojen suosiota voitaisiin edelleen kasvattaa. Samalla parannettaisiin paljon puhuttua keskustan elinvoimaisuutta ja lisättäisiin kauppojen myyntiä. Autoilu keskustaan ei voi olla yhtä helppoa kuin keskustan ulkopuolelle, joten kävelyn, pyöräilyn ja bussiliikenteen lisääminen ovat lähes ainoita keinoja keskustan elinvoimaisuuden takaamiseksi. Itsestään kulkumuotojen suosio ei hevin muutu, joten tarvitaan aktiivisia tekoja kaikilta toimijoilta. Kävelyä, pyöräilyä ja bussilla kulkemista keskustaan pitää sujuvoittaa.

Kauppakeskuskyselyidemme kaltaisia selvityksiä olisi hyvä toteuttaa jatkossakin. Näin saataisiin selville pidemmän ajan trendejä ja myös tekeillä olevien hankkeiden – esimerkiksi Kankaan suunnan pyöräbaanan, Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelman toimenpiteiden ja paikallisliikenneuudistuksen – vaikutuksia voitaisiin arvioida. Ylipäätään tarvitaan lisää tutkimuksia liikenneratkaisujen vaikutuksista kaupunkien ja alueiden talouteen.

Teemu Tenhunen

Artikkelia kommentoivat ennen sen julkaisua Samuli Rinne, Kaisa Peltonen, Jyrki Solja ja Timi Wahalahti.

Kategoria(t): Kaupat, liikkeet ja asiointipyöräily, Kaupunkisuunnittelu, Liikennejärjestelmä, Pyöräparkit, Pyörätiet, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, tilastot ja tutkimukset Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *