ELYn Laukaantien pyöräväyläsuunnitelmassa ollaan tekemässä kalliilla huonoa

Keski-Suomen ELY-keskus suunnittelee Laukaantien remontoimista Sorastajantien liittymästä Kuormaajantien kiertoliittymään. Autotie on muuttumassa tältä väliltä 2+2 -kaistaiseksi. Remontin yhteydessä pyöräväyläjärjestelytkin ovat muuttumassa.

Emme missään tapauksessa ole tyytyväisiä suunniteltuihin kevytväylä- ja pyörätiejärjestelyihin. ELY kehuu suunnitelmansa edistävänsä pyöräilyä, mutta jokaiselle pyöräilystä jotain ymmärtävälle on selvää, että suunnitelman toteuttaminen heikentäisi pyöräilyolosuhteita oleellisesti. Suunnitelman toteuttaminen olisi vieläpä kallista, joten rahaa käytettäisiin pyöräilyolosuhteiden huonontamiseen – kyse olisi siis rahanhaaskauksesta. Esitämme alla kaksi vaihtoehtoa ELYn suunnitelmalle. Pyöräilyn kannalta paras vaihtoehto olisi hylätä ELYn suunnitelma ja toteuttaa Jyväskylän Baana Laukaantien viereen.

Olemme jättäneet tiesuunnitelmasta aiemmin ELYlle kannanoton, joka löytyy täältä. Kannanotolla ja keskusteluilla ELYn suuntaan ei ole ollut juurikaan vaikutusta, joten haluamme nostaa ELYn kehnon suunnitelman uudelleen esille. Tällaisia rahaa hukkaavia ja pyöräilyä haittaavia suunnitelmia ei pidä enää nykypäivänä toteuttaa.

Tiesuunnitelman alue on merkitty punaisella. Alue alkaa Sorastajantien risteyksestä ja päättyy Kuormaajantien kiertoliittymään. Karttapohja Jyväskylän karttapalvelu.

Laukaantie Sorastajantieltä Kuormaajantielle

Sorastajantien ja Kangasvuorentien noin 150-metrisellä välillä Laukaantien autoväylä on jo nyt nelikaistainen. Ajoradan kaakkoispuolella on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.

Kangasvuorentien ja Kuormaajantien välillä Laukaantien autoväylä on kaksikaistainen. Ajoradan kaakkoispuolella on koko matkalla yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.

Laukaantietä Kangasvuorentien risteyksestä eteenpäin. Autotie muuttuu tässä nelikaistaisesta kaksikaistaiseksi. Kevytväylällä on autotietä selvästi jyrkempi mäki. Pyörätie on kuitenkin suora ja jatkuva. Kuva Google Street View.

Pyöräily Laukaantien kevytväylällä on tällä hetkellä kohtuullisen helppoa ja sujuvaa. Pyörätie on suora, jatkuva ja Kangasvuorentien ja Suluntien välisen liian jyrkän mäen jälkeen tasainen, eikä esimerkiksi pyöräilyä kovasti haittaavia reunakiveyksiä ole lainkaan. Asfaltti on paikoin epätasaista, eikä kevytväylällä ole omaa valaistusta. Ajoradan ja kevytväylän välisten puiden vuoksi autotien puolella olevasta katuvalaistuksesta ei ole kevytväylällä juuri mitään hyötyä.

Kangasvuorentien ja Kuormaajantien välillä kevytväylän puolella on kolme katu- ja neljä kiinteistöliittymää. Suluntien liittymä on näistä liikenteellisesti vilkkain. Risteyksissä on näkemäongelmia, mutta risteykset ovat kuitenkin selkeitä ja helposti hahmotettavissa. Laukaantien varsi on pääasiassa teollisuusaluetta, joten suoraan ajavaa ja kääntyvää raskasta liikennettä on melko paljon. Osa autoilijoista ei ota pyöräilijöitä kovin hyvin huomioon ja ajaa varsin lujaa, mutta sama ongelma on muuallakin. Joka tapauksessa muutamien risteysten kohdalla pyöräillessä pitää olla tarkkana. Toisinaan autot ovat pysähdyksissä pyörätienjatkeiden päällä.

Laukaantietä Kuormaajantien suuntaan. Vasemmalla hautausmaan parkkipaikka, oikealla Suluntien risteys. Kuva Google Street View.

Suluntien selkeä risteys. Pensaat ja puut aiheuttavat näkemäongelmia Suluntien ja Laukaantien kevytväylän välillä. Risteyksessä on vielä vanhat suojatiemaalaukset. Kuva Google Street View.

Saarioisten ja Puukeitaan tonttiliittymä. Puiden oksat ja pensaat aiheuttavat näkemäongelmia. Erityisesti pihasta tulevat autoilijat eivät näe pyöräilijöitä kovin hyvin. Kuva Google Street View.

Ensimmäinen liittymä HB:n kiinteistölle. Näkemäongelmiin pätevät samat seikat kuin edellisessäkin risteyksessä. Kiinteistöltä tultaessa ennen kevytväylää on STOP-merkki ja ennen ajorataa kolmio. Kuva Google Street View.

Toinen HB-Betonin liittymä. Risteyksen kaupungin puolella puut aiheuttavat näkemäongelman. Kevytväylän asfaltti on paikkailtua ja epätasaista. Kuva Google Street View.

Kangaslammen Korpitieltä tulevan kevytväylän liittymä. Risteys voisi olla suuntaisliittymä, tämä sujuvoittaisi pyöräilyä. Kuva Google Street View.

Tonttiliittymä Valion lähellä. Liittymässä liikennettä on varsin vähän. Kuva Google Street View.

Puulaakintien teollisuusalueen liittymä. Puut aiheuttavat jonkin verran näkemäongelmaa. Kuva Google Street  View.

Yritystien teollisuusalueen liittymä. Tässäkin risteyksessä on näkemäongelmaa. Autoteiden ja kevytväylien välisiin näkemäongelmiin pitäisi puuttua selvästi nykyistä tehokkaammin. Kuva Google Street View.

Suunnittelualueen päätepiste eli Laukaantien ja Kuormaajantien kiertoliittymä. Kuormaajantien ja Vihtiäläntien välille ollaan paraikaa rakentamassa suunnitteluperiaatteiltaan vanhentunutta kevytväylää. Kuva Google Street View.

ELYn suunnitelma

ELYn tiesuunnitelmassa erityisesti Kangasvuorentien ja Kuormaajantien väliselle osuudelle esitetään mittavia muutoksia. Noin 150-metrinen alkupätkä Laukaantietä Sorastajantien ja Kangasvuorentien välillä säilyisi pääosin ennallaan.

Kuten todettua, niin autotie muuttuisi 2+2 -kaistaiseksi.

Pyöräilyn kannalta merkittävintä on se, että suunnitelman mukaan Kangasvuorentien ja suunnilleen nykyisen Louhostien liittymän väliltä kevytväylä poistuisi kokonaan. Kangasvuorentien risteyksen luona kevytväylä kaivettaisiin monttuun ja väylä siirtyisi ajoradan alitse Laukaantien toiselle puolelle. Toisella puolella väylä nousisi jyrkkään ylämäkeen. Molemmin puolin Laukaantietä kevytväylälle tulisivat jyrkät noin 90-asteiset mutkat. Aiemman kannanottomme seurauksena mutkia on hieman loivennettu (vaaleanpunainen linjaus kuvassa), mutta edelleen alikulku on kaukana hyvästä ja toimivasta.

Laukaantien ja Kangasvuorentien risteysalue vasemmalla. Kartta ELYn suunnitelmaluonnoksesta.

Kevytväylä kulkisi Laukaantien ajoradan luoteispuolella hautausmaan vieressä.

Nykyisen Poratien risteyksen lähelle kevytväylälle tulisi toinen, edellistä selvästi pidempi alikulku uuden kiertoliittymän alitse. Tästä eteenpäin kevytväylä kulkisi suurin piirtein nykyisellä linjallaan Kuormaajantien kiertoliittymän luokse.

Noin nykyisten Poratien ja Louhostien liittymien kohdalle tulisi tällainen kiertoliittymäkompleksi. Kevytväylä alittaisi kiertoliittymän pitkän ja mutkittelevan alikulkujärjestelyn kautta. Kartta ELYn suunnitelmaluonnoksesta.

Mitä ELYn suunnitelmassa on vialla?

Olemme jo aiemmin eritelleet Laukaantien tiesuunnitelmaa melko tarkasti kannanotossa, joka löytyy täältä.

Pyöräilyn kannalta merkittävin ongelma suunnitelmassa on se, että kevytväylä siirtyisi Kangasvuorentien ja Poratien väliltä Laukaantien toiselle puolelle. Tällaiset poukkoilevat ja matkaa pidentävät järjestelyt eivät todellakaan lisää pyöräilyn helppoutta, sujuvuutta, nopeutta ja johdonmukaisuutta. Pyöräväylien pitää olla jatkuvia ja suoria, jos ja kun pyöräilyä aiotaan edistää.

Yhdeksi syyksi kevytväylän siirtoon hautausmaan puolelle on esitetty se, että meluisa Laukaantie olisi hieman kauempana hautausmaasta. Tien muutaman metrin sijaintieron vaikutus meluun on kuitenkin pieni. Jos ELY käyttää tällaista perustelua, niin melulaskelmat tulee esittää julkisesti. Mahdollinen pieni muutos hautausmaan melussa ei myöskään voi olla peruste pyöräilyolosuhteiden heikentämiselle. Hautausmaa on joka tapauksessa tien vieressä.

Suunnitelmasta jää epäselväksi myös se, miten kävely ja pyöräily tien toiselle puolelle jääville Saarioisten ja HB:n kiinteistöille aiotaan järjestää. Nelikaistainen Laukaantie aitoineen muodostaisi kaupunkirakenteessa sellaisen estevaikutuksen, ettei sen poikittaminen ylittäminen olisi mahdollista.

Suunniteltu alikulku Kangasvuorentien risteyksen kohdalla olisi pyöräilyn kannalta todella huono ratkaisu. Alikulku olisi montussa ja sen molemmille puolille tulisivat jyrkät 90 asteen käännökset risteyksineen. Näin alikulku pakottaisi pyöräilijän hidastamaan merkittävästi ja näkemät alikulussa ja sen edustoilla olisivat onnettoman huonot. Alikululle laskeutuessaan ja kääntyessään pyöräilijän pitäisi jarruttaa voimakkaasti, alikulusta noustakseen taas polkea raskaasti. Keskustan suuntaan poljettaessa alikulku poistaisi kaiken Laukaantiellä olevan mäen antaman hyödyn.

Kangasvuorentien liittymän luokse tulisi alikulku Laukaantien toiselle puolelle. Pohjakuva Google Street View.

Myös Poratien luona kiertoliittymän alittava alikulku olisi montussa ja erityisesti tien luoteispuoleinen käännös kevytväylällä olisi liian jyrkkä. Esimerkiksi mitoitusnopeudella 40 km/h minimikaarresäde on Liikenneviraston luonnosvaiheessa olevan Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeen mukaan 54 m. Koska kyseessä on pyöräilyn pääväylä, niin mitoitusnopeuden olisi oltava ohjeen mukaisesti juuri 40 km/h. Edellinen alikulku ei tietysti täytä tätä vaadetta mitenkään. Tämäkin alikulku tekisi pyöräilemisestä raskaampaa. Jalankulkijoille pitkä alikulku olisi sosiaalisesti turvaton.

Onnistunut ja hyvin suunniteltu alikulku on sellainen, että siihen saapuessaan voi polkea lisää vauhtia – näin samalla vauhdilla pääsee pois alikulusta. Jotta tämä on mahdollista, niin kaarresäteiden pitää olla pitkät, näkemien pitää olla riittävän avarat, eikä alikulun suulla saa olla risteyksiä. Kumpikaan suunnitelman alikuluista ei täytä näitä vaatimuksia. Autoteillä suunnitelman kaltaisia alikulkuja ei hyväksyttäisi koskaan. Suomessa pyöräilystä tehdään tällaisilla ratkaisuilla hidasta, hankalaa, raskasta ja vaarallista. Tämän on muututtava, jos pyöräilyä aiotaan edistää.

Suunnitelman toteuttaminen toistaisi samoja virheitä, joita ELY on tehnyt pyöräväylillä viime vuosina. Katsotaanpa joitain kuvia ELYn väylien alikulkuratkaisuista.

Esimerkki toimimattomasta alikulkuratkaisusta Vaajakoskentieltä. Toinen alikulku on piilossa oikealla puiden takana. Alikulut ovat jyrkkäreunaisessa montussa, esim. kuvanottokohdalla vauhtia on polkemattakin helposti 30 km/h. ELY perustelee alikulkuja turvallisyyshyödyillä. Käytännössä suuri osa pyöräilijöistä kuitenkin kokee tällaiset alikulkujärjestelyt vaarallisiksi ja pyrkii kiertämään ne kaukaa. Oikeissa pyöräilymaissa alikulkuja rakennetaankin vähän ja harkitusti.

Siltojen ja alikulkujen sekamelska Palokanorrella. Kukaan ei varmasti pyöräile mielellään tällaisella väylällä. Tällaiset ratkaisut hidastavat ja vaikeuttavat pyöräilyä sekä vähentävät pyöräilyn määrää. Talvipyöräilylle vuoristoratamaiset kevytväylät ovat kaikkein haitallisimpia.

Kevytväylää Palonanorrella. Alikulku on montussa ja heti sen edustalla on risteys. Alikulkuun pitää pyöräillä täysin uskon varassa, koska sinne tai sieltä pois ei näe lainkaan.

Pahasti näkemäongelmainen alikulku Palokanorrella. Pyöräilyyn tällaiset ratkaisut eivät sovellu lainkaan.

Lähes nollanäkemäinen alikulku montussa Saarijärventiellä. On sujuvampaa, kevyempää, nopeampaa ja turvallisempaa pyöräillä viereisen autotien kiertoliittymän kautta.

Edellä esitetyn kaltaisia alikulkuja ei tarvita Suomeen yhtään lisää. Kannattaa myös huomata,  että alikulkuja voi mainiosti toteuttaa myös toisella tavalla, kuten seuraava esimerkki Hollannista osoittaa.

Alikulku Hollannin Houtenissa. Monet Hollannin huonoimmista alikuluista ovat parempia kuin Suomen parhaat. Hollannissa alikulkujen edustoilla ei ole risteyksiä ja ne ovat näkemiltään aivan toista luokkaa. Monesti autotietä on korotettu, jotta pyöräilijöille ei tule ylimääräistä mäkeä.

ELY toteaa Laukaantien tiesuunnitelman esittelyssä näin: “Maantien 637 suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan uusilla kevyen liikenteen väylillä, jotka tukevat nopeaa työmatkapyöräilyä. Poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan uusin alikulkukäytävin ja niihin liittyvin kevyen liikenteen yhteyksin.” Suunnitelmaa tutkittaessa on kuitenkin selvää, etteivät tällaiset korulauseet perustu konkretiaan. Poukkoileva kevytväylä ja heikkotasoiset alikulut hidastaisivat pyöräilyä sekä tekisivät siitä aiempaa vaarallisempaa ja huonommin sujuvaa. Pyöräilyn kilpailykyky liikennemuotona heikkenisi, kun taas autoilua helpotettaisiin uusilla tasaisilla, nopeilla ja esteettömillä väylillä, joilla ei enää tarvitsisi varoa jalankulkijoita ja pyöräilijöitäkään.

Suunnitellut järjestelyt heikentäisivät pyöräilyn sujuvuutta, mielekkyyttä, nopeutta ja turvallisuutta, joten tiesuunnitelmassa käytettyjä periaatteita ei pidä sallia mihinkään. Pyöräteiden pitää olla mahdollisimman suoria, tasaisia ja ajolinjoiltaan mielekkäitä – eli helposti, turvallisesti ja nopeasti pyöräiltävissä sekä kesällä että talvella.

Tiesuunnitelma on myös yleisesti hyväksyttyjen jalankulun ja pyöräilyn edistämistavoitteiden vastainen. Suunnitelman toteuttaminen haittaisi jalankulkua ja pyöräilyä, joten suunnitelma on esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian ja toimenpidesuunnitelman vastainen. Suunnitelma ei noudata myöskään Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräilyteiden suunnitteluohjeen luonnosta.

ELYn suunnitelma ja kustannukset

On selvää, että Laukaantien tiesuunnitelman toteuttaminen heikentäisi pyöräilyolosuhteitä. Vielä ikävämmäksi asian tekee se, että pyöräilyratkaisuidenkin osalta suunnitelman toteuttaminen olisi kallista. Suunnitellut alikulut maksaisivat vähintään 150 000–200 000 euroa kappale ja muut kevytväyläjärjestelyt myös satoja tuhansia euroja. Suunnitellut pyöräväyläjärjestelyt maksaisivat näin 0,5–1 miljoona euroa – ja samalla heikennettäisiin pyöräilyolosuhteita. Tällaisen suunnitelman toteuttaminen ei ole millään tavalla järkevää.

Pyörätie kuntoon pienillä parannuksilla?

ELYn suunnitelma on pyöräilyn kannalta huono ja kallis. Mitä Laukaantien pyöräväylälle sitten pitäisi tehdä?

Huomattavasti parempi vaihtoehto olisi pitää kevytväylä vähintään suurin piirtein nykyisillä sijoillaan. Väylä olisi tällöin suora, selkeä, johdonmukainen ja jatkuva. Väylä voitaisiin asfaltoida sileäksi ja tasaiseksi kauttaaltaan. Samalla väylä voitaisiin erotella jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Laukaantie on yksi Jyväskylän pääpyöräväylistä, joilla erottelun pitäisi olla itsestäänselvää. Jyrkkää mäkeä Kangasvuorentien ja Suluntien välillä pitäisi loiventaa. Jalkakäytävällä ja pyörätielle pitäisi myös toteuttaa oma valaistus. Valaistusongelmaa ei pidä “ratkaista” kaatamalla maisemallisesti arvokkaita puita autotien ja kevytväylän välistä.

Myös kaikkien liittymien ongelmat ovat melko helposti ratkaistavissa, koska liittymät ovat lähtökohtaisesti selkeitä ja avaria. Esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa tai Ruotsissa tällaiset risteykset olisivat pyöräilyn kannalta nopeasti kunnossa. Kevytväylän molemmin puolin voitaisiin maalata pysäytysviivat, ja samalla pyörätienjatkeet voitaisiin maalata värillisiksi (Belgiassa ja Hollannissa punaisia, Tanskassa sinisiä, Ranskassa ja USA:ssa vihreitä). Risteyksiä ympäröivät pusikot ja puiden alaoksat voidaan raivata halvalla ja nopeasti ja se pitäisi tehdä niin pian kuin mahdollista.

Edellä mainitut ratkaisut ovat ELYn ehdotuksia halvempia ja lopputuloskin olisi pyöräilyn kannalta huomattavasti parempi.

Maalattu pyörätienjatke maantiellä Belgiassa.

Jyväskylän pyöräbaana

Jyväskylän pyöräbaanan toteuttaminen vähintään Laukaan rajalle olisi vielä edellä esitettyjä ratkaisuja selvästi parempi vaihtoehto.

Kun Laukaan suunnan pyöräväyläjärjestelyitä ajatellaan kokonaisuutena, niin nykyisellään toimivaa pyörätietä Laukaan suuntaan ei ole. Kankaan ja Seppälän kaakkois- ja itäpuolella menee meluisa ja monia hankalia risteyksiä sisältävä Tourulantie–Seppäläntie-kokonaisuus. Pidemmällä Kangasvuorentie on niin mäkinen, ettei siihen saa suosittua pyöräväylää mitenkään. Kankaan ja Seppälän länsi- ja luoteispuolella Puistokatu on huonokuntoinen ja Laukaantienä jatkuvalla Lohikoskentiellä pari tiukkaa mäkeä. Taulumäki ja erityisesti Kyyhkysenmäki muodostavat pyöräilylle merkittävän estevaikutuksen. Lohikoskentien, Laukaantien ja Seppäläntien risteykseen on rakennettu pyöräilylle keinotekoinen este syvän, jyrkkäreunaisen ja näkemiltään vaarallisen alikulkunotkon muodossa.

Pyöräilyä haittaava näkemäongelmainen ja montun pohjalle sijoitettu alikulku Laukaantien ja Seppäläntien risteyksessä. Heti kuvan alikulun jälkeen on kolmihaarainen risteys ja vasemmalla toinen alikulku.

Jyväskylän Baana sen sijaan saataisiin toteutettua suorana, tasaisena, esteettömänä, miellyttävänä, rauhallisena, johdonmukaisena, jatkuvana ja yhtenäisenä käytännössä keskustasta vaikka Laukaan Leppävedelle asti. Koko matkalla ei esimerkiksi ole yhtään mäkeä, tasaisen lisäksi on vain joko loivaa nousua tai laskua. Baana olisi pyöräväylänä ylivertainen esimerkiksi nykyiseen Laukaantiehen verrattuna. Baana olisi moottoritietasoa, kun taas nykyinen Laukaantien kevytväylä on kärrypolku.

Baana todennäköisesti ja toivottavasti toteutuu vähintään Seppäläntielle asti. Myös Kangasvuorentielle Baana on ilman muuta järkevä rakentaa, niin hyvä ja pyöräilyä edistävä väylä olisi kyseessä. Huhtasuon alueella on merkittävä määrä asukkaita, jotka voisivat hyödyntää Baanaa liikkumisessaan. Vanhalle ratapohjalle ei voi tällä osuudella olla mitään yhteiskunnallisesti lähellekään yhtä merkittävää käyttöä.

Miten sitten pidemmällä?

Alla kartalla näkyy Jyväskylän pyöräbaanan hahmoteltu reitti Seppälänkankaan ja Palokankaan alueilla.

Laukaantien tiesuunnitelman alue on merkitty punaisella. Ehdotetun pyöräbaanan reitti on merkitty mustalla ja vihreällä. Ehdotettu reitti menee lähellä Laukaantietä. Mustalla merkityt osuudet olisivat tässä vaiheessa varsin helppoja toteuttaa. Vihreällä merkitty osuus lienee hankalin, sillä HB-Betoni on vuokrannut vanhan ratapohjan itselleen. Ainakin alkuvaiheessa Baanan pitäisi kiertää Betonitien kautta. Baanan reitti jatkuisi suorana, tasaisena ja viihtyisänä pitkälle Laukaan puolelle, toisin kuin Laukaantien varrelle rakenteilla oleva mäkinen ja meluisa kevytväylä.

On selvää, että Baanan käyttö vähenisi kauempana keskustasta. Tämä ei kuitenkaan sinällään vielä ole peruste hylätä Baanan toteuttamista kauempana.

ELYn Laukaantien tiesuunnitelmasta säästyneet rahat voitaisiin ohjata viereisen Baanan toteuttamiseen – kun rahaa käytetään ja uutta väylää tehdään joka tapauksessa, niin on järkevää ohjata rahat parhaaseen mahdolliseen väylään. Baanaan rahat käytettäisiin paljon fiksummin kuin Laukaantiellä. Baana olisi pyöräilyä edistävä ratkaisu, toisin kuin ELYn Laukaantien pyöräväyläsuunnitelma, jossa ei pyöräilyn kannalta ole oikeastaan mitään nykyaikaista tai kiinnostavaa. Pelkästään Baanan symboli- ja esimerkkiarvo pyöräilylle on erittäin merkittävä.

On myös niin, että tiesuunnitelman mukaisen Laukaantien pyöräväylän toteuttaminen haittaisi Baanan toteuttamista – kovin monia rinnakkaisia väyliä ei ole järkevää tehdä, vaikka Baana olisikin Laukaantiehen verrattuna paljon parempi. Valitettavasti tilanne saattaa olla jo tällainen Laukaantiellä Kuormaajantieltä Laukaan Vihtiäläntielle. ELY toteuttaa paraikaa Laukaantien varteen huonoa kevytväylää, vaikka on selvää, ettei vielä autotietäkin mäkisempi kevytväylä koskaan tulee merkittävästi lisäämään pyöräilyä. Laukaantien tiesuunnitelman tavoin kyseinen kevytväylä on lähinnä esimerkki rahan heittämisestä hukkaan.

Kauempana keskustasta, erityisesti Kangaslammen alueelta eteenpäin, Baanalla olisi myös virkistyksellistä arvoa, vaikka Baanan ensisijainen tarkoitus on ehdottomasti lisätä työmatka- ja muuta liikennepyöräilyä. Eri puolilla Eurooppaa kymmeniä tuhansia kilometrejä entisiä ratapohjia on muutettu virkistyspyöräväyliksi. Monilla alueilla tällaiset väylät ovat erittäin suosittuja jopa matkailullisesti (ks. esim. Espanjan GreenWays; kymmenittäin kohteita sisältävä listaus ratapohjille tehdyistä maailman tärkeimmistä pyöräteistä löytyy täältä).

WSP:n laatima selvitys Jyväskylän Baanasta löytyy täältä ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen laatima käyttöpotentiaalianalyysi täältä.

Vertailun vuoksi Helsingissä tavoitellaan jo kokonaista baanaverkostoa. Baanat on todettu pyöräilyä edistäviksi. Ks. lisätietoja esim. täältä, täältä ja täältä.

Kaavoituksessa ja tiesuunnitelmien laadinnan yhteydessä on ehdottomasti varmistettava, ettei Jyväskylän Baanan reitille tule muuta pysyvää käyttöä millään osuudella. Tällaista ainutlaatuista mahdollisuutta ei kannata hukata.

Baana voisi näyttää hieman tällaiselta. Laadukasta pyöräväylää Hollannin Bredassa.

Laukaantien pyöräväyläsuunnitelma tulee hylätä

Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että ELYn Laukaantien tiesuunnitelma hylätään vähintään pyöräväyläratkaisun osalta. Myös nykyisen Laukaantien kevytväylän kunnostamisen kanssa kannattaa odottaa. Ennen pyöräväylien kunnostamisia tai rakentamisia tällä suunnalla pitää perusteellisesti selvittää mahdollisuus toteuttaa Jyväskylän pyöräbaana mahdollisimman pitkänä ja jatkuvana, aina Laukaan Leppävedelle asti.

Teemu Tenhunen
Puheenjohtaja

Esa Rantakangas
Kaisa Peltonen
Antti Poikola
Johtokunnan jäseniä

Samuli Rinne
Pyöräilynedistämisvastaava

Annimaria Valli
Mikko Merikivi
Juha-Pekka Kervinen
Virpi Kauko
Tuomo Kohvakka
Joni Kettunen
Liikenneryhmän jäseniä
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Kategoria(t): Katuremontit, Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Liikennejärjestelmä, Turvallisuus, Uncategorized Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa ELYn Laukaantien pyöräväyläsuunnitelmassa ollaan tekemässä kalliilla huonoa

  1. avatar Kauko Saarinen sanoo:

    Pyöräilen usein välillä Jkl-Laukaa, joten ko. nykyinen kevytliikenneväylä on hyvin tuttu. Uusi ELY-suunnitelma kevytliikenneväylän poukkoilusta kalliine alikäytävineen vaikuttaa näin äkkipäältä ja suoraan sanottuna pähkähullulta! Millä perusteilla tällaista suunnitellaan? Missä ns. terve järki?

    Nykytilanteeseen saataisiin parannusta jo sillä, kun autoilijoille tarkoitetut liikennemerkit siirrettäisiin kevytliikenneväylän eteen eikä vasta Laukaantien viereen.

  2. Meillä on tulossa ELYllä palaveri Laukaantien suunnitelmasta tiistaina 5.11. Toivotaan, että saataisiin muutettua suunnitelmaa pyöräilyn kannalta paremmaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *