Keskusta-alueen pyöräparkkien talvikunnossapidosta

Talven kulku on jo kääntynyt kohti kevättä, mutta vielä ehditään luoda katsaus Jyväskylän keskusta-alueen pyöräparkkien talvikunnossapitoon. Kuvamateriaalia parkeista on kertynyt pitkin talvea.

Jotta talvipyöräily olisi sujuvaa ja miellyttävää, niin talvella pyöräparkkien pitäisi näyttää suuresti samalta kuin kesälläkin. Pyörät pitäisi saada helposti pysäköityä myös talvisin. Lumiset tai muuten hoitamattomat parkit vaikeuttavat ja vähentävät talvipyöräilyä merkittävästi. Katsotaanpa siis miten Jyväskylän pyöräparkit – ja parkkien talvikunnossapito – ovat selvinneet tästä haasteesta.

Kuvat on otettu lähinnä sattumanvaraisesti kaupungilla liikuttaessa. Yhtäkään kuvaa ei ole taidettu ottaa edes samana päivänä lumisateen jälkeen.

KAUPUNGIN YLLÄPITÄMÄT JA MUUT JULKISET PARKIT

Asema-aukio

17.2.2012. Laajaa pyöräparkkia ei ole talven aikana puhdistettu lumesta tietääkseni kertaakaan (olen liikkunut parkin vierestä pari kertaa viikossa) – parkkia on ennemminkin käytetty lumenkaatopaikkana. Katulämmitys on pitänyt osan parkista käyttökelpoisessa kunnossa.

17.2.2012. Puolet parkista on lähes täysin hautautunut lumen alle.

19.2.2012. Parkkia ei voi pitää kovin houkuttelevana.

29.2.2012. Parkille on parin viikon aikana vain ajettu lisää lunta.

Väinönkatu, Kauppakulman edusta

26.1.2012. Ajoradan puoleinen parkkialue on lähes täysin ummessa. Jotkut ovat sentään vielä pitäneet pyöriään hangen keskellä. Vasemmalla Kauppakulman lipan alla parkki on täynnä pyöriä.

29.2.2012. Parkki ja siinä olevat pyörät ovat hautautuneet kuukauden aikana entistä syvemmälle lumeen. Kukaan ei ole enää yrittänyt parkkeerata pyöräänsä nietoksiin – vain hylätyt pyörät ovat jäljellä.

29.2.2012. Parkkeeraisitko sinä pyöräsi tähän?

Väinönkadun yläosa

26.1.2012. Parkkia ei ole lainkaan puhdistettu lumesta, mutta ihmiset ovat tallanneet alueen kulkukelpoiseksi.

26.1.2012. Pyörät joutuu työntämään hankeen.

29.2.2012. Parkin sisääntulolle on aurattu valtava lumikasa.

29.2.2012. Parkkia ei ole puhdistettu talven aikana lumesta, joten telineet ovat enää hädin tuskin näkyvillä.

29.2.2012. Myös Kauppakadun puoleiselle sisääntulolle on aurattu lunta. Ihmiset ovat tallanneet kulkuväylän kohtuulliseen kuntoon.

Puistokatu, Puistokoulu

6.3.2012. Telineet ovat lumen peitossa ja parkki sijoittuu kulkuväylälle. Telineet ovat huonointa mahdollista mallia.

Yliopistonkatu, torin reunus

26.1.2012. Hmm? Kuva puhukoon puolestaan.

26.1.2012. Vähän ylempänä kadulla telineitä on käytetty lumesta huolimatta.

29.2.2012. Kuukautta myöhemmin parkkialue on hautautunut entistä syvemmälle lumeen.

29.2.2012. Sitkeimmät käyttävät telineitä, vaikkei niitä enää edes näe.

Yliopistonkatu, torin viereinen keskisaareke

26.1.2012. Tämäkin torin viereinen parkki on hautautunut lumeen.

29.2.2012. Ihmiset ovat käyttäneet parkkia kunnossapidon puuttumisesta huolimatta.

Yliopistonkatu, keskisaareke Asemakadun kärjen luona

26.1.2012. Asemakadun kärjen luonakin parkkia on pidetty kunnossa vain tallaamalla.

29.2.2012. Kuukautta myöhemmin lumi on ollut useimmille käyttäjille liikaa, vain muutamalle pyöräpaikalle on enää tallattu kulkuväylä.

Kilpisenkatu

26.1.2012. Parkkiin on aurattu lunta jalkakäytävältä.

26.1.2012. Telineet näkyvät juuri ja juuri.

29.2.2012. Ei erityisen hyvää mainosta talvipyöräilylle. Parkki on muuten sijoitettu jalkakäytävän varteen, vaikka jalkakäytävillä pyöräileminen koetaan ongelmalliseksi (ja se on lainvastaista).

29.2.2012. Parkin päälle on aurattu lunta sekä autotieltä että jalkakäytävältä.

Kauppakatu, Kirkkopuiston laita

29.2.2012. Kirkkopuiston parkki ei ole erityisen kutsuva.

29.2.2012. Muutamat sitkeimmät ovat käyttäneet parkkia lumesta huolimatta. Parkki on epäloogisesti sijoitettu jalkakäytävän varteen, vaikkei jalkakäytävillä saisi pyöräillä.

Kauppakatu, Gummeruksenkadun lähellä

5.3.2012. Parkki on sijoitettu oikeaoppisesti siten, että parkkiin voi pyöräillä liikennesääntöjen mukaisesti. Tai siis voisi – parkin edusta on pitkältä matkalta kadun ainut auraamaton kohta.

Kauppakatu, ravintola Katriinan edusta

29.2.2012. Parkki on käytettävässä kunnossa, vaikkei parkkia varsinaisesti koko talvena ole puhdistettukaan. Telineet ovat lumihangen keskellä.

Kauppakatu, pizzeria Marian edusta

16.2.2012. Parkin alueella on runsaasti tallaantunutta ja nuhjaantunutta lunta.

29.2.2012. Kuukautta myöhemmin parkki on lähes täysin hautautunut ja haudattu lumeen. Parkin päälle on aurattu lunta autotieltä ja jalkakäytävältä. Parkki on sijoitettu väärin jalkakäytävän puolelle.

Seminaarinkatu, yliopiston kirjaston edusta

Edeltävät kuvat ovat esitelleet kaupungin ylläpitämiä parkkeja. Yliopiston alueesta, kuten kirjaston edustasta, vastaavat yliopiston tilapalvelut ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.

Olen tarkastellut yliopiston pyöräpysäköintiä aiemmin Kaupunkifillarin jutussa, joka löytyy täältä.

7.2.2012. Telineet erottuvat juuri ja juuri hangen alta. Yliopiston alueella pyöräillään Jyväskylässä eniten, mutta pyöräilyolosuhteisiin ei ole juurikaan panostettu.

28.2.2012. Melkoinen ihme on tapahtunut: pyöräparkin kohta on jossain vaiheessa puhdistettu lumesta.

28.2.2012. Varsinaisten pyöräparkkien kapasiteetti on riittämätön, joten pyöriä on parkkeerattu pitkin hankia.

YKSITYISTEN YLLÄPITÄMÄT PARKIT

Tähän asti esitellyt parkit ovat olleet julkisten tahojen, pääasiassa kaupungin, ylläpitämiä. Ovatko yksityiset tahot ottaneet talvipyöräilyn julkisia toimijoita paremmin huomioon?

Kauppakatu, K-Kauppa Kympin edusta

K-Kauppa Kymppi on tietääkseni Jyväskylän keskusta-alueen ainut liike, joka on toteuttanut pyöräparkin edustalleen. Muut liikkeidenkin luona olevat oikeat parkit (ei vain halpisteline jossain nurkassa) ovat kaupungin toteuttamia (tosin yritykset ovat joissain tapauksissa maksaneet osan kustannuksista).

29.2.2012. Parkin edustaa ei ole puhdistettu lumesta, mutta alue on tallattu jotensakin käytettävään kuntoon. Epätasaisen alustan vuoksi ihmiset ovat parkkeeranneet pyöriään poikittain. Parkissa on yksi hylätty pyörä.

Keskustie

Taloyhtiöt ylläpitävät pyöräparkkeja lähinnä asukkaidensa tarpeisiin. Keskustien taloyhtiöt edustakoot tässä katsauksessa näitä yksityisiä kiinteistöjä. Muuallakin pyöräparkkien talvikunnossapitotilanne vaikuttaa olevan pääosin samanlainen kuin Keskustiellä.

26.1.2012. Pyörän pysäköiminen ei olisi tämän taloyhtiön edustalla erityisen miellyttävää.

26.1.2012. Tästä on helppoa ja sujuvaa lähteä talvipyöräilemään?

HYVIÄ RATKAISUITA

Edeltävän kuvakavalkadin ja muiden havaintojen perusteella voitaneen todeta, ettei Jyväskylän keskustan alueella pyöräparkkeja käytännössä hoideta talvisin. Parkkien toteutuksessakaan ei ole pääsääntöisesti mitenkään otettu huomioon talvisia olosuhteita.

Onneksi muutama hyvä poikkeus vahvistaa säännön. Miten pyöräparkki pitäisi Suomen olosuhteissa toteuttaa? Ja miten sitä pitäisi hoitaa?

Hyvä rakenne: Hannikaisenkatu, vanha asema

Kaupunki on toteuttanut vanhan juna-aseman luokse yhden Jyväskylän parhaista pyöräparkeista.

29.2.2012. Tässä on yksi Jyväskylän parhaista pyöräparkeista. Parkki on katettu ja telineetkin ovat kohtuullisia. Aura-autolla on vain kasattu lunta esteeksi?!

29.2.2012. Korkeimmillaan kinokset pyörien edessä ovat lähes puolimetrisiä. Jonkun verran lunta on tuiskuttanut myös katosten sisään.

Hyvä rakenne: Urhonkatu, Sinetti-rakennuksen edusta

Valtion virastotalo Sinetin edustalla on varsin toimiva pyöräparkki. Parkki on yhdistetty rakenteellisesti Sinettiin.

29.2.2012. Näin pyöräparkkeja pitäisi toteuttaa: katos suojaa pyöriä sateelta ja lumelta, ja katulämmitys pitää parkin sulana. Telineetkin ovat kohtuullisen toimivia.

Hyvä rakenne: Väinönkatu, Kauppakulman edusta

Myös tämä parkki on yhdistetty rakenteellisesti viereiseen rakennukseen. Kaupunki toteutti parkin viime vuonna.

29.2.2012. Kauppakulman lipan alla parkki on pysynyt puhtaana lumesta – ja parkki on täynnä pyöriä. Vieressä vertailukohdaksi aiemmin esitelty hoitamaton parkki. Molemmat parkit tosin sijaitsevat jalkakäytävän varrella (ongelma korjaantuu, kun Väinönkatu muuttuu kävelykaduksi).

Hyvä hoito: Vapaudenkatu, Asemakadun kulmaus

Vapaudenkadulla, Asemakadun risteyksen lähellä on ilmeisesti yksityisen kiinteistöyhtiön hoitama pyöräparkki.

29.2.2012. Parkki on sijoitettu jalkakäytävän varteen. Parkki on kuitenkin puhdistettu lumesta talven aikana näkemistäni parhaiten!

29.2.2012. Tästä voi ottaa mallia talvisten pyöräparkkien kunnossapitoon!

29.2.2012. Pyörän saa parkkiin ja siitä pois vaikka matalavartisten kenkien kanssa.

Katulämmityksen etuja: Hannikaisenkatu, Matkakeskus

Katulämmitys tukee talvipyöräilyä merkittävästi. Lämmitetyillä alueilla ei tarvitse järjestää lumenluontia tai hiekoitusta.

29.2.2012. Katulämmitys pitää pyöräparkkialueen sulana, joten lumenluontiongelmaa ei ole. Matkakeskuksen parkki pullistelee fillareita.

Katulämmityksen etuja: Asemakadun kävelykatu

29.2.2012. Myös Asemakadulla katulämmitys pitää pyöräparkin sulana koko talven. Pyörien päälle sataa kuitenkin vettä ja lunta, mikä ei ole ympärivuotista pyöräilyä tavoiteltaessa optimaalinen ratkaisu.

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Pyöräparkkien suunnittelussa ja toteuttamisessa on Suomessa vielä paljon puutteita (ks. lisää esim. täältä), mutta talvisin parkkeja ei pidetä kunnossa pääsääntöisesti lainkaan. Parkit hautautuvat lumien alle, ja pahimmissa tapauksissa aura-autot suorastaan kasaavat lunta parkkien ja parkkiin sijoitettujen pyörien päälle. Myös tämä artikkeli todistaa näistä vakavista ongelmista. Usein ainut paikka pyörälle talvisin on lumihanki – tai kotitalli.

Kuinka paljon hyödyttää aurata pyöräväyliä, jos ja kun pyöriä ei usein saa pysäköityä mihinkään? Tilanne on yhtä absurdi kuin jos autojen parkkipaikkoja ei aurattaisi talvisin – talviautoilu vähenisi varmasti. Myöskään talvipyöräilyn lisääntymisestä on turha haaveilla ennen pyöräparkkien kunnossapidon kohentumista.

Onneksi löytyy myös hyviä ratkaisuita. Sekä hyvästä talvihoidosta että erityisesti toimivista rakenteellisista ratkaisuista kannattaa ottaa mallia.

Kategoria(t): Pyöräparkit Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Keskusta-alueen pyöräparkkien talvikunnossapidosta

  1. avatar Lasse Vuori sanoo:

    Asiallista kirjoitusta kaupungin pyöräparkkien ongelmista. Suunta parkkien kehityksessä on oikea, mutta tuo talvikunnossapito on laiminlyöty liian monessa paikassa. Varsinkin opiskelijat käyttävät pyöriään vuoden ympäri, mikä aiheuttaa kunnossapitopainetta varsinkin kampusalueiden pyörätelineisiin. Vielä jos yliopisto tajuaisi tämän, niin olisi hyvä. Mattilanniemessä ja Ylistöllä pyöräparkkien kunnossapito on varsin heikkoa, aivan kuten Seminaarinmäelläkin.

    Mutta onneksi joukossa on myös vuoden ympäri toimivia parkkeja, kuten Sokoksen nurkilla olevat uudemmat telineet.

  2. avatar Jyrki Lumioja sanoo:

    Aika hyvää kuvasettiä. Jos asia olisi jonkun tahon vastuulla, niin olisi mielenkiintoista kuulla kootut ”selitykset”. Ennalta toki voisin kuvitella vastauksen, että ei ole rahaa. Kuka tekee sopimuksia talvikunnossapidosta? Yleisesti ottaen kaikessa yhteiskunnallisissa asioissa raha näyttelee selittävää roolia. Jos jollain tapaa kykenee tekemään sellaisen sopimuksen, jossa tekemättä jättäminen tai huono työnjälki on sankioitu tekijälle rahallisina menetyksinä selkeästi, johtaa se heti parempaan työnjälkeen.
    Yleisesti Suomessa ja siten myös Jyväskylässä voisin todeta vallalla olevan toimintatavan, että jos sitä ei jollain koneella voida tehdä, niin se jätetään tekemättä.

    Hieman asiasta poiketen pyörällä liikkumisen sujuvuutta voisi lähteä parantamaan ihan perusasioista, jotka ovat vieläpä melkein ilmaisia:

    1. Liikennevalojen nappisysteemi on kyllä todella turhauttava, eikä sovi enää nykyaikaan. Periaatteessahan jalankulkijoilla tulisi olla etuoikeus tien ylittämiseen niihin varatuissa paikoissa.

    2. Kevyen liikenteen väylälle pysäköinti. Tästä on tehty Suomessa laillinen tapa, eikä siihen puututa. Haitta varsinkin talviaikaan on melkoinen. Tätä asiaa harrastaa myös itse poliisi, vaikka vieressä olisi ”laillinen” ja kevyttä liikennettä haittaamaton pysäköintipaikka.

  3. avatar Joni Kettunen sanoo:

    Mitä ilmeisimmin yrityksillä löytyisi mahdollisuus haalia asiakkaita pyöräparkkien kautta. Keskusta-alueella ei ole kovaa kilpailua kaupungin parhaasta pyöräparkista.

    Mitä tulee kustannuksiin, niin terveyttä edistävät vaikutukset ohittavat helposti pyöräilyyn kohdistuvat kustannukset. Väylät ovat paljon halvempia rakentaa ja ylläpitää kuin autojen infrastruktuuri sekä parkkipaikat maksavat vain murto-osan autojen vastaavista. Näiden lisäksi väärin pysäköityjä pyöriä varten ei tarvitse hankkia pysäköinninvalvojia ja hinauskalustoa.

    Kaupungin kannattaisi panostaa edes hieman myös talvipyöräilyyn. Katosten rakentaminen vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta, jos ne pystytään rakentamaan siten ettei katoksesta tule juoppojen julkivessaa.

  4. avatar Salla Saaranen sanoo:

    Tämä on äärimmäisen surullista katseltavaa näin lautakunnan jäsenen silmin ja täysin anteeksiantamatonta. Otan asian esille huomisessa kokouksessa ja vaadin että tästä lähtee nootti ylläpitäjälle ja että asiaan puututaan välittömästi.

    Tämän asian tulisi olla kunnossa itsestäänselvästi ja kadunkunnossapidon olisi pitänyt tämä asia huomata korjata tilanne sanomattakin.

    Mutta kysyisin teiltä, että kun puute on huomattu, miksei siitä ole tiedotettu meitä lautakunnanjäseniä tai vastaavia virkamiehiä?
    Me tuomme joka kokouksessa (jokatoinen tiistai) esiin kaupunkilaisten meille tuomia puutteita ja ne pyritään korjaamaan välittömästi. Tähänkin asiaan olisi saanut jo heti alkuun muutoksen, jos asiasta olisi vain tiedetty.

    Itse en raskaudestani johtuen ole harrastanut talvipyöräilyä tänä talvena, ja siitä syystä en itse ole huomannut puutteita asiassa, myönnän että olisi tästä huolimatta minun pitänyt asia huomata, vaikka en hetkeen itse olekkaan käyttänyt pyskäköintipaikkoja.

    Arvostan kovasti kaupungin ahkeria polkupyöräilijöitä, ja aktiivista yhdistystä sen tukena. Yhdistystä tullaan kuulemaan kaupungin uuden liikennesuunitelman johdosta ja monissa muissakin pyöräilyyn vaikuttavissa jutuissa jatkossakin ja haluaisinkin kiittää tästä hyvästä yhteydenpidosta esillä oleviin asioihin. Toivon, että uskallatte olla yhteydessä suoraan meihin lautakunnan jäseniin tai virkamiehiin akuuteissa asiaoissa, jotta asioihin voidaan vaikuttaa aina heti, ennenkuin varsinaista isoa ongelmaa näistä kerkiää muodostumaan.

    Itse haluan kaupungin, jossa pyöräily on turvallista, helppoa ja vaivatonta, myös talvisin. Nyt tämä ei toteudu, mutta keskustan uuden liikennesuunnitelman myötä siihen tulee muutos huomattavasti parempaan päin.

    yst.terv. Salla Saaranen, SDP
    Kaupunginrakennelautakunann jäsen

  5. avatar Antti Poikola sanoo:

    Salla Saaranen,

    mahtavaa, että lautakuntalaisena löysit viestin täältä ja siihen puutuit, vaikka emme (puhun nyt Jyväskylän pyöräilyseuran JYPS:n pyöräilyn edistämisestä vastaavana) ymmärtäneetkään suoraan lautakuntalaisille viestiä.

    Mielellämme kehittäisimme vuoropuhelua lautakuntalaisten, pyöräilyaktiivien ja virkamiesten kesken. Pyöräilyaktiivien joukossa on monenlaista asiantuntemusta ja useinmiten myöskin joku, jolla on aikaa ja halua asioihin paneutua. Parhaimmillaan tämä voisi toimia myös lautakuntalaisten apuna.

    Yksi Espoosta kopioitu malli voisi olla sellainen, että pyöräilyn edistämisen omaksi asiakseen tuntevat, mutta kiireiset lautakuntalaiset voisivat heittää sähköpostitse vinkkiä pyöräilyseuran ylläpitämälle liikenne-listalle, että: ” katsokaapas tämä asia/suunnitelma, joka on tulossa lautakuntaan ensiviikolla, onko jotain huomioita pyöräilynäkökulmasta?”

    JYPS:llä ei vielä ole tällaista liikenne-listaa, mutta sen perustaminen on ajankohtaista nyt, kun liikenteen kehittämisestä kiinnostuneita alkaa olla riittävästi pyöräilijäpiireissä. Listan ei tietenkään tarvitse olla vain JYPS:n jäsenille.

    Mitä mieltä olette ehdotuksesta?

  6. avatar Salla Saaranen sanoo:

    Lumiasia on nyt viety eteenpäin ja sitä selvitetään. Ja tietenkin korjataan tilanne!
    Toivottavasti nämä tälläiset eivät enää pääse toistumaan.

    Vuoropuhelu on tärkeää, koska teiltä käyttäjiltähän se oikea palaute ja kehittämisideat tulevat, olisi hienoa kuulla teidän mielipiteitänne enemmänkin, olisiko minun mahdollista joskus tulla kokoukseenne tai johonkin tapaamiseenne?

    Liikennelista kuulostaa hyvälle!
    Päätettävistä asioista lähtee aina medialle ennakkotiedot, mielestäni tekin voisitte niitä pyytää! Voisitte katsoa onko teille kiinnostavia asioita esityslistalla ja sitten vaikka soittaa meille lautakunnan jäsenille ja antaa suoraa palautetta, minut saa myös listalle lisätä. Ja meidän demari-ryhmään voi ainakin rohkeasti olla yhteydessä.

    (Ja kuiskaan, katselkaa uuden rakennettavan lutakon pyöräteitä ja antakaa palautetta! Omasta mielestäni tuleva konserttisali vaarantaa jalankulkiat ja tekee aukiosta niin ahtaan, ettei sinne pyörällä mahdu, sen olessa kuitenkin työmatkapyöräilijöiden oletettavan reitin varrella, kunhan työt saadaan valmiiksi .)

    yst.terv. Salla Saaranen
    salla.saaranen(a)gmail.com
    040-5759157

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *