
Lausannen juna-asemalla pyöriä merkitään säännöllisesti värikkäällä lapulla, mikäli omistaja ei siirrä pyörää tai ota lappua pois määräpäivään mennessä siirretään pyörät väliaikaisvarastoon ja sen jälkeen myydään. Katso ohjeistuksen kohta 3# (Kuva: Mcas_sf Flickr)
Hylätyt polkupyörät täyttävät taloyhtiöiden varastot sekä pihojen ja kaupungin pyörätelineet (Ks. Jyväskylän kaupungin toimintatapa pyörätelineisiin hylättyjen pyörien käsittelystä). Ongelma on monille tuttu, etenkin taloyhtiöissä, missä asukkaiden vaihtuvuus on suuri. Pois muuttavat asukkaat jättävät jälkeensä usein huonokuntoisia pyöriä ja jos mitään ei tehdä saattaa isomman taloyhtiön pyöräpopulaatio helposti kasvaa kymmenillä käyttämättömillä polkupyörillä vuodessa.
Hylättyjen pyörien perään harvoin kukaan kyselee, mutta ongelmaksi tulee se, miten erottaa toisistaa hylätyt ja ei-hylätyt pyörät. Miten pitäisi toimia, ettei vahingossa hankkiuduta eroon sellaisista pyöristä, joilla on pyörästään kiinnostunut omistaja?
Allaoleva ohjeistus on synteesi lukuisista netistä löytyvistä ja osin ristiriitaisistakin ohjeista. Pyrin kehittämään ohjeistuksesta mahdollisimman yksioikoisen ja helposti noudatettavan. Mielelläni otan parannusehdotuksia vastaan ja muokkaan ohjeistusta edelleen.
1# Tehdään taloyhtiön hallituksen kokouksessa päätös piha-alueen ja pyörävaraston siivoamisesta.
Päätöksessä hyväksytään myös toimintatapa, jolla siivous suoritetaan. Esimerkiksi tämän toimintatapaohjeistuksen voi liittää päätöspöytäkirjan liitteeksi.
2# Tiedotetaan siivouksesta asukkaille sähköpostitse ja kirjeitse, sekä taloyhtiön ilmoitustaululla ja rappukäytävissä.
Tiedotteeseen kannattaa laittaa mahdollisimman selkeä toimitaohje ja yksiselitteinen päivämäärä kissankokoisin kirjaimin. Toimintaohje kannattaa kirjoittaa myös ruotsiksi ja englanniksi ja mahdollisesti muillakin kielillä mikäli on pienintäkään epäilystä, että taloyhtiössä asuu huonosti suomea taitavia asukkaita.
Selkeän toimintaohjeen lisäksi tiedotteeseen kannattaa esim. kääntöpuolelle sisällyttää sama toimintatapaohjeistus, jonka hyväksyttiin hallituksen kokouksessa. Sähköpostitse voidaan usein tavoittaa esimerkiksi pidempään ulkomailla olevat asukkaat. Mikäli taloyhtiöllä ei ole kerättynä asukkaiden sähköpostiosoitteita kannattaa niiden keräämistä vakavasti harkita.
3# Merkitään kaikki polkupyörät (ja muut tavarat) kerran esim. värikkäällä lapulla, jossa lukee merkinnän syy ja päivämäärä, mihin mennessä merkintä tulee poistaa ja yhteystiedot lisätietojen saamiseksi.
Verrattuna yleiseen tapaan, jossa asukkaita pyydetään merkitsemään oma pyöränsä on tällä merkintätavalla kolme suurta etua puolellaan:
- Merkintöjen poistamiseen voidaan antaa runsaasti aikaa. Toisella tavalla, jossa asukkaat merkitsevät itse pyöränsä on se ongelma, että mikäli merkintäajasta tehdään kovin pitkä, niin ajoissa pyöränsä merkinneiden pitää ajella kaupungilla merkintänsä kanssa ja on riski, että jo kerran tehty merkintälappu ehtii kadota ennen, kuin merkintäaika on loppu.
- Vähennetään merkittävästi sitä mahdollisuutta, että aktiivikäytössä oleva pyörä tulkittaisiin vahingossa hylätyksi, sillä merkintälapun poistaminen on helppoa ensimmäisen kerran, kun pyörää käyttää.
- Vältetään se mahdollisuus, että esimerkiksi taloyhtiössä siivouspäivänä vierailulla olevan siivouksesta tietämättömän polkupyöräilijän pyörä tulkittaisiin hylätyksi ja siirrettäisiin pois.
4# Odotetaan vähintään kuukausi
Mikäli merkintä on tehty yleisellä lomakaudella tai siivouksen kanssa ei muuten vain ole mitään tulenpalavaa kiirettä, niin aikkaa merkintöjen poistoon voidaan antaa esim. kuusi viikkoa.
5# Ilmoitetun määräajan jälkeen ne pyörät, joissa on edelleen merkintä paikallaan kootaan yhteen paikkaan näkyville esim. pihalle.
6# Odotetaan viikko
7# Tehdään maalaisjärkitarkastus, eli, jos joukossa on vielä selvästi arvokkaita hyväkuntoisia pyöriä, niin siirretään ne merkintöineen pyörävarastoon.
Jätetään näihin arvopyöriin merkintälappu paikoilleen, joten jos ne ovat vielä esimerkiksi seuraavan vuoden pyöräsiivouksen aikana paikallaan, niin tiedetään, että joku on todella hylännyt arvokkaan pyörän ja se voidaan myydä silloin.
8# Valokuvataan jäljelle jääneet pyörät
9# Laitetaan Huuto.nettiin myynti-ilmoitus, jossa myydään kaikki jäljelle jääneet pyörät könttänä eniten tarjoavalle.
Pyörät voi myydä myös erikseen, mutta se kuormittaa taloyhtiötä enemmän. Vaihtoehtoisesti voi pyytää, että paikallinen kierrätyskeskus, löytötavaratoimisto tai pyörien jälleenmyyntiä harjoittava liike hakee pyörät.
Vaikka yllämainitussa ohjeistuksessa onkin useita kohtia, niin käytännön työmäärä ei ole kovin suuri. Kronologista aikaa tietysti kuluu jonkin verran, joten prosessi pitää muistaa käynnistää ajoissa, ettei esim. lumi tule yllätyksenä haittaamaan pyörien siirtoa. Kiinteistöklubin Riina Takala kirjoittaa: “Minulle taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana kuvaamisen, dokumentoinnin ja organisoinnin työmäärä oli noin 2-3 tuntia eli täysin hyväksyttävällä tasolla.”
Jos vaivan säästämiseksi jostain haluaa kuitenkin prosessissa tinkiä, niin valokuvaamisen ja myynnin voi korvata sillä, että soittaa vain suoraan löytötavaratoimiston paikalle. Jo kohdilla 2# selkeä tiedotuslappu, 3# pyrien merkkaus, 4# riittävä odotteluaika ja 7# maalaisjärkitarkastus pääsee todennäköisesti tulokseen, ettei yhtään ei-hylättyä pyörää vahingossa päädy kierrätykseen.
Lähteitä:
[1] Kiinteistöklubi 27.8.2009 Neuvoja unohtuneiden polkupyörien ”hävittämiseen”
[2] Aamulehti 26.6.2009 Miten saa hylätyn pyörän pois pihasta?
[3] Jylkkäri 20.11.2011 Löytöpalkkio omasta pyörästä (artikkeli ja kommentit)
[4] Iltasanomat 22.11.2011 Jylkkäri: Löytötavarafirma vei pyörät – ja peri omistajilta löytöpalkkiot (kommentit)
[5] Helsingin Sanomat 30.4.2006Tarpeettomat pyörät kiertoon pyöräkellarista
[6] Georgetown voice 23.6.2010 University tagging abandoned bicycles for removal
[7] Fillarifoorumin keskusteluketju Löytötavaratoimisto – taloyhtiö – polkupyörät
Kimmokkeena ohjeistuksen kokoamiseen toimi omalle kohdalleni sattunut tapaus (Jyväskylän Ylioppilaslehti 20.11.2011), jossa taloyhtiö oli tehnyt sopimuksen löytötavaratoimiston kanssa piha-alueiden ja pyörävarastojen syyssiivouksesta. Tapauksessa omani ja kymmenkunta muun naapurin käytössä olevaa pyörää päätyi löytötavaratoimiston haltuun ja asukkaat joutuivat maksamaan omista pyöristään löytötavaratoimistolle säilytysmaksun. Pienillä muutoksilla menettelytapoihin olisi meidänkin taloyhtiössä vältytty turhalta sotkulta.





1# Ei ole haittaa vaikka aikeesta kerrottaisiin jo vuosikokouksessa, tarkkaa ajankohtaahan ei sillon tarvitse ilmoittaa mutta ennakkovaroituksena voisi ilmoittaa.
5,5# Laitetaan ilmoitus taululle, postiluukkuun, sähköpostiin että vielä löytyy pyöriä joissa on merkinnät tallella. Ilmoituksessa tulisi olla selkeästi että missä pyörät ovat ja miten paljon on aikaa toimia. Lapunhan voi tehdä samaan aikaan ensimmäisen lapun kanssa ja lähettää vasta siivouksen yhteydessä (eli ylimääräinen ilmoitus joka ei tuota lisävaivaa).
Muuten hyvää tekstiä. Vielä kun teksti saataisiin levitettyä taloyhtiöitten tiedoksi johonkin ohjemappiin tai vastaavaan.
Myös tekstiviesti ilmoituskanavana voisi olla toimiva.
Arvokkaan näköisien pyörien ulosviemistä välttäisin, jotta eivät lähde varkaiden matkaan.
Ohjeistuksesta voisi tehdä valmiin pohjan, johon merkitsemällä taloyhtiön tiedot se käy kuhunkin paikkaan, eikä kaikkien tarvitse tehdä koko hommaa alusta.
Benjamin: Hyviä lisäyksiä, mietin itsekin tuota kakkosilmoituksen lähettämistä, mutta jätin sen pois, kun ajattelin, että homma paisuu liian suureksi ja alkaa näyttää työläältä, mitä se ei ehkä todellisuudessa kuitenkaan ole. Ohjeistukseen voisi ehkä laittaa kahden tasoisia juttuja “pakko tehdä” ja “suositeltavia lisäyksiä”.
Sambo: Minulla on ollutkin ajatus, että kunhan tässä kerään kommentteja ja paras tietämys ohjeistuksesta kiteytyy, niin tekisin valmiit ohjeistustekstit, jotka voi kopioida suoraan ja pohjat tiedotelapuista.
Jos jollain lukijalla on akuutisti meneillään vastaava prosessi omassa taloyhtiössään, niin laittakaahan tiedotepohjat ja muut jakoon.
Pyörään kiinnitettävän merkinnän olisi hyvä olla sellainen, että sitä ei voi irroittaa ja kiinnittää uudestaan. Eli esim. paperia tms, joka repäistään pois ja siitä huomaa jos sen on kiinnittänyt takaisin pyörään.
Me teimme viime vuonna niin, että merkitsimme pyörät värikkäällä muovisella merkintänauhalla (vähän niinkuin poliisin eristysnauha, mutta käytimme remonttiliikkeestä saatavaa puna-valkoista muovinauhaa, ei kuitenkaan teippiä). Nauha solmittiin renkaan ja rungon väliin niin, että pyörällä ei voisi ajaa ilman että merkinnän huomaa. No, myöhemmin kävi ilmi, että joku/jotkut valopäät olivat irroittaneet joistain pyöristä nauhan ja solmineet sen sellaisiin pyöriin, joista omistaja oli jo merkin poistanut. Näin merkki siis jäi paikoilleen myös niihin pyöriin, joilla kyllä oli omistaja. Toisaalta romupyöristä merkki saatettiin poistaa, vaikka romulla ei olisi ollutkaan oikeasti omistajaa. Osa pyöristä poistettiin sitten varastosta aiheettomasti, mutta pystyimme siirtämään ne talon omaan välivarastoon vuodeksi, ja omistajat sitten pyytelivät pyöriään takaisin. Loput kävi noutamassa Kierrätyskeskuksen auto.
Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta en ryhtyisi moiseen ihan heti uudestaan.
Timo
Pingback: Aurinko paistaa ja lumi sulaa – I Bike Oulu