Sokoksen pysäköintihyvitys ja liikennemuotojen epätasa-arvoisuus

Jyväskylän keskustan Sokos-tavaratalo ja Mestarin Herkku -ruokakauppa maksavat autoileville S-kortillisille asiakkailleen nykyään, pysäköinnin hintakohun jälkeen, 1,5 euron parkkihyvityksen. Myös monet muut liikkeet ja kaupat korvaavat asiakkailleen autoilusta syntyviä kustannuksia. Erityisesti pysäköimisen kustannuksia maksetaan joko suoraan parkkihyvityksinä tai tarjoamalla autoileville asiakkaille ilmaisia laajoja parkkialueita. Tilanne on muiden liikennemuotojen näkökulmasta vähintäänkin epätasa-arvoinen. Milloin saamme vastaavia etuja myös kävelijöille, pyöräilijöille ja bussilla kulkeville?

Sokokseen liittyvä parkkihalli P-Sokos.

On selvää, että esimerkiksi Sokoksen tapauksessa kaikki asiakkaat maksavat autoilijoiden edun ostostensa hinnoissa. Kävelijät, pyöräilijät ja bussilla liikkuvat – jotka eivät saa kaupalta tukea (tai korkeintaan pyöräily saa minimaalisesti pyöräparkkien kautta) – maksavat näin ostaessaan myös autolla kaupassa käyvien kuluja. Sokoksella vielä erittäin suuri (tai suurin?) osa asiakkaista on kävelijöitä, pyöräilijöitä ja bussilla kulkevia.

Nopeasti voi laskea, että pelkästään Sokoksen tapauksessa pysäköintiedussa on vuositasolla kyse vähintään kymmenistä tuhansista euroista. Jos pysäköintiedun saa päivittäin vaikkapa 500 autoilijaa, niin tällöin kyse olisi vuositasolla jo luokkaa 200 000 eurosta. Suuren automarketin parkkialue taas maksaa helposti satoja tuhansia euroja, maan arvon huomioon ottaen jopa miljoonia. Muiden liikennemuotojen näkökulmasta nykyinen tilanne on siis selvästi epätasa-arvoinen.

Miten tämä ongelma ratkaistaisiin? Mitä vaihtoehtoja on olemassa?

Helpoin ratkaisu olisi tietysti poistaa autoilijoiden parkkihyvitykset. Nimenomaisesti keskustassa sijaitsevien liikkeiden osalta tätä on kuitenkin vaikea kannattaa niin kauan kuin ihmiset eivät riittävästi kävele, pyöräile ja kulje bussilla. Kaupunkirakenteen, lähikauppojen ja elinvoimaisen keskustan – tai vaikkapa kävelyn ja pyöräilyn edistämisen – kannalta suurin parkkiongelma on yhdyskuntarakenteen laidoilla sijaitsevien, täysin autoilun varaan rakennettujen hypermarkettien ilmaisessa pysäköinnissä. Autopysäköinnin pitäisi maksaa saman verran – ja kattaa omat kulunsa – on kyse sitten keskustassa tai pellolla sijaitsevasta marketista. Keskustan elinvoimaisuuden kannalta Sokoksen tai vaikkapa Kolmikulman S-Marketin pysäköintihyvitys on ymmärrettävä.

Seppälän Prisman parkkialuetta. Kuten kuvasta näkyy, niin kauppa nojaa täysin autoiluun. Kuva on toteutettu Googlen katunäkymän pohjalle.

Entä voisiko esimerkiksi Sokos olla ennakkoluuloton ja edistyksellinen ja laajentaa tukea myös muihin liikennemuotoihin? Jos muillekin liikennemuodoille annettaisiin sama hyvitys, niin sehän kannustaisi kulkemaan kävellen, pyörällä ja bussilla. Jos vain osakin autoilijoista vaihtaisi näihin muihin liikennemuotoihin, niin saaste- ja melupäästöt vähenisivät, kaupunki olisi miellyttävämpi ja ihmisystävällisempi – ja rahaa jäisi enemmän vaikkapa niihin kauppaostoksiin bensiinin sijasta. Autojen parkkiongelmatkin voisivat vähentyä. Kauppa saisi varmuudella hyvää julkisuutta.

Edellä mainitussa ratkaisussa on tietysti se ongelma, että se on aika lähellä nollasummapeliä: kaikki maksaisivat kaikkien hyvitykset ostoksissaan. Mutta ainakin etu olisi tasa-arvoinen, toisin kuin nykyisin. Toisaalta voi todeta, että hyötyjiä olisivat tältäkin kannalta todennäköisesti juuri kävelijät, pyöräilijät ja bussilla kulkevat: ne, jotka käyvät kaupassa usein ja tekevät kerralla pienempiä ostoksia, saisivat suhteessa hieman suuremman edun. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan, mutta kaupunkiliikenteessä prioriteettijärjestyksen täytyy olla erilainen kuin muilla alueilla. Jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä pitääkin ihmisystävällisessä, miellyttävässä ja turvallisessa kaupungissa suosia.

Palokankeskuksen "pyöräparkki". Tällaiset ratkaisut eivät edistä kaupassa käyntiä pyöräillen. Jyväskylän hypermarketeista ainoastaan Seppälän Citymarketin edustalla on edes kunnolliset pyörätelineet. Esimerkiksi Itävallan Wienissä Spar-ketjulla on ollut kampanja rakentaa kunnolliset pyöräparkit kaikkien liikkeidensä edustalle - vastaavaa voitaisiin pitää vähimmäistavoitteena täälläkin.

Entä jos kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosimista vietäisiin vielä askeleen pidemmälle siten, että hyvitys annettaisiinkin vain kävelijöille, pyöräilijöille ja bussilla liikkuville? Vaikkapa kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta tämä olisi luonnollisesti tehokkainta. Tähän tapaan myös jo toimitaan monissa maissa ja kaupungeissa – esimerkiksi pyöräilyä tuetaan taloudellisestikin, niin kannatettavana kyseinen liikennemuoto nähdään. Vaikkapa Belgiassa valtio myöntää korvauksia pyörällä ajetuista matkoista ja Brysselissä kaupunki maksaa 25 % sähköpyörien hinnasta. Tämä on myös joka tapauksessa suunta meilläkin ennemmin tai myöhemmin. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn edistäminen myös taloudellisilla kannustimilla on tulevaisuutta.

Kuinka moni vaihtaisi autonsa pyörään, jos vaikkapa pyöräilijöille myönnettäisiin ostoshyvitys? Miten paljon tämä lisäisi esimerkiksi Sokoksen tapauksessa keskustan elinvoimaisuutta?

Entä mitä muita tapoja kaupalla olisi tukea kävelyä ja pyöräilyä?

Lopuksi kannattaa huomata se, että jätin edellä tarkoituksella yhteiskunnan asettamat velvoitteet käsittelemättä. Kaavoitusvaiheessa kiinteistöt yleensä velvoitetaan osallistumaan kaupungin toteuttamien yleisten pysäköintilaitosten kustannuksiin – näin ollen Sokoksen omistaja Keskimaakin on jo rakentamisvaiheessa osallistunut P-Sokoksen kuluihin. Normaaliin tapaan Keskimaa on kiinteistönomistajana osallistunut myös Asemakadun kävelykaturemontin kustannuksiin. Jatkossa Jyväskylän keskustan liikekiinteistöt joutuvat myös rakentamaan tietyn määrän pyöräpysäköintipaikkoja ja kustantamaan niistä vähintään 50 % kaupungin julkisiin pyöräpysäköintilaitoksiin (lisätietoja täältä).

Pyöräparkki kaupan edustalla Hollannin Houtenissa. Tutkimusten mukaan kunnolliset pyöräparkit lisäävät kauppojen myyntiä, vaikka autopaikkoja vastaavasti poistettaisiin: pyöräilijät ostavat kerralla vähemmän mutta käyvät kaupassa useammin.

Kategoria(t): Kaupat, liikkeet ja asiointipyöräily, Liikennejärjestelmä, Pyöräparkit Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta kohteessa Sokoksen pysäköintihyvitys ja liikennemuotojen epätasa-arvoisuus

  1. avatar Jukka Karlstedt sanoo:

    Kiitos hyvästä artikkelista. Sokoksen parkkihallin nykytilannetta en tarkasti tiedä, koska en ole siellä hetkeen käynyt. Kuitenkin yksi kevyttä liikennettä edistävä ja pyöräilijöitä tukeva keino olisi parkkihallin laajentaminen myös pyöräparkkihalliksi. Esimerkiksi Odensen kaupungissa Tanskassa muutettiin 32 autoille tarkoitettua parkkiruutua pyöräparkeiksi, ja näin saatiin parkkitilaa peräti 800 pyörälle kun niihin asennettiin kaksikerroksiset pyörätelineet. (Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä 2011)

    Tämä olisi mielestäni huima harppaus nykyiseen pyöräpaikkojen määrään ydinkeskustassa ja suosisi erityisesti ympärivuoden polkevia ihmisiä, kun pyörän saisi katettuun suojaan. Ajatusta kannattaisi viedä jollain tavalla S-ryhmän suuntaan eteenpäin. Tosin on myös huomioitava että keskustassa suunta on oikea, nyt kun nykyiset telineet on saatu asennettua kävelykadulle.

    P.S osuva kuva Palokan pyöräparkista

  2. avatar Teemu Tenhunen sanoo:

    Minulla on sellainen käsitys, että tuolla P-Sokoksessakin olisi tilaa muutamalle pyörälle. Mutta kuten esimerkiksi tanskalaisten erinomaisessa pyöräparkkiohjekirjasessa todetaan: ”Invisible bicycle parking is no better than no parking.”

    Joka tapauksessa P-Sokokseen suunniteltiin isompaakin tilaa pyöräpysäköinnille. Tästä minulla on sellainen käsitys, että nimenomaan Keskimaa vastusti tällaista ratkaisua – ainakin näin silloin puhuttiin. Pyöräpysäköintipaikat taidettiin poistaa kaavasta kaupunginhallituksessa. Täällä ei ole vielä ymmärretty pyöräilyn arvoa bisnekselle. Onneksi nyt on tullut voimaan tuo pyöräpysäköintipaikkojen rakentamisvelvoite – siitä voi antaa isot pisteet kaupungille!

  3. avatar Ville sanoo:

    Iloitsin asemakadun remontin aikana että vihdoinkin saadaan keskustaan lisää pyöräparkkeja, mutta nyt näyttääkin siltä että parkit siirrettiin vain alemmas.

    Nyt voi sitten kompassilla huomata miten ihmiset äänestävät pyörillään. Uudet telineet ovat täynnä ja siinä kohdalla missä ennen oli parkit on kymmeniä pyöriä parkissa isossa ryppäässä ilman telineitä. Toivottavasti talven aikana joku tulee järkiinsä ja keväällä kun katua viimeistellään saadaan vanhatkin parkit takaisin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *