Miten Rantaväylän, junaradan ja Hannikaisenkadun ylittämistä pyöräillen voitaisiin helpottaa?

Kilpisenkadun ja Väinönkadun kärkien kohdalla sijaitsevat, Rantaväylän ja junaradan ylittävät kävely- ja pyöräilysillat sekä niihin liittyvät Hannikaisenkadun risteysylitykset ovat pyöräilyn kannalta epäonnistuneita. Siltojen rampit ja Hannikaisenkadun ylitykset muodostavat pullonkaulat, jotka vaikeuttavat keskustan sekä Lutakon, sataman ja Kuokkalan alueen välistä liikennettä. Pullonkaulojen merkitys avautuu helposti jo pelkästään katselemalla niiden sijainteja Jyväskylän pyöräreittikartalla: pullonkaula 1 ja pullonkaula 2. Mitään muuta kautta ei kohtuullisen suoraan pääse pyöräilemään keskustan sekä Lutakon, sataman ja Kuokkalan välillä.

Käynnistetäänpä vakavasta aiheesta leikkimielinen kisa: kuka keksii parhaimmat ratkaisut pullonkaulojen poistamiseksi tai edes helpottamiseksi? Mitä pitäisi tehdä, jotta pyöräliikenne Rantaväylän, junaradan ja Hannikaisenkadun ylitse olisi nykyistä sujuvampaa? Ehdotuksiaan voi esittää artikkelin kommentiosiossa.

Jotta kisaan voi osallistua, niin pitää tietysti tietää ne nykyiset ongelmakohdat. Kävin muutama päivä sitten kiertämässä kohteet kameran kanssa. Aloitetaan Kilpisenkadun ja sataman välisestä pullonkaulasta.

Pullonkaula 1 Kilpisenkadulta nähtynä. Selkein, helpoin ja vähiten reunakiveyksiä sisältävä reitti keskustasta Kuokkalaan päin on merkitty keltaisella, muut keskeiset vaihtoehdot vihreällä. Aivan virallisesti pitäisi ajaa oikeassa reunassa näkyvää kevytväylää pitkin, mutta mukulakiveyksisen kevytväylän voi helposti tulkita ajokelvottomaksi - Kilpisenkadulla ei muutenkaan ole kevytväylää kuin puolet matkasta. Moni ajaa ymmärrettävistä syistä punaisella merkittyä jalkakäytävää pitkin. Mikään ajoreitti ei ole suora eikä kovin turvallinen. Kuva on toteutettu Googlen katunäkymän pohjalle.

Tässä on se virallinen ja liikennesääntöjen mukainen pyöräreitti Kilpisenkadulta Kuokkalan suuntaan. Ei tätä ainakaan kovin optimaalisena voi pitää! Hannikaisenkadun suojatiellä on vielä reunakiveykset ja painonapilliset liikennevalot (jotka osoittavat kävelyn ja pyöräilyn alempiarvoisuutta muuhun liikenteeseen nähden) - kadun toisella puolella painonappi on jopa liikennesääntöjen vastaisesti vasemmassa reunassa.

Myös risteyksen toisella puolella suojatiellä on nappivalot ja reunakiveykset. Molemmat liikennevalopainikkeet ovat liikennesääntöjen vastaisesti vasemmassa reunassa. Tärkeimmät pyöräreitit on merkitty keltaisella.

Kun järjestelyt ovat epäselvät, niin risteyksessä on säännöllisesti tällainen härdelli. Ihmeen hyvin ihmiset osaavat ottaa toisensa huomioon, kun onnettomuuksia sattuu niin vähän.

Näkymä Rantaväylän ja junaradan ylittävän sillan rampilta Hannikaisen- ja Kilpisenkaduille. Tärkeimmät reitit on merkitty nuolilla. Talo aiheuttaa kävely- ja pyöräreitille todella vaarallisen näkemäongelman - tähän tullaan jyrkältä rampilta vielä varsin lujaa. Ja tässä menee keskustan ja Kuokkalan alueen välinen pääpyöräreitti!

Sillan korkkiruuviramppi on talvisin ja rospuuttoaikaan usein todella vaikea pyöräiltävä. Kunnossapito on vaihtelevaa, joten rampilla voi olla jäätä, loskaa ja irtosoraa. Näkemä pyörärampin ja kävelyrappusten välillä ei ole paras mahdollinen. Kuva on toteutettu Googlen katunäkymän pohjalle.

Varsinainen silta on muuten varsin miellyttävä pyöräiltävä, mutta sataman puolella on ikävästi täräyttävä terävä reunakiveys.

Siirrytään sitten toiseen pullonkaulaan, joka on luonteeltaan hyvin samanlainen edellisen kanssa. Edellinen pullonkaula esiteltiin keskustasta Kuokkalaan päin, tämä toinen esitellään Lutakosta keskustaan päin.

Pyöräreitti Lutakosta keskustaan päin ei ole varsinkaan vähemmän alueella liikkuneelle mitenkään selvä. Mitään opasteita ei ole, ja reitti kiertää melkoisen mutkan.

Tämä ramppi vie pyöräilijän Lutakosta Rantaväylän ja junaradan ylittävälle sillalle. Nuolet osoittavat reitit keskustan sekä Lutakon (vasemmalle) ja sataman (oikealle) välillä. Opasteita mihinkään suuntaan ei ole, ja käännökset rampin kärjessä ovat jyrkkiä.

Lutakon puolella kävely- ja pyöräilyramppien sekä varsinaisen sillan liitoskohdassa on vaikeahko näkemäongelma. Toinen, Lutakon suuntaan suorempi ramppi on jostain syystä varattu vain kävelylle. Yksityiskohtana mainittakoon, että putkessa on kävely- ja pyöräilymäärälaskuri.

Keskustan puoleinen ramppi on näkemäongelmainen - kaistat auttaisivat tässä. Pyörien luvaton pysäköinti sillalla on sikäli ymmärrettävää, ettei Matkakeskuksen alueella ole lähellekään riittävästi pyöräpysäköintitilaa - kaikki muut paikat ovat tupaten täynnä.

Tähän rampin loppumutkaan mikään pyörä ei kunnolla taivu. 180 astetta ja vaikea näkemäongelma kulkuväylälle sekä bussilaitureille.

Keskustan puoleinen ramppi nähtynä Hannikaisenkadulta. Ei tätäkään reittiä voi mitenkään pitää optimaalisena.

Hannikaisenkadun ja Väinönkadun risteys on Jyväskylässä yksi niistä, joissa näkee eniten ties millaisia pyöräilylinjoja. Ja voiko ihmisiä kovin paljon syyttää? Kuvaan on merkitty pelkästään keskustan ja Lutakon sillan väliset liikennesääntöjen mukaiset pyöräilyreitit - eikä niitäkään ole ihan vähän. Moni fillaroi vielä Väinönkadun jalkakäytävillä punaisella merkittyjä reittejä pitkin. Selvää on, ettei pyöräilyä ole risteystä suunniteltaessa mietitty juurikaan - eikä Suomessa ole toimivia käytänteitä ajoradalla ja kevytväylällä pyöräilemisen yhdistämiseksi. Selkeimmät ja suositeltavimmat reitit keskustan ja Lutakon välillä on merkitty keltaisella.

Lutakon sillan ramppi sekä Hannikaisen- ja Väinönkatujen risteys Hannikaisenkadulta nähtynä. Väinönkatu on muuten suorin, selkein ja sujuvin reitti ydinkeskustaan. Kuva on toteutettu Googlen katunäkymän pohjalle.

Lutakon ja ydinkeskustan välisen reitin ongelmallisuus näkyy jo suoraan kartalta: reitti mutkittelee melkoisesti. Kyseessä on Lutakon ja keskustan välinen pääreitti, joten selvästi parempaan pitäisi pystyä. Tärkeimmät pyöräreitit on merkitty keltaisella. Pohjakartta: OpenStreetMap/Velomap.

Mitä näille pullonkauloille sitten pitäisi tehdä? Pyöräilyn kannalta paras vaihtoehto olisi tietysti räjäyttää ongelmalliset Hannikaisenkadun puoleiset rampit ja tehdä kokonaan uudet ja suorat rampit samoin tein myös Hannikaisenkadun ylitse – mutta onnistuisiko tällainen vaihtoehto esimerkiksi kaupunkikuvan, asuinkerrostalojen ja muun liikenteen kannalta? Voiko ongelmallisia ramppeja saada muuten mitenkään paremmaksi?

Näkymä Rantaväylän ja junaradan ylittävältä sillalta Kilpisenkadulle. Entä jos siltaa jatkettaisiin kärjestään suoraan Kilpisenkadulle? Keskeisestä kävely- ja pyöräreitistä tulisi samoin tein suora ja tasainen, ja ongelmallinen Hannikaisenkadun notkelma vältettäisiin kokonaan. Vanha ramppi voitaisiin säilyttää Hannikaisenkadulle menevää liikennettä varten.

Entä miten Hannikaisenkadun ylitykset voisi kunnostaa selkeämmiksi ja sujuvammiksi? Millainen ratkaisu olisi, jos Kilpisenkadulle ja Väinönkadulle merkittäisiin pyöräkaistat, Kilpisenkadun kevytväylät muutettaisiin takaisin jalkakäytäviksi ja pyöräkaistoilta linjattaisiin kävelystä erilliset pyöräilyreitit Hannikaisenkadun kevytväylille?

Pyöräilyn kärkimaassa Hollannissa ajoradalla ja pyöräkaistalla pyöräileminen voidaan liittää pyörätiehen esimerkiksi näin. Suomessa ei vielä ole yhtään näin edistyksellistä liittymää.

Kategoria(t): Katuremontit, Kaupunkisuunnittelu, Kevytväylät, pyöräkaistat ja muut pyöräväylät, Liikennejärjestelmä, Risteykset ja liittymät, Turvallisuus Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta kohteessa Miten Rantaväylän, junaradan ja Hannikaisenkadun ylittämistä pyöräillen voitaisiin helpottaa?

  1. avatar Joni Kettunen sanoo:

    Molempien pullonkaulojen ongelma on se, etteivät ne johda kadulta kadulle vaan pakottavat mutkittelemaan.

    Kilpisenkadun pullonkaula on onneksi vain Hannikaisen- ja Kilpisenkadun päässä. Sen käsittely on helpompaa ja siksi aloitan siitä.

    Kilpisen kadulle voisi laittaa pyöräilykaistan kilpisen kadun suuntaisesti kadun koillispuolelle (keskustan puolelle). Tällöin risteyksestä pääsisi ajamaan lähes suoraan harjulle asti. Kadun toiselle puolelle tehtävä pyörille hyväksytty väylä ei ole yhtä käytännöllinen, koska kirkkopuisto katkaisee siirtymisen joka tapauksessa.

    Risteyksen selkeyttämiseksi ehdotan näkyvyyttä haittaavan talon poistamista. Ensiavuksi voisi auttaa laajakulmapeilin asentaminen liikennemerkkitolppaan tai talon kulmaan, jolloin pyöräilijä voisi nähdä nurkan taakse laskiessaan ramppia alas. Muita pieniä muutoksia olisivat jalankulkuvalonappien lisääminen suojatien oikeaan laitaan, molemmille puolille katua.

    Matkakeskus tuottaa suurempaa murhetta. Ensimmäiseksi laittaisin arkkitehdin ajamaan kymmenen kertaa väinönkadulta paviljongille ja miettimään näyttävää kevyen liikenteen ratkaisuaan.

    Ensiapuna paviljongin päähän auttaisi karmeiden portaiden poistaminen. Ne ovat epäkäytännölliset kaikille vauvasta vaariin. Olen kävelyttänyt niitä pitkin alle kaksivuotiasta, nähnyt mummojen kompastuvan ja hypyttänyt lastenrattaita näitä portaita alaspäin. Rakennukset ja kulkureitit ovat käyttäjiä varten, eikö?

    Matkakeskusta voisi tuunata ja rakentaa kevyen liikenteen rampin, joka kiepahtaa parkkipaikan yläpuolella ja laskee Galleria Harmonian puoleisen suojatien eteen. Uusi lähtö alastulorampin yläpäästä. Silta voi olla U:n muotoinen tai kiepahdus, kuten kilpisenkadun kohdalla.

    Kenelle näitä fantastisia ehdotuksia voi laittaa? =)

  2. avatar Teemu Tenhunen sanoo:

    Hienoa Joni!

    Aika monet suunnittelijat ovat käyneet lukemassa tätä blogia. Tähän saattaa osaltaan vaikuttaa se, että laitan kirjoitukset tiedoksi ao. suunnittelijoille ja muille vastuuhenkilöille. 🙂 Vieraskynään on myös tulossa näihin liittyviä kirjoituksia.

    Tuolta löytyy tarvittaessa myös yhteystietoja:

    http://www.jyvaskyla.fi/kaupunkirakennepalvelut/yhteydenotot

  3. Päivitysilmoitus: Näkemäongelmia Jyväskylän pyöräteillä | Jyväskylän Kaupunkifillari

  4. Päivitysilmoitus: Kilpisenkadun siltaa kannattaa jatkaa Hannikaisenkadun yli | Jyväskylän Kaupunkifillari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *